Browsing by Subject "SWOT-analyysi"
Now showing items 1-9 of 9
-
(2014)Musiikkimarkkinat ovat olleet murroksen kourissa jo noin viidentoista vuoden ajan. Internetin yleistyminen on tuonut mukanaan digitaalisen aikakauden myös musiikkialalle. Digitaaliset palvelut kehittyvät ja kasvattavat kuluttajakuntaansa vauhdilla, kun samaan aikaan fyysisten äänitteiden myyntiluvut laskevat joka vuosi. Internetin myötä alalle on tullut myös laittomia lieveilmiöitä, kuten nettipiratismi, joka on ilmiönä puhuttanut musiikkialalla jo pitkään. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää musiikkialalla toimivien yritysten suhtautumista digitaalimurokseen ja sen mukanaan tuomiin lieveilmiöihin, sekä perehtyä yrityksen strategisiin ratkaisuihin näinä muutoksen aikoina. Teoriaosuus käsittää katsauksen musiikkimarkkinoiden kehityksestä, sekä tutkimuksen kannalta oleellisista strategiamalleista. Erityisen huomion kohteena on SWOT-analyysin hahmotteleminen yleisellä tasolla ja sen laatiminen yhdessä molempien kohdeyritysten kanssa. Tutkimuksessa haastateltiin kahta musiikkialan yrityksen edustajaa, Sakara Recordsin (levy-yhtiö) toimitusjohtajaa Tuomo Saikkosta, sekä Levykauppa Äx:n (musiikkikauppa) kauppojen esimiestä Veli Hämäläistä. Molemmat yritykset ovat menestyneet muuttuvilla markkinoilla ja onnistuneet jopa kasvattamaan omaa liiketoimintaansa. Syy tähän menestykseen on heidän tekemissään strategisissa valinnoissa ja oikeanlaisissa palvelukokonaisuuksien löytymisessä. Niin levy-yhtiöt kuin musiikkikaupatkin elävät ja kuolevat henkilökuntansa kautta. Oikeanlaisilla ihmisillä on suuri vaikutus yrityksen menestykseen. Molempien yritysten kohdalla, oikeanlaiset ja pätevät ihmiset ovat omilla valinnoillaan auttaneet yritystään menestymään. Molemmat tahot ovat lisäksi onnistuneet asemoitumaan oikein kohdemarkkinoillaan ja heidän tuotteensa ovat toimineet menestyksen takeena. Vaikka musiikkialalla toimijat ovat viime vuosina pikemminkin vähentyneet kuin lisääntyneet, ovat molemmat kohdeyritykset selvinneet digitaalimurroksesta kunnialla ja onnistuneet jopa kasvattamaan toimintaansa. Molempien tulevaisuuden näkymät ovat nekin positiivisia. Kumpikin yritys on tullut musiikkialalle jäädäkseen ja molemmilla on tahtoa kehittyä tulevaisuudessa vieläkin isommiksi ja menestyneemmiksi musiikkialan toimijoiksi.
-
(2022)Uusiutuvan energia rooli on noussut yhä tärkeämmäksi osaksi ilmastonmuutoksen hillinnässä. Energian tarve tulee ennusteiden mukaan enemmän kuin tuplaantumaan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan energiasektori tuottaa yli puolet koko maailman ilmastopäästöistä. Suosituksi uusiutuvaksi energiamuodoksi etenkin Euroopassa on nousemassa tuulivoima. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti merituulivoimalla tuotettuun energiaan ja siihen, miten energia saadaan siirrettyä kustannustehokkaimmalla tavalla mantereelle energiasiirtoverkon piiriin. Tarkasteltaviksi siirtotavoiksi valikoituivat sähkönsiirtokaapeli sekä vety. Sähkönsiirtokaapeli otettiin mukaan, koska se on hyvin perinteinen tapa siirtää energiaa. Vety otettiin mukaan, koska se on vieraampi ja vähemmän tutkittu siirtotapa. Tuulivoimalla tuotettu vety on lisäksi päästötöntä vihreää vetyä, kun taas yhä 2000-luvulla suosituin tapa tuottaa vetyä maakaasun avulla on päästöjä tuottava harmaa tapa. Vety mahdollistaa myös energian varastoinnin sähköenergiaa paremmin. Tutkimuksessa käytetään kolmea eri menetelmää, jotka ovat vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia vertaileva SWOT-analyysi, sähkönsiirtokaapelia ja vedyn eri siirtotapoja vertaileva kustannusvaikuttavuusanalyysi sekä tutkimushaastattelu. SWOT-analyysin ja kustannusvaikuttavuusanalyysin tiedot on kerätty vertaisarvioidusta kirjallisuudesta. Vetyala on kuitenkin verrattain uusi ja vielä tutkimuksen kohteena etenkin energiasektorilla, joten kaikkea tietoa ei ollut vielä tutkittu tai tuotu julkisuuteen. Jotta kirjallisuudesta saatua käsitystä voitaisiin vahvistaa uusimmilla mahdollisilla tiedoilla tai vaihtoehtoisesti todeta