Browsing by Subject "Propaganda"

Jatkosodassa 1941–1944 suomalaiset taistelivat saksalaisten aseveljinä Suomen itärajalla yhteistä vihollista vastaan, vaikkakin eri päämäärillä. Rintamalla kulki mukana myös eräs sotakirjeenvaihtaja Curt Strohmeyer, joka kirjoitti matkaltaan Suomen kansaa, maata ja sen sotilaita kuvailevan kirjan Mein finnisches Tagebuch, unter Suomis Bauern, Jäger und Soldaten, johon Strohmeyer on kirjoittanut värikkäästi kokemuksistaan niin sota- kuin kotirintamalla. Kyseinen teos on tämän Pro-gradu-tutkielman tutkimuskohteena. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten Curt Strohmeyerin teoksen Mein finnisches Tagebuch (1942) ihmis- ja luontokuva heijastaa Blut ja Boden- ideologiaa. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä määritetään kansallissosialistisen kirjallisuuden tyypilliset piirteet Uwe Ketelsenin ja Klaus Vondungin avulla. Tämän jälkeen esitellään kansallissosialistisen Saksan ideologista perustaa, joka tukeutuu muun muassa historioitsija Wolfgang Wippermanin tutkimukseen. Yllämainittujen lisäksi kuvataan propagandistisen kokemuskirjan (Erlebnisbuch) tuntomerkit perustuen Van linthoutin määritelmään. Lisäksi syvennytään Blut (maa) ja Boden (veri) käsitteeseen, sen alkuperään ja kehitykseen. Ideologian alkuperä ja kehitys- osa tukeutuu historioitsija Daniela Münkelin tutkimuksiin, kun taas Blut ja Boden-kirjallisuuden määrittelyssä merkittävimpänä lähteinä toimivat Ernst Loewyn, Uwe Ketelsenin, Peter Zimmermannin tutkimukset Natsi-Saksan kirjallisuudesta. Historiallisen viitekehyksen tarkoituksena on antaa holistinen kuva Suomen ja Saksan yhteistyöstä vuosien 1933–1941 välisenä aikana. Tärkeinä lähteinä maiden välistä kulttuuri yhteistyötä kuvattaessa toimivat Elina Melginin ja Risto Peltovuoren tutkimukset. Sota-ajan yhteistyö -osio tukeutuu eniten Markku Jokisipilän Aseveljiä vai liittolaisia? -tutkimukseen ja Thomas Röpstorffin näkemyksiin Suomen asemasta Saksan rinnalla talvi- ja jatkosodan aikana. Tutkimuksen pääosa alkaa kirjailija Curt Strohmeyerin ja hänen teoksensa esittelyllä. Tärkeänä lähteenä toimii hänen poikansa Arn Strohmeyrin kirjoittama teos Vaters Masken (2005). Analyysi on jaettu kahteen osioon: ihmisten ja luonnon havainnointiin. Metodi noudattaa sisällönanalyysin keinoja. Kumpikin osio on jaettu yläteemoihin, jotka olen valinnut teoksesta sen perusteella, että ne esiintyivät yleisimmin ja kuvaavat mielestäni vahviten Blut ja Boden-ideologiaa. Analyysissä tarkastellaan miten nämä teemat (muun muassa talonpoikaisuus, arjalaisuus, pellot, metsät) näyttäytyvät teoksessa ja miten niissä heijastuu Blut ja Boden- ideologia. Analyysin perusteella voidaan todeta, että Curt Strohmeyerin teoksen kuvaus suomalaisista ja itäkarjalaisista vastaa kansallissosialistista ihmiskuvaa. Hahmot ovat usein ahkeria, sankarillisia, vaaleita ja sinisilmäisiä sotilaita, tukinuittajia, metsureita tai maanviljelijöitä, joista jälkimmäiset nähdään yhteiskunnan kulmakivinä. Viittaukset rotuoppiin ovat yksiselitteisiä. Luonto kuvataan romanttisella ihannoidulla tavalla, ja sen katsotaan antavan vastauksen kaikkiin kysymyksiin ja tarpeisiin: luonnon äärellä asuvalta ei puutu mitään. Pellot ovat tarkoitettuja viljeltäviksi ja metsät huojuvat korkeita tukkipuita, jotka on valjastettava kansalaisten hyötykäyttöön. Kuvausten taakse voidaan nähdä verhoutuvan poliittisesti vaarallisia sanomia. Analyysin perusteella voidaan todeta, että Blut ja Boden-ideologian ajatus uuden elintilan raivaamisesta idästä vahvemmalle germaaniselle rodulle näyttäytyy selkeästi Strohmeyerin Suomen kansaa ja maata kuvaavassa teoksessa.

