Browsing by Subject "Rasismi"
Now showing items 1-13 of 13
-
(2017)Public debates on racism have increased in recent years, and the notion of non-existent racism in Finland has begun to reverse. Today, the existence of racism is slowly becoming one of the problems of Finnish society, but the means to prevent and prevent racism are still relatively small. One way of preventing racism is found in antiracist education in schools, at least not yet mentioned in the basics of basic education in the curriculum. The aim of the study was to find out how anti-racism learning material is suitable for teaching or supporting materials in schools to support the idea of antiracist education. In the study, I analyze the racism-forming perception and the anti-racism of the teaching material. Research questions are: 1) What is racism in the textbook? 2) How is the teaching material antiracist? The material I used was the anti-racism learning material (2015) developed by Rauhankasvatusinstituutti and the University of Helsinki, available free of charge from the website of Rauhankasvatusinstituutti. I analyzed the content of the material consisting of teaching text, illustration and various tasks. I theorized the theoretical framework of the material, and I started to make content theory-based analysis on the clarity that corresponded to the theory. Based on the material, racism forms a good overview for the reader. The material deals with the history of racism and the forms of racism today, but the use of key concepts is missing. The concept of racism is abused by the abundance of the concept of discrimination, which is a misleading and narrow definition of racism. The inexactness of the concept of racism hides the existence of racism, that is, the identification of which is absolutely essential to antiracist action. Although the learning material has been designated as "anti-racism", it also contains a great deal of information on other forms of discrimination, whereby the reader may have the impression that discrimination, for example by sexual minorities, would be racism. The main disadvantage in the material is the lack of key concepts or their use in an overly broad context. The material can be seen as a whole in anti-racism. The material contains information on racism and anti-rebranding images and assignments. By increasing knowledge, it is possible to identify racism in society, and through the images and tasks it is possible to challenge the reader's own perceptions and possible prejudices. However, the material does not question what all the information is based on and how still today everything is based on "white power". The material, however, has so many antiracist elements that its use as a support material for teaching about racism, for example under the subject of history in the grades 7-9, could be seen being implemented in elementary school as the idea of antiracist education.
-
(2021)Maisterintutkielman tarkoituksena on selvittää, noudattavatko Euroopan neuvoston jäsenvaltiot Euroopan rasismin ja syrjinnän vastaisen komission (ECRI) niille antamia suosituksia. ECRI on Euroopan neuvoston alainen toimikunta, jonka päätavoitteena on valvoa, seuraavatko jäsenvaltiot Euroopan ihmisoikeussopimuksen sekä muiden valtioita sitovien ihmisoikeussopimusten rasismiin ja syrjintään liittyviä kohtia. Mikäli tarkasteltavien valtioiden toiminnassa havaitaan puutteita, antaa ECRI suosituksia ongelmien ratkaisemiseksi. Maisterintutkielman teoreettinen lähtökohta on noudattamisen teoriassa (compliance theory), joka voidaan jakaa valtioiden haluun ja kykyyn noudattaa ihmisoikeuksia. Haluun vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi noudattamisen helppous sekä valtion yleinen ilmapiiri ihmisoikeuksien saralla. Valtioiden kykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat puolestaan rakenteelliset seikat, kuten hallinnon tehokkuus, demokratian taso sekä valtion taloudellinen tilanne. Tutkielmassa eritellään ECRI:n valtiokohtaisista valvontaraporteista 1889 suositusta, jotka kategorisoidaan ECRI:n seuraavan valvontakierroksen raporttien perusteella noudatetuiksi, osittain noudatetuiksi tai ei lainkaan noudatetuiksi sisällönanalyysissa käytetyin menetelmin. Tämän jälkeen suositusten noudattamista ja siihen vaikuttavia tekijöitä analysoidaan tilastollisesti. Tuloksista selviää, että ECRI:n antamista suosituksista on noudatettu kokonaan 15,7 %, osittain 41,7 % ja ei lainkaan 42,7 %. Kokonaan ja osittain noudatettujen suositusten osuus on siis yhteensä 57,4 %. Suosituksen tasolla on merkitystä siihen, noudatetaanko sitä vai ei. Sellaiset suositukset, joissa neuvotaan yleisiin toimenpiteisiin, tulevat varmemmin noudatetuiksi kuin spesifit toimintakehotukset. Muutoin teoreettisesta viitekehyksestä ammennetut tekijät, demokratian ja ihmisoikeuksien taso, hallinnon tehokkuus sekä valtion taloudellinen tilanne, eivät ole tilastollisesti merkittäviä tässä tutkielmassa. Kontrolloivista muuttujista aika on tilastollisesti merkittävä, mikä tarkoittaa sitä, että mitä pidempi aika valtioilla on suositusten noudattamiseen, sitä varmemmin ne niitä noudattavat.