kirjallisuudessa esiintyviä tietoja vanhoiksi tai epärealistisiksi, toteutettiin tutkimuksessa tutkimushaastattelu, jonka kysymykset esitettiin tuulivoima- sekä vetyalan asiantuntijoille. Tutkimuksen tuloksissa selvisi, että sähkönsiirtokaapeli on edullisin tapa siirtää energiaa merituulivoimalalta, jos välimatka oli alle 100 kilometriä. Tietoa sähkönsiirtokaapelin kustannuksista pitkällä, yli 100 kilometrin, välimatkalla ei kirjallisuudesta löytynyt. Yli 100 kilometrin välimatkalla vedyn siirto oli kannattavinta toteuttaa tankkerilla, alle 100 kilometrin matkalla kaasuputkella. Vedyn ja sen siirtämisen keskeisimmät hyvät puolet ovat runsaat saatavilla olevat resurssit, hyvä varastointimahdollisuus sekä suuret mahdollisuudet fossiilisten energiamuotojen korvaajana. Huonoina puolina ovat etenkin vihreän vedyn tuottamiseen tarvittavan elektrolyyserin korkea hinta, vedyn energiakäytön standardien puutteellisuus sekä vahva kytkeytyminen sähkön markkinahintaan, joka on vaihdellut vuoden 2022 aikana paljon. Jotta ilmastopäästöjä saadaan vähennettyä, muutokset energiasektorilla nähdään välttämättöminä. 2020-luvulla tuulivoimasta ja vedystä on tullut yksi potentiaalisimmista vaihtoehdoista. Vety parantaa energian tuotantovarmuutta etenkin niissä maissa, joissa riippuvuus fossiilisten energialähteiden tuonnista on suurta ja samalla potentiaali kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä on korkea. Vedyn tuotanto saattaa ainakin aluksi painottua lähelle teollisuuslaitoksia, joissa vedyn kysyntä on suurta. Liikennesektorilla kysyntä todennäköisesti painottuu ainakin aluksi lauttaliikenteeseen sekä tieliikenteessä raskaaseen kalustoon. Vihreä vedyn tuottaminen on vielä kallista, mutta aikana, jolloin fossiilivapaus on yksi tavoiteltavista arvoista, voi vihreä vety nousta harmaata vetyä suositummaksi hinnasta riippumatta.
-
(2022)Uusiutuvan energia rooli on noussut yhä tärkeämmäksi osaksi ilmastonmuutoksen hillinnässä. Energian tarve tulee ennusteiden mukaan enemmän kuin tuplaantumaan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan energiasektori tuottaa yli puolet koko maailman ilmastopäästöistä. Suosituksi uusiutuvaksi energiamuodoksi etenkin Euroopassa on nousemassa tuulivoima. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti merituulivoimalla tuotettuun energiaan ja siihen, miten energia saadaan siirrettyä kustannustehokkaimmalla tavalla mantereelle energiasiirtoverkon piiriin. Tarkasteltaviksi siirtotavoiksi valikoituivat sähkönsiirtokaapeli sekä vety. Sähkönsiirtokaapeli otettiin mukaan, koska se on hyvin perinteinen tapa siirtää energiaa. Vety otettiin mukaan, koska se on vieraampi ja vähemmän tutkittu siirtotapa. Tuulivoimalla tuotettu vety on lisäksi päästötöntä vihreää vetyä, kun taas yhä 2000-luvulla suosituin tapa tuottaa vetyä maakaasun avulla on päästöjä tuottava harmaa tapa. Vety mahdollistaa myös energian varastoinnin sähköenergiaa paremmin. Tutkimuksessa käytetään kolmea eri menetelmää, jotka ovat vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia vertaileva SWOT-analyysi, sähkönsiirtokaapelia ja vedyn eri siirtotapoja vertaileva kustannusvaikuttavuusanalyysi sekä tutkimushaastattelu. SWOT-analyysin ja kustannusvaikuttavuusanalyysin tiedot on kerätty vertaisarvioidusta kirjallisuudesta. Vetyala on kuitenkin verrattain uusi ja vielä tutkimuksen kohteena etenkin energiasektorilla, joten kaikkea tietoa ei ollut vielä tutkittu tai tuotu julkisuuteen. Jotta kirjallisuudesta saatua käsitystä voitaisiin vahvistaa uusimmilla mahdollisilla tiedoilla tai vaihtoehtoisesti todeta kirjallisuudessa esiintyviä tietoja vanhoiksi tai epärealistisiksi, toteutettiin tutkimuksessa tutkimushaastattelu, jonka kysymykset esitettiin tuulivoima- sekä vetyalan asiantuntijoille. Tutkimuksen tuloksissa selvisi, että sähkönsiirtokaapeli on edullisin tapa siirtää energiaa merituulivoimalalta, jos välimatka oli alle 100 kilometriä. Tietoa sähkönsiirtokaapelin kustannuksista pitkällä, yli 100 kilometrin, välimatkalla ei kirjallisuudesta löytynyt. Yli 100 kilometrin välimatkalla