Browsing by Subject "Schwartz"

The purpose of this study was to find out whether the values of Finns with children differ from the values of Finns with no children. The data consisted of a Finnish sample of European Social Survey during the years 2002-2012, including Schwart’s Human Values Scale with 21 sections measuring the ten distinct values. From the ten values was then further calculated the two distinct value dimensions ”self-transcendence” and ”conservation”. Having children was positively related to conservation values. Especially among younger participants having children was related to higher conservation compared to young participants with no children. Participants under 30 years of age valued self-transcendence more than participants of the same age group with no children. Finns with children valued benevolence, conformity, tradition and security more than those with no children. Finns with no children valued self-direction, stimulation and hedonism values more than those with children. Being a parent was related to the values that aim for corporate goals. On the other hand, Finns with no children appreciated values that enhance the goals of oneself. For a young parent it is helpful to be aware of his/her goals and values, but also of the expectations and values of the environment. More research on the topic is needed to better understand the changes and challenges regarding parenthood and to develop best possible ways of support for families that are facing a new life situation.

Suomessa metsätilojen pirstoutuminen on jatkuvaa ja sen seurauksena pienten metsäkiinteistöjen lu-kumäärä kasvaa. Ajan kanssa ja isossa kuvassa tällainen kehitys saattaa johtaa puunkorjuun mahdolli-suuksien heikkenemiseen ja sen tehokkuuden huononemiseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää pienten metsäkiinteistön omistajien arvosuuntautuneisuuden vaikutuksia omistuksesta koettuun hyö-tyyn. Omistuksesta koettu hyöty perustuu ekosysteemipalveluluokituksen mukaan tuotanto-, säätely-, kulttuuri- ja ylläpitopalveluihin. Tutkimuksessa arvosuuntautuneisuutta mitattiin Schwartzin kehittämän arvoteorian pohjalta laaditun mittariston avulla, jonka pohjalta vastaajat ryhmiteltiin eri arvosuuntautuneisuusluokkiin. Koettua hyö-tyä mitattiin rahamääräisesti luopumishalukkuudella kiinteistöstä, käyttäen ehdollisen arvottamisen menetelmää. Kohderyhmänä oli pääkaupunkiseudulla asuvat sähköpostiosoitteen omaavat alle 20 heh-taarin metsäkiinteistön omistajat. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja tulokset ana-lysoitiin tilastollisen menetelmin SPSS-ohjelmaa hyödyntäen. Tutkimuksen perusteella vastaajat (n=268) jakaantuivat eri arvosuuntautuneisuusluokkiin seuraavasti: Individualistit (25,6%), Idealistit (29,3%), Traditionalistit (25,6%) ja Opportunistit (19,5%). Vastaajien arvosuuntautuneisuus ei juurikaan vaikuttanut omistuksesta koettuun kokonaishyötyyn. Eroa syntyi eri ekosysteemipalveluluokkien välillä. Idealistit arvostivat muista poiketen säätely- ja ylläpitopalveluita enemmän. Individualistit poikkesivat muista arvostaen tuotantopalveluita muita enemmän. Muutoin arvosuuntautuneisuusluokkien profiilit olivat melko yhdenmukaiset. Hinnanlisällä mitattiin luopumis-halukkuutta, joka tarvittaisiin kompensoimaan omistajan kokema omistuksen arvon menetys markki-nahintaan verrattuna. Luopumishalukkuudessa Individualistien ja Idealistien välillä oli noin 15 pro-senttiyksikön välinen ero hinnanlisissä. Traditionalistien ja Opportunistein välillä hinnanlisissä ero oli reilut 2 prosenttiyksikköä ja ne sijaitsivat hinnanlisissä noin puolivälissä Individualisteja ja Idealisteja. Vaikka tutkimuksessa eroja löytyi, niin niiden tilastollinen merkitsevyys jäi verrattain alhaiseksi. Se saattaa johtua tutkittavan aineiston vähyydestä. Tutkimuksen ansiot ovat enemmänkin kohdeilmiöön liittyvässä lähestymistavassa, jossa koettua hyötyä ja luopumishalukkuutta pyrittiin selittämään ar-vosuuntautuneisuuden avulla. Tämän takia tutkimus toimii parhaiten esitutkimuksen laajemmalle val-takunnalliselle selvitykselle, jonka tuloksia voitaisiin hyödyntää yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja vaikutusarvioinneissa.