Sammandrag Fakultet: Svenska social- och kommunalhögskolan Utbildningsprogram: Kandidatprogrammet för samhällsvetenskaper Studieinriktning: Journalistik och kommunikation Författare: Casimir Donner Arbetets titel: Modern krigspropaganda: En kvalitativ innehållsanalys av hur kriget i Ukraina behandlats i det ryska nyhetsmediet RT Arbetets art: Kandidatavhandling Månad och år: Februari 2023 Sidantal: 49 Nyckelord: Propaganda, desinformation, RT, Ukraina, krig, krigspropaganda, nyhetsartiklar Handledare: Mats Bergman Förvaringsställe: Helsingfors universitetsbibliotek/Helka/E-thesis Ämne: Propaganda Sammandrag: Syftet med denna avhandling är att försöka få ett bättre perspektiv på hur den moderna krigspropagandan ser ut idag. För att försöka svara på detta är forskningsfrågan till denna avhandling: Hur ser den ryska propagandan ut i RT gällande kriget i Ukraina? Teorin bakom denna avhandling är att propagandan använder sig av drag som är kända drag för krigspropaganda, detta kan vara att skapa en bra bild av propagandistens sida och en negativ bild av oppositionens sida. Studien genomförs med användning av kvalitativ forskningsanalys och närläsning som metod. Resultatet till studien visar att teorin var korrekt, man kan tydlig se starka drag av krigspropaganda och av hårdpropaganda.

Tutkielma on lyhyt tutkimus siitä, minkälaista oli Japanin ja Kiinan propaganda länsimaita vastaan vuosien 1890 ja 1953 välisenä aikana. Kiina ja Japani molemmat kehittyivät ja kasvoivat mainittuna aikana, mutta eri suuntiin. Kiina muuttui kommunistiseksi ja Japani muuttui militaariseksi. Propaganda on monimuotoinen ja alati muuttuva käsite, jossa ei ole vain yhtä määritelmää, vaan useampia, joista kaikki ovat oikein. Sotapropagandaa käsiteltäessä tulee muistaa, että lähes kaikki siihen liittyvät teokset ovat mustaa propagandaa. Vuosien 1890 ja 1953 välisenä aikana länsivallat kävivät neljä isoa sotaa Kiinaa tai Japania vastaan. Ensimmäisenä on Boksarisota, joka käytiin vuosina 1900-01. Sodan syyt ja seuraukset ovat länsivaltojen (ja Japanin) kasvaneesta vaikutusvallasta Kiinassa, josta kiinalaiset eivät pitäneet ollenkaan. Propaganda länsivaltoja vastaan alkoi jo aiemmin. Toinen sota on Japani-Venäjän sota vuosilta 1904-05. Sota oli Japanin osoitus vallasta ja Venäjän vallan vähentäminen kaikilla rintamilla. Propaganda on sodan aikaista ja on erityisesti Venäjän laivastoa vastaan. Kolmas sota on Toinen Maailmansota (Tyynellämerellä). Sota alkoi vuonna 1941 ja jatkui aina vuoteen 1945. Propaganda on sodan alusta, kun japanilaiset olivat voitokkaita. Neljäs ja viimeinen sota on Korean sota. Korean sotaa käytiin vuosina 1950-53, jossa Yhdysvaltain johtamat Yhdistyneen Kansakunnan armeijat kohtasivat Pohjois-Korea/Kiinalaiset. Propagandaa on kaikilta eri vaiheelta ja aspekteilta, mutta kiinalaisesta näkökulmasta. Tutkimus pyrkii vastaamaan kolmeen kysymykseen: Kuinka propaganda kuvaa sotaa, jota se seuraa? Kuinka Kiina ja Japani näkevät länsimaisen sivilisaation? Kuinka viholliskuvat kehittyivät kuudenkymmenen vuoden aikana? Teksti kirjoitettu niin ja näin, ajoittaisia hienoja hetkiä, vaikka niin itse sanonkin.