vedyn siirto oli kannattavinta toteuttaa tankkerilla, alle 100 kilometrin matkalla kaasuputkella. Vedyn ja sen siirtämisen keskeisimmät hyvät puolet ovat runsaat saatavilla olevat resurssit, hyvä varastointimahdollisuus sekä suuret mahdollisuudet fossiilisten energiamuotojen korvaajana. Huonoina puolina ovat etenkin vihreän vedyn tuottamiseen tarvittavan elektrolyyserin korkea hinta, vedyn energiakäytön standardien puutteellisuus sekä vahva kytkeytyminen sähkön markkinahintaan, joka on vaihdellut vuoden 2022 aikana paljon. Jotta ilmastopäästöjä saadaan vähennettyä, muutokset energiasektorilla nähdään välttämättöminä. 2020-luvulla tuulivoimasta ja vedystä on tullut yksi potentiaalisimmista vaihtoehdoista. Vety parantaa energian tuotantovarmuutta etenkin niissä maissa, joissa riippuvuus fossiilisten energialähteiden tuonnista on suurta ja samalla potentiaali kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä on korkea. Vedyn tuotanto saattaa ainakin aluksi painottua lähelle teollisuuslaitoksia, joissa vedyn kysyntä on suurta. Liikennesektorilla kysyntä todennäköisesti painottuu ainakin aluksi lauttaliikenteeseen sekä tieliikenteessä raskaaseen kalustoon. Vihreä vedyn tuottaminen on vielä kallista, mutta aikana, jolloin fossiilivapaus on yksi tavoiteltavista arvoista, voi vihreä vety nousta harmaata vetyä suositummaksi hinnasta riippumatta.
-
(2013)In Finland pharmaceutical policy is a part of health policy. It concerns social decision making on pharmaceutical sector and people and organizations around pharmaceuticals. Pharmaceutical policy 2020 strategy was prepared by the Ministry of Social Affairs and Health, based on a stakeholder (administrative authorities, education and research, industry, medicine wholesalers, patients, pharmacies, professional organizations, public sector) analysis. In Finnish politics this is an assignment of a new kind of evidence-informed policy making (EIPM), which is participative, transparent and democratic. The two main objectives of this study were to evaluate the present state of pharmaceutical policy in Finland and discern the emphasis of pharmaceutical policy by the stakeholders' point of view in the future. The study gave the possibility to a deeper analysis of stakeholders' opinions of the Finnish pharmaceutical policy in the beginning of the year 2010 than it was possible in the official Pharmaceutical policy 2020 strategy document. Besides this, research itself was a way of practicing evidence-based policy. The SWOT-analysis were conducted among key-stakeholders as a main material of this qualitative research (n=19, response rate 59). SWOT analyses included present strengths, weaknesses, opportunities and threats regarding Finnish drug discipline of a stakeholder's point of view. Furthermore, an e-survey (n=10, response rate 31) was conducted in the end of the strategy process in order to enablegive the stakeholders to give feedback of the Pharmaceutical policy 2020 strategy process. The survey also measured that was the consensus among stakeholders reached during the strategy process. It prevailed a very good mutual understanding. Results of the research were clearly readable on the official strategy paper as well as the research could go deeper in the details of stakeholders' words than the official strategy paper. The most important emphases in the results were noticeable: condense the cooperation of stakeholders among the drug discipline to ensure efficient, good quality and patient safe pharmaceutical service and better utilizing of pharmaceutical knowledge among social and public health service. The results of this research can be utilized later as a starting point to measure how Pharmaceutical policy 2020 strategy has came true. With help of this study it's also possible to verify the strategy process and Finnish national medicine policy in the 2020 decade. In Ministry of Social Affairs and Health it is also possible to think, what kind of legislative changes it demands to implement the needed changes among the drug discipline.