Uppskjutandet av föräldraskap är en bestående demografisk trend som i sin tur leder till åldrande samhällen. Detta är den största enstaka faktorn bakom den sjunkande nativiteten, och har därmed intresserat flera forskningsfält till att studera andra bakgrundsfaktorer. Eftersom värden styr och formar oss som individer, kan de anses vara viktiga faktorer som förklarar mänskligt beteende. Individer tenderar att välja sina livsövergångar i enlighet med sina egna värden, och således vill avhandlingen undersöka huruvida värden påverkar den ansedda idealiska åldern att bli förälder. Det bör nämnas att det finns förvånansvärt lite forskning kring värden och en ansedd ideal ålder att bli förälder. Enligt teorin för planerat beteende, här i form av TDIB-ramverket av Ajzen & Klobas, finns det tre bakgrundsfaktorer; individuella, demografiska samt samhälleliga, som tillsammans påverkar intentionerna att få barn. Även beslutsfattandet över att vilja bli förälder är nära anknutet till andra livsprocesser, såsom människorelationer, sysselsättning och hushållets inkomst, och därmed är det även godtagbart att undersöka ifall högre utbildning och inkomst återspeglas i attityden till en idealisk ålder att bli förälder. Med hjälp av en variansanalys hittades det statistiskt signifikanta skillnader mellan länder och deras ansedda idealiska ålder att bli förälder. Korrelationsanalyser undersökte samband mellan högre utbildning, inkomst och värden. Till skillnad från tidigare forskning, fann denna studie inget signifikant samband mellan inkomst och den ansedda idealiska åldern. Ett signifikant samband mellan högre utbildning och attityden fanns enbart i Italien, vilket är i linje med tidigare forskning om att såväl högre som lägre utbildade i samma grad föder lika mycket barn i Norden. Svaga korrelationer mellan vissa värden och den ansedda idealiska åldern fanns i alla länder förutom Spanien. Bilden var dock inte enhetlig. En prioritering av individuella mål var för det mesta i Finland, Sverige och Italien kopplade till en högre ideal ålder. Prioritering av gemensamma mål hade ett samband med en lägre ideal ålder i Italien och Sverige. En regressionsanalys som utfördes för Italiens del, visade att värden och högre utbildning förklarade 20% av variationen i den ansedda idealiska åldern. Avhandlingens resultat är för det mesta i linje med tidigare forskning. Därmed vore det viktigt att förutom i en större utsträckning utföra liknande studier, även utföra sådana som jämför andra kulturer än västerländska. För att vidare stödja familjeskapandeprocesser i samhällen där nativiteten ständigt sjunker, är det viktigt att kunna ta i beaktande och förstå sig på alla bakgrundsfaktorer som påverkar.

Human values are studied across scientific disciplines. Our values underline what is important to us, and our values are reflected in our behaviour and the social structures that surround us. The cultural environment may contribute to value change. The values of individuals are mainly formed in younger years and remain relatively stable after a person has reached adulthood. The aim of this thesis was first to analyze the correlation between Schwartz’s (2012) universalism value structure and Inglehart’s (2014) self-expression values. Second, it was investigated whether this relationship is stronger in so-called WEIRD (Western, Educated, Industrialized, Rich, and Democratic) countries. The compared value structures put emphasis on factors that are often mentioned in conversations around sustainable development: environmental concern, care for other people, and social justice. In order to examine the relationship between universalism and self-expression values, a correlation analysis was performed with data from 52 countries across the world. The findings indicate a positive and statistically significant relationship (p < 0.01) between the value structures in seven of the eight WEIRD countries that were identified. In other parts of the world, the correlation was weaker and more dubious. On the one hand, the results suggest that high levels of universalism values can be combined with strong prevalence of self-expression values. Western individualism may coexist with altruism and environmental concern, in line with previous research. However, the positive correlations were rather small (0.10 < r < 0.30), signalling that the value structures universalism and self-expression represent different types of values with unique content. On the other hand, in a couple of nations bordering to WEIRD, the positive relationship between the value structures was due to relatively low levels of both universalism and self-expression values. Moreover, most non-WEIRD countries did not record a significant correlation between universalism and self-expression. From a cross-cultural perspective, this might be explained by the fact that the Schwartz and Inglehart frameworks have been designed and developed in the West. Under such circumstances, human values are approached from a Western point of view, meaning that the tools of measurement possibly work best in a WEIRD context. Theories, methods, and interpretations with a Western bias are not necessarily transferable to other countries and cultures without modifications.