Browsing by Subject "Siunauskappeli"

……….Evankelis-luterilaiset siunauskappelit ovat kirkkolain määrittelemiä ja seurakuntien hallinnoimia vainajan rituaali- ja säilyttämistiloja, joita Suomessa on noin 290 kappaletta. Käsittelen pro gradu -työssäni arkkitehtien suunnittelemia, vuosina 1958‒1965 käyttöönotettuja siunauskappeleita. Niitä rakennettiin säännöstelyn päätyt-tyä vuodesta 1956 alkaen runsaasti, samalla kun niiden arkkitehtuuri alkoi moninaistua sakraaliarkkitehtuurin vapautumisen, betonin vaikutuksen myötä. Kappeleiden rakentaminen väheni huomattavasti vuoden 1965 jäl-keen. ……….Lähtökohtani on moderni arkkitehtuuri, joka haarautui useiksi väyliksi toisen maailmansodan jälkeen. Tehtäväni on ollut kartoittaa ja selvittää, miten eri tavoin modernismi ilmeni siunauskappeleiden arkkitehtuurissa. Laskelmieni mukaan tänä aikana valmistui 73 kappelia, joista 52 (71 %) oli arkkitehdin suunnittelemia. Olen valinnut näistä 17 kappelia varsinaiseksi aineistokseni. Sarjan valintaperusteina ovat arkkitehtuurikilpailut (10), siunauskappelisuunnittelun runsaus (5) ja suunnittelijan virka-asema (2). Lähdemateriaali koostuu kymmenien kenttämatkojen muistiinpanoista, valokuvista, Arkkitehti-lehden aineistosta, Museovirastossa laatimistani raken-nusperintöteksteistä ja modernismia käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta. Olen ollut mukana Museoviraston korkeakouluharjoittelijana siunauskappeleiden kartoitustyön käynnistämisessä. Metodini on kävelyarkkitehtuuri, joka on arkkitehti Le Corbusierin luoma käsite veistoksen tapaan avautuvan arkkitehtuurin katsomistavasta ja fenomenologisen tilakokemisen tapa. Tarkastelen erityisesti rakennusten massaa, pintaa ja ikkuna-aukotusta. Toinen, suppeampi näkökulma on aatehistoriallinen. ……….Työni perusteella olen pystynyt jakamaan tutkimusaineistoni kolmeen: rationaaleihin, regionalistisiin ja utopistisiin siunauskappeleihin. Jaottelu on joustava sikäli, että kaikki siunauskappelit ovat rationaalisia toimin-tansa puolesta. Rationaalit, pulpettikattoiset siunauskappelit muistuttavat pelkistyneitä avaruusgeometrisiä kap-paleita, tai ovat symmetrisiä, pohjaltaan suorakaiteenmuotoisia siunauskappeleita. Keveyden illuusio, leijuvat katot, ja sulkeutuva, muurin rajaama sisäpiha ovat niille ominaisia. Rationaalisiin siunauskappeleihin olen jaotel-lut 10 siunauskappelia eli 59 % sarjan kappeleista. ……….Regionalistisia siunauskappeleita on kolme (18 %). Traditio näkyy tiilirakenteena, käsityömäisinä piirteinä tai viitteinä ensimmäiseen modernismiin. Keskeinen materiaalintuntu näkyy erilaisina tiilitekstuureina, jotka saa-vat taktiilisen, kosketeltavan pinnan ylhäältä päin laskeutuvan luonnonvalon tai taitavavan valaistuksen avulla. Alvar Aallon brutalistisiksi tulkitut punatiilirakennukset, italialainen architettura minore ja primitiivisyys kuuluvat kansainväliseen, paikkaan sitomattomaan regionalismiin. ……….Utopistisia siunauskappeleita on neljä (23 %). Ne ovat yhtä lukuun ottamatta betonisia, kattomuodoil-taan monimuotoisia ja sisätiloiltaan poikkeuksellisen visuaalisia. Utopistisen estetiikan viivamaisuus, valon ja varjon kontrastiset, mustavalkoiset heijastukset perustuvat abstraktin taiteen esikuviin ja kuvataiteilija Unto Pusan opetukseen plastillisesta sommittelusta. Futurismi sai vaikutteita luonnontieteellisistä keveyden tutkimuk-sista sekä utopiaprojekteista, kuten yhdysvaltalaisen Buckminster Fullerin avaruuskehikoista. ……….Vuosina 1958‒1965 betoni vaikutti siunauskappeleiden rakentamiseen ja estetiikkaan enemmän kuin sitä käytettiinkään. Tuloksena oli visuaalisesti monimuotoista modernismia. Modernien siunauskappeleiden esikuvina olivat Le Corbusierin 1950-luvun veistoksellinen arkkitehtuuri, ennen muuta Ronchampin kappeli (1950‒1955) Ranskassa, ja Ludwig Mies van der Rohen niukka ja pelkistetty tiilirakenteinen IIT-kappeli (1949‒1952) USA:ssa. ……….Siunauskappeleiden ja kuolemanrituaalien aatehistoria takautuu valistusaikaan, lääketieteen ja demokra-tian eli modernisaation kehittymiseen. Ajatus siunauskappeleista osana hautausmaan maisema-arkkitehtuuria syntyi viimeistään sodan jälkeen. Julkiset, pienimuotoiset siunauskappelit kuuluvat suomalaiseen hyvinvointival-tiokehitykseen ja vaurastumiseen koulujen, linja-autoasemien ja autoistumisen ohella.