-
(2020)This thesis investigates strategy formation and its use in the Saint Petersburg contemporary dance community. In Russia the 1920s was the golden era of contemporary dance, however, this period only lasted for a few years. As the development of the industries, modern and contemporary forms were hindered by political and societal changes. During these ambiguous times, only classical ballet and folk dance were widely accepted in the country. Still today, there is inequality in the Russian dance field between different genres since classical ballet as well as folk dance are provided government support both financially and through educational opportunities. As a result, restrictive policies and uncertainty appear in the everyday life of contemporary dance practitioners and they are part of a somewhat divided community. The main research question of this thesis is ‘How do actors in the Saint Petersburg contemporary dance industry understand their mission and what kind of strategies do they have in their use to pursue this?’. This study aims to understand their strategic planning processes; to identify the community’s current engagements in strategic management and how the actors utilize operational tools such as SWOT analysis or the inspection of goals and mission statements within the organizations. In addition, the study analyzes how these objectives can be transformed for the benefit of the industry. This research is a qualitative case study and its primary data are five semi-structured interviews conducted in Saint Petersburg in July 2019 with local contemporary dance practitioners and professionals. The materials are analyzed using applied thematic analysis and grounded theory. This study contributes to the theoretical discussions of strategic management in arts organizations and oversees how the power of a mission statement is understood and operational planning tools are used. There is still a need for actions in building sustainable infrastructure in order to ensure the continuation of financial support for contemporary dance. The main results of this research suggest that the organizations have become aware of the tools they need to use to influence and ensure the future of contemporary dance in Russia. An objective of the dance community is to increase individual engagement of contemporary dance in order to elevate this visibility of the discipline amongst decision-makers and new audiences. By not focusing on internal competition, the actors in Saint Petersburg can turn their skills into resources for the whole industry. This thesis will help to demonstrate the attempts of these professionals and the whole community and lastly, bring new topics of advocacy into discussion among the actors in the Saint Petersburg contemporary dance community, institutions and the whole cultural and creative sector in Russia.
-
(2020)This thesis investigates strategy formation and its use in the Saint Petersburg contemporary dance community. In Russia the 1920s was the golden era of contemporary dance, however, this period only lasted for a few years. As the development of the industries, modern and contemporary forms were hindered by political and societal changes. During these ambiguous times, only classical ballet and folk dance were widely accepted in the country. Still today, there is inequality in the Russian dance field between different genres since classical ballet as well as folk dance are provided government support both financially and through educational opportunities. As a result, restrictive policies and uncertainty appear in the everyday life of contemporary dance practitioners and they are part of a somewhat divided community. The main research question of this thesis is ‘How do actors in the Saint Petersburg contemporary dance industry understand their mission and what kind of strategies do they have in their use to pursue this?’. This study aims to understand their strategic planning processes; to identify the community’s current engagements in strategic management and how the actors utilize operational tools such as SWOT analysis or the inspection of goals and mission statements within the organizations. In addition, the study analyzes how these objectives can be transformed for the benefit of the industry. This research is a qualitative case study and its primary data are five semi-structured interviews conducted in Saint Petersburg in July 2019 with local contemporary dance practitioners and professionals. The materials are analyzed using applied thematic analysis and grounded theory. This study contributes to the theoretical discussions of strategic management in arts organizations and oversees how the power of a mission statement is understood and operational planning tools are used. There is still a need for actions in building sustainable infrastructure in order to ensure the continuation of financial support for contemporary dance. The main results of this research suggest that the organizations have become aware of the tools they need to use to influence and ensure the future of contemporary dance in Russia. An objective of the dance community is to increase individual engagement of contemporary dance in order to elevate this visibility of the discipline amongst decision-makers and new audiences. By not focusing on internal competition, the actors in Saint Petersburg can turn their skills into resources for the whole industry. This thesis will help to demonstrate the attempts of these professionals and the whole community and lastly, bring new topics of advocacy into discussion among the actors in the Saint Petersburg contemporary dance community, institutions and the whole cultural and creative sector in Russia.