-
(2021)Maisterintutkielman tarkoituksena on selvittää, noudattavatko Euroopan neuvoston jäsenvaltiot Euroopan rasismin ja syrjinnän vastaisen komission (ECRI) niille antamia suosituksia. ECRI on Euroopan neuvoston alainen toimikunta, jonka päätavoitteena on valvoa, seuraavatko jäsenvaltiot Euroopan ihmisoikeussopimuksen sekä muiden valtioita sitovien ihmisoikeussopimusten rasismiin ja syrjintään liittyviä kohtia. Mikäli tarkasteltavien valtioiden toiminnassa havaitaan puutteita, antaa ECRI suosituksia ongelmien ratkaisemiseksi. Maisterintutkielman teoreettinen lähtökohta on noudattamisen teoriassa (compliance theory), joka voidaan jakaa valtioiden haluun ja kykyyn noudattaa ihmisoikeuksia. Haluun vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi noudattamisen helppous sekä valtion yleinen ilmapiiri ihmisoikeuksien saralla. Valtioiden kykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat puolestaan rakenteelliset seikat, kuten hallinnon tehokkuus, demokratian taso sekä valtion taloudellinen tilanne. Tutkielmassa eritellään ECRI:n valtiokohtaisista valvontaraporteista 1889 suositusta, jotka kategorisoidaan ECRI:n seuraavan valvontakierroksen raporttien perusteella noudatetuiksi, osittain noudatetuiksi tai ei lainkaan noudatetuiksi sisällönanalyysissa käytetyin menetelmin. Tämän jälkeen suositusten noudattamista ja siihen vaikuttavia tekijöitä analysoidaan tilastollisesti. Tuloksista selviää, että ECRI:n antamista suosituksista on noudatettu kokonaan 15,7 %, osittain 41,7 % ja ei lainkaan 42,7 %. Kokonaan ja osittain noudatettujen suositusten osuus on siis yhteensä 57,4 %. Suosituksen tasolla on merkitystä siihen, noudatetaanko sitä vai ei. Sellaiset suositukset, joissa neuvotaan yleisiin toimenpiteisiin, tulevat varmemmin noudatetuiksi kuin spesifit toimintakehotukset. Muutoin teoreettisesta viitekehyksestä ammennetut tekijät, demokratian ja ihmisoikeuksien taso, hallinnon tehokkuus sekä valtion taloudellinen tilanne, eivät ole tilastollisesti merkittäviä tässä tutkielmassa. Kontrolloivista muuttujista aika on tilastollisesti merkittävä, mikä tarkoittaa sitä, että mitä pidempi aika valtioilla on suositusten noudattamiseen, sitä varmemmin ne niitä noudattavat.
-
(2023)The purpose of this master's thesis is to study experiences and impact of racism in the school environment on Finnish, racialized people who identify themselves as men. The thesis recognizes the impact of sex in experiences of racism, and I was interested in knowing what kind of meaning the interviewees gave to their experiences. The thesis follows the theory of hegemonic masculinity by sociologist Raewyn Connell as well as the theory of racialization by Robert Miles. Earlier studies have shown that the Finnish schooling system entertains discriminating practices and racism. The experiences of racism of immigrant boys in schools and learning institutions have also been studied. It is however important to note that racism affects not only immigrant pupils, but also racialized Finnish students. The study is conducted as a group interview. There were five participants and the group interviews organized via Teams took place in the spring of 2023. Themes discussed in the interviews were identity and its formation, the interviewees experiences of racism at school as well as how it was intervened and what kind of antiracist actions the interviewees recognized from schools and learning institutions. The analysis of the interviews was made with thematic methodology. All of the interviewees had experienced racism at school and described that sex mattered in their experiences of racism. According to my results the experiences of racism shaped the young men's conception of themselves, their identity and their inclusion in Finnish society. Operating in a group of racialized men and identifying themselves as part of it defined what kinds of meanings the interviewees gave to racistic situations in school context as well as how and with whom they verbalized their experiences.
