Browsing by Subject "Ravitsemusprofilointi"

Tausta: Ruokaympäristömme on muuttunut merkittävästi viimeisimpien vuosikymmenten aikana. On esitetty, että muun muassa suurentuneet pakkauskoot, aiempaa laajempi valikoima epäterveellisiä elintarvikkeita sekä näiden tuotteiden markkinointi on yhteydessä lasten ruokavalioon. Lisääntyneen ylipainon ja lihavuuden on selitetty johtuvan ruokaympäristössä tapahtuvista muutoksista. On myös ajateltu, että terveyden edistämisen tulisi kohdistua ympäristön, ei ainoastaan yksilön, käyttäytymisen muuttamiseen. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia koskevat rajoitukset on nähty lupaavana keinona ohjata lasten ruokaympäristöä terveyttä edistävämpään suuntaan. Päätöksenteko edellyttää luotettavia menetelmiä elintarvikkeiden ravitsemuksellisen laadun arvioimiseksi. Tavoite: Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida suomalaisten lapsiperheiden tyypillisesti ostamien epäterveellisten elintarvikkeiden ravitsemuksellista laatua kolmella eri ravitsemusprofilointimenetelmällä. Lisäksi tutkimuksen avulla selvitettiin, kuinka hyvin ravitsemusprofilointimenetelmät erottelivat epäterveelliset elintarvikkeet niitä vastaavista terveellisemmistä vaihtoehdoista. Tutkimuksessa selvitettiin myös eri profilointimenetelmien yhtenevyyttä ja sitä, missä määrin eri profilointimenetelmillä saadut tulokset olivat keskenään eriäviä. Menetelmät: Tutkimuksen aineiston muodostivat 73 elintarviketta, jotka valittiin laajan suomalaisen ostodatan (vuosi 2018) perusteella niiden tuoteryhmien joukosta, jotka edustivat suomalaisten lapsiperheiden ostamia epäterveellisiä elintarvikkeita. Epäterveellisille elintarvikkeille valittiin omista tuoteryhmistä terveellisemmät vertailutuotteet. Aineistoon kuului lisäksi muutamia hampurilaisravintoloiden ruokia sekä referenssielintarvikkeita, kuten leipiä ja hedelmiä. Elintarvikkeet profiloitiin Nutri-Scorella, WHOEuro-mallilla sekä tätä tutkimusta varten kehitetyllä, suomalaisten ravistemussuositusten päivittäisiin saantisuosituksiin perustuvalla Findexillä. Vertailevat analyysit tehtiin tilastollisin analyysimenetelmien käyttäen SPSS 26 -tilasto-ohjelmaa. Tulokset: Eri ravitsemusprofilointimenetelmät arvioivat elintarvikkeiden ravitsemuksellista laatua melko yhtenevästi, mutta pieniä eroja niiden välillä havaittiin. Nutri-Score ja Findex olivat lähempänä toisiaan WHOEuron ollessa profilointimenetelmistä kriittisin. Eri menetelmät erottelivat epäterveelliset tuotteet terveellisemmistä vaihtoehdoista melko hyvin, mutta Findexin erottelukyky oli hieman Nutri-Scorea parempi johtuen osin Nutri-Scoren tunnistetusta ominaisuudesta profiloida systemaattisemin epäterveellisiä kuin terveellisiä tuotteita. Johtopäätökset: Jokaiseen ravitsemusprofilointimalliin liittyi sekä vahvuuksia että rajoituksia. Findex osoittautui tutkimuksessa lupaavaksi ja siihen liittyviä perusteita on tarkoituksenmukaista hyödyntää mahdollisesti olemassa olevien profilointimallien kehittämisessä ja yhteiseurooppalaisen ravitsemusprofilointimallin ja siihen perustuvan pakkausmerkinnän kehittämisessä. Markkinoinnin rajoittaminen tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa lasten ruokaympäristöön ja edelleen ruokavalion terveellisyyteen. Markkinoinnin rajoittamisella voidaan parhaimmillaan vähentää paljon lisättyä sokeria, suolaa, tyydyttynyttä rasvaa ja vähän terveyden kannalta hyödyllisiä ravintoaineita, kuten kuitua, sisältävien elintarvikkeiden osuutta lasten ruokavaliossa.