-
(2020)Kandidaatintutkielmani tavoitteena oli syventyä kirjallisuuskatsauksen avulla siihen, miten opinnäytetöissä on tutkittu valmentavan esimiestyön käytännön toteutumista finanssialan organisaatioissa ja minkälaisia kokemuksia sen käytännön toteutumiseen liittyen niissä on esitetty. Aihe on ajankohtainen, sillä valmentavan johtajuuden on katsottu olevan yksi johtamisen trendeistä asiantuntijatyön määrän kasvaessa ja työn luonteen muuttuessa. Lisäksi valmentavan johtajuuden tutkimus on painottunut organisaation ulkopuolisten valmentajien suorittamiin valmennuksiin, eikä sitä ole juuri tutkittu esimiesten suorittamana. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Millä tavoin opinnäytetöissä on tutkittu valmentavan esimiestyön käytännön toteutumista finanssialan organisaatioissa? Mitä teoreettista viitekehystä ja metodologiaa tutkimuksissa on hyödynnetty ja mitä löydöksiä valmentavan esimiestyön käytännön toteutumiseen liittyen on tehty? 2) Mitä kokemuksia opinnäytetöissä on esitetty valmentavan esimiestyön käytännön toteutumiseen liittyen? Tutkimusmenetelmänäni oli meta-analyysi. Aineistoni koostui seitsemästä pro gradu -tutkielmasta, joiden aiheena on valmentavan esimiestyön käytännön toteutuminen finanssialan organisaatiossa. Opinnäytetyöt on julkaistu vuosien 2011 ja 2018 välillä. Aineistohaussa hyödynsin kaikkia Suomen yliopistojen opinnäytetietokantoja. Aineiston analyysin toteutin metasynteesin ja sisällönanalyysin avulla. Käytin aineistolähtöisen sisällönanalyysin välineenä SWOT-analyysiä. Tulosten perusteella valmentavaa esimiestyötä oli tutkittu opinnäytetöissä hyvin yhteneväisellä tavalla ja niissä tehtyjen löydösten perusteella valmentavan esimiestyön käytännön toteutumisen keskeisimmiksi mahdollisuuksiksi nousivat osaamisen, työtyytyväisyyden ja työmotivaation kasvu sekä tavoitteellisen työn tukeminen. Keskeisimmiksi uhiksi sen sijaan nousivat tasapainon menettäminen tilan antamisen ja valvonnan välillä, eriävät näkemykset valmentavan esimiestyön käytännön toteutumisen tasosta ja epäyhtenäiset toimintatavat. Mahdollisuuksien taustalla oli valmentajan ja valmennettavan vuorovaikutussuhteen kehittyminen sekä valmennettavien lisääntynyt vastuu ja itsenäinen työskentely. Uhkien taustalla oli valmentavan johtamiskulttuurin puuttuminen sekä valmentajien ja valmennettavien tietämättömyys johtamismallista. Tulosten perusteella valmentava esimiestyö on johtamismalli, joka halutaan viedä käytäntöön finanssialan organisaatioissa, mutta siihen liittyvä prosessi on vielä alkutekijöissään.
-
(2022)Suomalaiset metsätilat ovat pirstoutuneet ja niiden keskikoko on pienentynyt. Pirstoutuminen on koettu uhaksi esimerkiksi teollisuuden puunsaannille ja metsäluonnon monimuotoisuudelle. Yhtenä keinona metsätilojen koon kasvattamiseksi pidetään metsien yhteisomistuksen lisäämistä ja tukemista. Suomen metsäkeskuksen, Maanmittauslaitoksen ja Tapion toteuttamassa Sujuvaan metsän-omistukseen 2025-hankkeessa pyritään tukemaan yhteismetsien ja metsäyhtymien toimintaa. Tämä tutkielma on toteutettu osana Sujuvaan metsänomistukseen 2025-hanketta, ja tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia esteitä tai kannustimia yhteismetsien laajenemiseen liittyy, millaista tietoa ja palvelua yhteismetsät tarvitsevat laajentumisen tueksi sekä millaisia hallintopalvelutarpeita yhteismetsillä on. Lisäksi selvitetään, millaista tietoa ja palvelua yhteismetsät toivovat saavansa laajentumisen tueksi, ja millaisia toiveita yhteismetsillä on yhteismetsäverkkosivulle. Tutkimustuloksia hyödynnetään yhteismetsien palvelutarjonnan kehittämisessä. Tutkimusaineistona käytettiin Suomen metsäkeskuksen ja Tapion