-
(2023)The purpose of this master's thesis is to study experiences and impact of racism in the school environment on Finnish, racialized people who identify themselves as men. The thesis recognizes the impact of sex in experiences of racism, and I was interested in knowing what kind of meaning the interviewees gave to their experiences. The thesis follows the theory of hegemonic masculinity by sociologist Raewyn Connell as well as the theory of racialization by Robert Miles. Earlier studies have shown that the Finnish schooling system entertains discriminating practices and racism. The experiences of racism of immigrant boys in schools and learning institutions have also been studied. It is however important to note that racism affects not only immigrant pupils, but also racialized Finnish students. The study is conducted as a group interview. There were five participants and the group interviews organized via Teams took place in the spring of 2023. Themes discussed in the interviews were identity and its formation, the interviewees experiences of racism at school as well as how it was intervened and what kind of antiracist actions the interviewees recognized from schools and learning institutions. The analysis of the interviews was made with thematic methodology. All of the interviewees had experienced racism at school and described that sex mattered in their experiences of racism. According to my results the experiences of racism shaped the young men's conception of themselves, their identity and their inclusion in Finnish society. Operating in a group of racialized men and identifying themselves as part of it defined what kinds of meanings the interviewees gave to racistic situations in school context as well as how and with whom they verbalized their experiences.
-
(2021)Rasismin tunnistaminen sen kaikilla tasoilla opetuksessa sekä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on ollut tärkeä ja ajankohtainen yhteiskunnallinen kysymys. Yhteiskunnallinen keskustelu on koskenut erityisesti antirasistisen kasvatuksen ja koulutuksen toteuttamista kouluissa ja oppilaitoksissa. Tämän tutkielman tavoitteena oli luoda kokonaiskuva valitun kirjallisuuden pohjalta siitä, miten rasismi tunnistetaan suomalaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Näkökulmana oli erityisesti rasismin kokemukset ja kokemuksissa ilmenevät rasismin muodot sekä niiden tunnistaminen. Tutkielman tutkimuskysymys on 1) Millä tavoin lähdeaineistossa kuvataan rasismia ja rasismin kokemuksia kouluissa ja oppilaitoksissa? Tämä tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja sen aineisto koostui artikkeleista, pro gradusta, väitöskirjoista sekä tutkimuksista, jotka käsittelevät rasismia ja sen kokemuksia kouluissa ja oppilaitoksissa. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua, jonka avulla aineiston tutkimuskysymystä käsittelevistä osista muodostettiin kolme pääteemaa. Teemoittelun analyysin keinoin aineistosta nousi kolme pääteemaa rasismin kokemuksille: julkinen rasismi, piilorasismi sekä rakenteellinen rasismi. Aineistosta löytyi runsaasti kuvailua rasismin kokemuksista oppilaiden ja opiskelijoiden näkökulmasta, kun taas opettajien havaintoja rasismista oli aineistossa selvästi vähemmän. Opiskelijat nimesivät kaikkiin kolmeen teemaan kuuluvia rasismin kokemuksia, ja he kuvasivat esimerkkejä erilaisista tilanteista koulun arjessa. Opettajat taas tunnistivat rasismia vähemmän kuin opiskelijat, ja opettajien tunnistama rasismin muoto oli pääosin rakenteellista rasismia. Opettajien oli siis vaikea tunnistaa kouluissa tapahtuvaa julki- ja piilorasismia. Näin ollen kirjallisuuskatsauksen tulos perustelee antirasistisen koulutuksen tarvetta suomalaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa.