In February 2022, Russia started the invasion of Ukraine. Russia’s president Vladimir Putin and Russian media claim that “denazification” of Ukraine is one of the invasion’s main goals. Russia seems to have a strategy of justifying the invasion of Ukraine by using denazification propaganda against Ukraine and the West and labelling other nations that do not support their invasion as Nazis or Nazi sympathizers. The goal of the research is to examine, how Russia’s state-owned media uses propaganda about Nazism to justify the invasion of Ukraine to foreign audiences. Research’s theoretical framework draws from propaganda studies and post-foundational discourse theory. This research’s data consists of 141 news articles publish by Russia Today and Sputniks News between February 24th and August 31st, 2022. Both media outlets are owned by the state of Russia and are known as distributors of pro-Russia propaganda. Research’s method on analysis is post-foundational discourse analysis, that draws from Ernesto Laclau’s and partially Chantal Mouffe’s post-foundational discourse theory. The results show that Russia’s state-owned media uses propaganda about Nazism to justify the invasion of Ukraine to foreign audiences by contesting the meanings of Western understanding of Nazism. Russia’s state-owned media attempts to dominate the Western discoursive field by claiming that Ukraine has a long history of Nazism, and it is still run by them, the West is morally degraded like how the Nazis were, Ukraine and Western nations are manipulating history, and that Ukraine and the West support violence and discrimination against minorities in a way Nazis did. By trying to dominate the discoursive field, Russian media attempts to fix meanings to Nazism that are not equivalential with the common Western understanding of Nazism and engages in hegemonic struggle with the Western established meanings. The results indicate that contesting the foundations of Western understanding of Nazism operates as a powerful propaganda tool for Russia in its attempts to change the public opinion in its favour. The research concludes that ungrounding foundations of different concepts and ideologies can be used as a propaganda tactic to further influence the opinions of targeted audiences by challenging the hegemonic meanings of a given concept. In addition, it is suggested that by strengthening the foundations of concepts or ideologies that are, or can be, under attack by different propagandists might be an efficient way to increase resilience against such propaganda.

This thesis examines computational propaganda techniques employed by RT (Russia Today) on Twitter by analyzing tweet sentiment and propaganda dynamics. Through quantitative analysis of RT English tweets spanning a decade, the study reveals RT’s strategies in terms of sentiment manipulation, including positive portrayals of Russia and Putin and demonization of adversaries. It further identifies a discernible political bias in RT’s coverage of international relations. The analysis also explores changes in country depictions within RT reports over the past ten years, highlighting the stability of RT’s narratives towards Putin, which suggests the importance of maintaining Putin’s image for Russian state-owned media. Moreover, the study identifies a correlation between the sentiment of tweets related to Russia, the extent of coverage of Putin, and Putin's approval ratings, shedding light on the dynamic nature of RT propaganda and its possible influencing factors. In terms of methodology, machine learning and dictionary-based approaches conducted in sentiment classification yield robust results, indicating the potential of computational methods in social science studies. In general, the research contributes to the understanding of modern propaganda and offers insights into the application of artificial intelligence in social science.

This Master's thesis examines the language manipulations used by Russian online media to create enemy images that are essential for justifying armed aggression. The study explores the issues emerging in the discourse on information warfare and mass-manipulation in the context of the conflict between Ukraine and the Russian Federation. The purpose of this research is to explore how and why Russian state-funded media used the rhetorics to influence the audience's attitudes towards Ukraine as a state and Ukrainians as a nation, and to evaluate if such manipulation can be recognized as propaganda. This study addresses the gap in current knowledge on a rhetorical angle of enemy creation in Russian online media. This research is the first to apply the theoretical concepts of enemy images and propaganda devices to the process model of framing research developed by Dietram A. Scheufele. This theoretical approach allowed to address the framing of enemy images by state propaganda. The empirical data of this research consists of sixteen online publications from two state-funded media organizations in Russia: international network RT and the information agency Rossiya Segodnia, which includes subsidiaries RIA Novosti and Sputnik. Rhetorical frame analysis was applied in this research. The in-depth critical nature allowed to identify the key elements and techniques of enmity framing in the analyzed publications. The findings of this study confirm the hypothesis that the Russian state-funded online media indeed do work as a body of state propaganda. As earlier research suggests, they did play a crucial role in the info-warfare campaigns preceding and during Russian military operations in Crimea and Donbas by manipulating and distorting information to frame Kremlin's agenda, creating and reinforcing enemy images, spreading disinformation and conspiracy theories that resonated with the state's position. This research contributes to the pool of investigations that expose a strong Kremlin's commitment to information warfare on many fronts. It confirms that the creation of enemy images is vital for the justification of military aggression. Lastly, it proves that even though modern state propaganda is a highly sophisticated, data-driven powerhouse, on a rhetorical level, it still uses the same techniques as 100 years ago.