toimihenkilöiden keräämää haastatteluaineistoa, joka koostuu kesällä 2021 152 yhteismetsälle toteutetuista puolistrukturoiduista puhelinhaastatteluista. Tutkija koosti haastatteluvastaukset ja analysoi koottua aineistoa laadullisen teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin. Tulosten perusteella yhteismetsien laajenemisen esteenä ovat esimerkiksi tarjotun tiedon ristiriitaisuus, tiedon hajanaisuus ja metsätilojen korkea hintataso. Laajenemiseen kannustavia tekijöitä ovat esimerkiksi asiantuntijoiden tarjoaman tiedon laatu, hyvät materiaalit sekä muutokset metsänomistajakunnassa. Hallintopalveluihin liittyen yhteismetsät tarvitsevat osaavaa asiantuntijapalvelua esimerkiksi rahoitukseen ja kirjanpitoon. Yhteismetsäaiheisen verkkosivun kehittämiseen yhteismetsät suhtautuvat positiivisesti, ja internetsivu nähdään erityisesti hyvänä tietolähteenä sekä keinona välittää tietoa yhteismetsien toiminnasta myös yhteismetsiin kuulumattomille metsänomistajille. Tulosten tarkastelu SWOT-analyysin avulla auttaa hahmottamaan yhteismetsien palvelutarpeiden ulottuvuuksia ja erottamaan laajemmat yhteiskunnalliset tekijät sellaisista seikoista, joihin valtion virastot ja välillinen julkishallinto voivat omalla palvelutarjonnallaan vaikuttaa.
-
(2022)Suomalaiset metsätilat ovat pirstoutuneet ja niiden keskikoko on pienentynyt. Pirstoutuminen on koettu uhaksi esimerkiksi teollisuuden puunsaannille ja metsäluonnon monimuotoisuudelle. Yhtenä keinona metsätilojen koon kasvattamiseksi pidetään metsien yhteisomistuksen lisäämistä ja tukemista. Suomen metsäkeskuksen, Maanmittauslaitoksen ja Tapion toteuttamassa Sujuvaan metsän-omistukseen 2025-hankkeessa pyritään tukemaan yhteismetsien ja metsäyhtymien toimintaa. Tämä tutkielma on toteutettu osana Sujuvaan metsänomistukseen 2025-hanketta, ja tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia esteitä tai kannustimia yhteismetsien laajenemiseen liittyy, millaista tietoa ja palvelua yhteismetsät tarvitsevat laajentumisen tueksi sekä millaisia hallintopalvelutarpeita yhteismetsillä on. Lisäksi selvitetään, millaista tietoa ja palvelua yhteismetsät toivovat saavansa laajentumisen tueksi, ja millaisia toiveita yhteismetsillä on yhteismetsäverkkosivulle. Tutkimustuloksia hyödynnetään yhteismetsien palvelutarjonnan kehittämisessä. Tutkimusaineistona käytettiin Suomen metsäkeskuksen ja Tapion toimihenkilöiden keräämää haastatteluaineistoa, joka koostuu kesällä 2021 152 yhteismetsälle toteutetuista puolistrukturoiduista puhelinhaastatteluista. Tutkija koosti haastatteluvastaukset ja analysoi koottua aineistoa laadullisen teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin. Tulosten perusteella yhteismetsien laajenemisen esteenä ovat esimerkiksi tarjotun tiedon ristiriitaisuus, tiedon hajanaisuus ja metsätilojen korkea hintataso. Laajenemiseen kannustavia tekijöitä ovat esimerkiksi asiantuntijoiden tarjoaman tiedon laatu, hyvät materiaalit sekä muutokset metsänomistajakunnassa. Hallintopalveluihin liittyen yhteismetsät tarvitsevat osaavaa asiantuntijapalvelua esimerkiksi rahoitukseen ja kirjanpitoon. Yhteismetsäaiheisen verkkosivun kehittämiseen yhteismetsät suhtautuvat positiivisesti, ja internetsivu nähdään erityisesti hyvänä tietolähteenä sekä keinona välittää tietoa yhteismetsien toiminnasta myös yhteismetsiin kuulumattomille metsänomistajille. Tulosten tarkastelu SWOT-analyysin avulla auttaa hahmottamaan yhteismetsien palvelutarpeiden ulottuvuuksia ja erottamaan laajemmat yhteiskunnalliset tekijät sellaisista seikoista, joihin valtion virastot ja välillinen julkishallinto voivat omalla palvelutarjonnallaan vaikuttaa.
Now showing items 1-9 of 9