-
(2020)The aim of this Bachelor's thesis was to search, what kind of relation between racism and mental health there is to be found in the previous studies conducted in the Nordic countries. It has been shown in the previous research literature, that there is a connection between racism and mental health. In Finland, the research on the topic is scarce. Hence the geographical focus is on the Nordic countries as a whole. The theoretical background is derived from the post-colonial per-spective, where it is necessary to take the colonial history in account, as it has been entangled to all areas of life. My theoretical standpoint is in the intersection of Frantz Fanon's thoughts on co-lonialism's relation to mental health, and Sara Ahmed's phenomenology of whiteness. This thesis was conducted as a narrative literature review. My research material consisted of 11 peer reviewed articles collected from the EBSCOhost-database. I did my analysis using theoreti-cally oriented content analysis, as the theories guided the frame of the analysis. Content analysis worked as tool for categorising the material. I created categories derived from the theoretical perspectives. In addition, I used colour codes and concept map in order for me to understand the relations and exceptions. Racism and mental health were conceptualised in many different ways, but in spite of the inco-herent conclusions, the relation between racism and mental health was clear. The results indicated that experiencing everyday racism was common. This in turn shows that whiteness is intertwined to the roots of our societies. The results suggested that immigrants with Somalian background did perceive more experiences of racism, whereas they reported relatively less mental health re-lated symptoms. This could be explained with the Eurocentrism and colonial history of Western mental health. Derived from the results it could be stated, that the Nordic welfare states are not safe for all, and this has alarming consequences for the wellbeing of non-white people. In order to change this, it is crucial to make structural societal changes and to dismantle the neutrality of whiteness.
-
(2023)In Finland, discussions about racism have previously focused on whether racism exists in our society at all. During 2023, conversations around the topic have increased due to the new government. In August, the Finnish government published a statement to Parliament on promoting equality, gender equality and non-discrimination in Finnish society. Various interest groups have also organized protests against racism. Perceptions about the definition of racism differ and some recognize only its open forms. However, research has shown, how different forms of racism have an effect in our society and on opportunities individuals have and on their wellbeing. Racism in digital environments has not been studied much and those studies rarely focus on how racism affects its targets. In home economics, the focus has been on multiculturality, diversity and cultural sustainability, but aspects of racism and discrimination have not been studied much. The aim of this Master’s Thesis is to find out what kind of studies about experiences of racism in digital environments have been conducted, what racism in digital environments is like and what kind of coping mechanisms individuals use when experiencing racism. The aim is to increase the knowledge and understanding about the forms of racism in digital environments. By increasing knowledge, it is possible to increase home economic teachers’ antiracist competence. This Master’s Thesis is a descriptive literature review. The studies included are analyzed with content analysis. The results showed that methods used in studies reviewed were unilateral and in all of them the data was collected only through interviews. Studies focused on social media platforms and mainly open forms of racism were recognized. The different coping mechanisms that were identified were divided in to five categories which are avoiding, desensitization, peer support, intervention and entitlement. More research about the topic is required and variety of methods should be utilized to collect data. Also, other platforms, in addition to social media and online games, should be studied. More information about covert forms of racism in digital environments is necessary, as results of this study imply that racism present in digital environments is mainly open. Coping mechanisms of individuals experiencing racism indicate that they do not feel they have the tools to oppose racism in digital environments.
-
(2023)In Finland, discussions about racism have previously focused on whether racism exists in our society at all. During 2023, conversations around the topic have increased due to the new government. In August, the Finnish government published a statement to Parliament on promoting equality, gender equality and non-discrimination in Finnish society. Various interest groups have also organized protests against racism. Perceptions about the definition of racism differ and some recognize only its open forms. However, research has shown, how different forms of racism have an effect in our society and on opportunities individuals have and on their wellbeing. Racism in digital environments has not been studied much and those studies rarely focus on how racism affects its targets. In home economics, the focus has been on multiculturality, diversity and cultural sustainability, but aspects of racism and discrimination have not been studied much. The aim of this Master’s Thesis is to find out what kind of studies about experiences of racism in digital environments have been conducted, what racism in digital environments is like and what kind of coping mechanisms individuals use when experiencing racism. The aim is to increase the knowledge and understanding about the forms of racism in digital environments. By increasing knowledge, it is possible to increase home economic teachers’ antiracist competence. This Master’s Thesis is a descriptive literature review. The studies included are analyzed with content analysis. The results showed that methods used in studies reviewed were unilateral and in all of them the data was collected only through interviews. Studies focused on social media platforms and mainly open forms of racism were recognized. The different coping mechanisms that were identified were divided in to five categories which are avoiding, desensitization, peer support, intervention and entitlement. More research about the topic is required and variety of methods should be utilized to collect data. Also, other platforms, in addition to social media and online games, should be studied. More information about covert forms of racism in digital environments is necessary, as results of this study imply that racism present in digital environments is mainly open. Coping mechanisms of individuals experiencing racism indicate that they do not feel they have the tools to oppose racism in digital environments.
-
(2020)Tutkimuksen tavoitteena oli koota yhteen tietoa haasteista, jotka kohdistuvat rasismista käytävään keskusteluun. Tutkimuksen kontekstina toimii perusopetus ja painopiste nojaa sekä yhteiskunnan rakenteisiin että rasismia omakohtaisesti kokeneisiin oppilaisiin. Ajankohtaisen ja yhteiskunnallisesti merkittävän ilmiön juuret ovat syvällä historiassa ja tämä heijastelee myös kouluympäristöön. Rasismi latautuneena ilmiönä näyttäytyy suomalaisessa peruskoulussa vaiettuna, vähäteltynä ja kiisteltynä. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena ja se pohjautui yhtä poikkeusta lukuun ottamatta vuoden 2010 jälkeen ilmestyneille vertaisarvioiduille tutkimuksille. Keskeistä aineistoon valikoituneissa tutkimuksissa oli myös se, että ne käsittelevät rasismia Suomen koulukontekstissa. Tuloksien pohjalta oli muodostettavissa kolme kategoriaa, jotka toimivat kaikki osaltaan esteinä rasismista keskustelemiselle. Ensimmäisenä kategoriana näyttäytyvät rakenteelliset piirteet, jotka ovat kerrostuneet kouluinstituuttiin historian valtasuhteiden kautta. Rakenteisin piiloutuneet rasistiset normit, kuten ”lännen” diskurssi, toisintavat ajatukset ja värisokeus eivät anna tilaa omien kokemuksien esiin nostamiselle, jolloin lapset ja nuoret joutuvat vaikenemaan. Toiseksi kategoriaksi muotoutuvat rasismia omakohtaisesti kokeneiden oppilaiden haasteet tuoda julki kokemuksiaan perusopetuksen kontekstissa. Kokemuksien taakka ja kouluympäristön kangistunut keskustelukulttuuri ajavat oppilaat vähättelemään ja piilottelemaan kokemuksiaan rasismista. Viimeinen kategoria tiivistää opettajien aseman rasismista käytävässä keskustelussa. Oppilaiden esiin nostamien näkemyksien mukaan, opettajat eivät ole valmiita tai halukkaita keskustelemaan rasismista. He myös vähättelevät oppilaiden kokemuksia. Näiden tekijöiden lisäksi myös julkinen keskustelu rasismista on vähäistä. Vaikka peruskoulun lähtökohdat tulkitaankin tasa-arvoisiksi, kyseinen instituutio toimii osaltaan modernin kolonisaation valtasuhteiden toisintajana ja epätasa-arvoisten rakenteiden piilottajana. Kouluyhteisön tehtävänä näyttäytyy kyseisten rakenteiden tunnistaminen ja rasismista keskusteleminen.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena on muodostaa yleiskatsaus rasismiin suomalaisessa peruskoulussa niin rakenteissa kuin sosiaalisissa suhteissa. Opettajat ovat julkisen vallan käyttäjiä ja keskeinen osa koulun toimintaa ja lasten koulukokemuksia, joten huomio kohdistui erityisesti heihin. Lisäksi tutkielman tavoitteena on tunnistaa ja nimetä rakenteellisen rasismin ilmentymiä suomalaisessa koulujärjestelmässä. Menetelmät. Tutkielma muodostui yleiskatsaukseksi rasismista koulussa narratiivisen kirjallisuuskatsauksen menetelmien mukaisesti analysoimalla lähdeaineistoa teoriataustan avulla. Koska tutkielman tutkimustehtävä liittyi juuri suomalaisen peruskoulun rasismiin, tutkielman aineistoksi valikoitui lähinnä suomalaisesta tutkimuskirjallisuudesta koostuva otos. Narratiiviselle kirjallisuuskatsaukselle ei ole kovin tiukkoja metodisia sääntöjä, mikä mahdollisti vapaamuotoisemman aineiston tulkinnan ja jäsentelyn. Keskeisen teoriapohjan tutkielmalle muodostivat arkipäivän rasismi, rakenteellinen rasismi ja valkoisuus Lähestyin tutkimustehtävääni kysymyksillä Millä tavoin rasismi ilmenee suomalaisen peruskoulun sosiaalisissa tilanteissa? ja Mitä on rakenteellinen rasismi suomalaisessa koulukontekstissa? Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmassa koulukontekstissa ilmenevä rasismi jäsentyi rakenteelliseen rasismiin ja arkipäiväisempään vuorovaikutustilanteissa ilmenevään rasismiin. Rakenteellinen rasismi on läsnä esimerkiksi koulujärjestelmämme perusteissa, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppiaineessa ja näyttäytyy myös opetushenkilökunnan koostumisessa lähes poikkeuksetta valkoihoisista opettajista. Opettajien rasismin kiistäminen, kyvyttömyys tunnistaa rasismia ja puuttua siihen näyttäytyvät keskeisenä osana rasismia suomalaisessa peruskoulussa. Erityisesti rasismin kiistämisen ollessa kantavana teemana (valkoisten) opettajien suhteessa rasismiin, näyttäytyy se keskeisenä osana koulun rakenteellista rasismia.
-
(2019)Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan Suomen romanien kohtaamaa syrjintää ja rasismia etenkin työelämässä. Tutkielman tarkoituksena on antaa ääni sekä romanien omille kokemuksille että aihetta käsittelevissä internetkeskusteluissa esiintyville mielipiteille. Tutkimus etsii vastauksia siihen, millaisia syrjinnän, rasismin ja sorron muotojen kokemuksia Suomen romaneilla itsellään on sekä millaisia sorron ja rasismin muotoja Suomen romanien asemaa työelämässä koskevissa internetkeskusteluissa esiintyy. Lisäksi tutkielma pyrkii kartoittamaan sitä, millainen rooli sosiaalityöllä on Suomen romanien kohtaamassa syrjinnässä ja rasismissa sekä niiden ehkäisyssä. Tutkielman viitekehyksen muodostaa fenomenologis-hermeneuttinen ja tulkinnallinen tutkimusperinne, jonka tavoitteena on tutkittavan ilmiön/kokemuksen näkyväksi tekeminen ja käsitteellistäminen. Tutkielman teoreettisena taustana toimivat sorron ja rasismin muodot sekä antirasistinen sosiaalityö. Tutkielmassa käsitellään myös ihmisoikeuksia ja sosiaalityön vuorovaikutusta. Tutkimusaineisto muodostuu Suomen romaneille kohdistettuun kirjoitelmapyyntöön tulleista vastauksista (9 kirjoitelmaa) ja internetkommenteista (235 kommenttia), jotka on kirjoitettu Diakonia-ammattikorkeakoulun Työnimi -kampanjan innoittamana kahdelle keskustelufoorumille (Vauva.fi ja Suomi24.fi) sekä Yle.fi -uutissivuston Työnimi-kampanjaa koskevan uutisen kommenttiketjuun. Työnimi -kampanjan tarkoituksena on kiinnittää huomiota Suomen romanien kohtamaan syrjintään työmarkkinoilla. Tutkimusaineisto on analysoitu teoriaohjaavaan sisällönanalyysin avulla. Tutkimusaineiston analyysin perusteella aineistosta hahmottuu Suomen romanien kokeman syrjinnän ja rasismin arkipäiväisyys. Suomen romanit joutuvat kohtamaan syrjintää ja rasismia mitä erilaisimmissa arkipäivän tilanteissa, aina työnhausta normaaliin kauppareissuun, lähes päivittäin. Suomen romanien henkilökohtaisissa kokemuksissa näkyvät sorron muodoista etenkin voimattomuus ja kulttuurinen imperialismi. Internetkeskusteluissa esiintyvien kommenttien perusteella syrjinnän ja rasismin muodot juontavat romanikulttuurin kärjistettyihin erityispiirteisiin, ja keskusteluissa nousee esiin etenkin henkilökohtainen rasismi sekä kulttuurinen rasismi. Syrjinnän, sorron ja rasismin kohteena oleva romanikulttuuri nähdään kuitenkin myös Suomen romanien omana selviytymiskeinona ja tukipilarina, johon romanit vaikeissa tilanteissa luottavat ja johon he identiteettinsä perustavat. Kulttuurin tuntemusta ja tukemista työelämän pyörteissä Suomen romanit toivovat myös sosiaalityöltä, jonka rooli jää aineiston perusteella pieneksi syrjinnän ja rasismin vastustamisessa, mutta jonka roolia voisi kohottaa onnistuneen antirasistisen sosiaalityön harjoittamisen sekä toimivan vuorovaikutuksen avulla.
-
(2019)Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan Suomen romanien kohtaamaa syrjintää ja rasismia etenkin työelämässä. Tutkielman tarkoituksena on antaa ääni sekä romanien omille kokemuksille että aihetta käsittelevissä internetkeskusteluissa esiintyville mielipiteille. Tutkimus etsii vastauksia siihen, millaisia syrjinnän, rasismin ja sorron muotojen kokemuksia Suomen romaneilla itsellään on sekä millaisia sorron ja rasismin muotoja Suomen romanien asemaa työelämässä koskevissa internetkeskusteluissa esiintyy. Lisäksi tutkielma pyrkii kartoittamaan sitä, millainen rooli sosiaalityöllä on Suomen romanien kohtaamassa syrjinnässä ja rasismissa sekä niiden ehkäisyssä. Tutkielman viitekehyksen muodostaa fenomenologis-hermeneuttinen ja tulkinnallinen tutkimusperinne, jonka tavoitteena on tutkittavan ilmiön/kokemuksen näkyväksi tekeminen ja käsitteellistäminen. Tutkielman teoreettisena taustana toimivat sorron ja rasismin muodot sekä antirasistinen sosiaalityö. Tutkielmassa käsitellään myös ihmisoikeuksia ja sosiaalityön vuorovaikutusta. Tutkimusaineisto muodostuu Suomen romaneille kohdistettuun kirjoitelmapyyntöön tulleista vastauksista (9 kirjoitelmaa) ja internetkommenteista (235 kommenttia), jotka on kirjoitettu Diakonia-ammattikorkeakoulun Työnimi -kampanjan innoittamana kahdelle keskustelufoorumille (Vauva.fi ja Suomi24.fi) sekä Yle.fi -uutissivuston Työnimi-kampanjaa koskevan uutisen kommenttiketjuun. Työnimi -kampanjan tarkoituksena on kiinnittää huomiota Suomen romanien kohtamaan syrjintään työmarkkinoilla. Tutkimusaineisto on analysoitu teoriaohjaavaan sisällönanalyysin avulla. Tutkimusaineiston analyysin perusteella aineistosta hahmottuu Suomen romanien kokeman syrjinnän ja rasismin arkipäiväisyys. Suomen romanit joutuvat kohtamaan syrjintää ja rasismia mitä erilaisimmissa arkipäivän tilanteissa, aina työnhausta normaaliin kauppareissuun, lähes päivittäin. Suomen romanien henkilökohtaisissa kokemuksissa näkyvät sorron muodoista etenkin voimattomuus ja kulttuurinen imperialismi. Internetkeskusteluissa esiintyvien kommenttien perusteella syrjinnän ja rasismin muodot juontavat romanikulttuurin kärjistettyihin erityispiirteisiin, ja keskusteluissa nousee esiin etenkin henkilökohtainen rasismi sekä kulttuurinen rasismi. Syrjinnän, sorron ja rasismin kohteena oleva romanikulttuuri nähdään kuitenkin myös Suomen romanien omana selviytymiskeinona ja tukipilarina, johon romanit vaikeissa tilanteissa luottavat ja johon he identiteettinsä perustavat. Kulttuurin tuntemusta ja tukemista työelämän pyörteissä Suomen romanit toivovat myös sosiaalityöltä, jonka rooli jää aineiston perusteella pieneksi syrjinnän ja rasismin vastustamisessa, mutta jonka roolia voisi kohottaa onnistuneen antirasistisen sosiaalityön harjoittamisen sekä toimivan vuorovaikutuksen avulla.
Now showing items 1-13 of 13