Browsing by Subject "Syrjintä"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2019)Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan Suomen romanien kohtaamaa syrjintää ja rasismia etenkin työelämässä. Tutkielman tarkoituksena on antaa ääni sekä romanien omille kokemuksille että aihetta käsittelevissä internetkeskusteluissa esiintyville mielipiteille. Tutkimus etsii vastauksia siihen, millaisia syrjinnän, rasismin ja sorron muotojen kokemuksia Suomen romaneilla itsellään on sekä millaisia sorron ja rasismin muotoja Suomen romanien asemaa työelämässä koskevissa internetkeskusteluissa esiintyy. Lisäksi tutkielma pyrkii kartoittamaan sitä, millainen rooli sosiaalityöllä on Suomen romanien kohtaamassa syrjinnässä ja rasismissa sekä niiden ehkäisyssä. Tutkielman viitekehyksen muodostaa fenomenologis-hermeneuttinen ja tulkinnallinen tutkimusperinne, jonka tavoitteena on tutkittavan ilmiön/kokemuksen näkyväksi tekeminen ja käsitteellistäminen. Tutkielman teoreettisena taustana toimivat sorron ja rasismin muodot sekä antirasistinen sosiaalityö. Tutkielmassa käsitellään myös ihmisoikeuksia ja sosiaalityön vuorovaikutusta. Tutkimusaineisto muodostuu Suomen romaneille kohdistettuun kirjoitelmapyyntöön tulleista vastauksista (9 kirjoitelmaa) ja internetkommenteista (235 kommenttia), jotka on kirjoitettu Diakonia-ammattikorkeakoulun Työnimi -kampanjan innoittamana kahdelle keskustelufoorumille (Vauva.fi ja Suomi24.fi) sekä Yle.fi -uutissivuston Työnimi-kampanjaa koskevan uutisen kommenttiketjuun. Työnimi -kampanjan tarkoituksena on kiinnittää huomiota Suomen romanien kohtamaan syrjintään työmarkkinoilla. Tutkimusaineisto on analysoitu teoriaohjaavaan sisällönanalyysin avulla. Tutkimusaineiston analyysin perusteella aineistosta hahmottuu Suomen romanien kokeman syrjinnän ja rasismin arkipäiväisyys. Suomen romanit joutuvat kohtamaan syrjintää ja rasismia mitä erilaisimmissa arkipäivän tilanteissa, aina työnhausta normaaliin kauppareissuun, lähes päivittäin. Suomen romanien henkilökohtaisissa kokemuksissa näkyvät sorron muodoista etenkin voimattomuus ja kulttuurinen imperialismi. Internetkeskusteluissa esiintyvien kommenttien perusteella syrjinnän ja rasismin muodot juontavat romanikulttuurin kärjistettyihin erityispiirteisiin, ja keskusteluissa nousee esiin etenkin henkilökohtainen rasismi sekä kulttuurinen rasismi. Syrjinnän, sorron ja rasismin kohteena oleva romanikulttuuri nähdään kuitenkin myös Suomen romanien omana selviytymiskeinona ja tukipilarina, johon romanit vaikeissa tilanteissa luottavat ja johon he identiteettinsä perustavat. Kulttuurin tuntemusta ja tukemista työelämän pyörteissä Suomen romanit toivovat myös sosiaalityöltä, jonka rooli jää aineiston perusteella pieneksi syrjinnän ja rasismin vastustamisessa, mutta jonka roolia voisi kohottaa onnistuneen antirasistisen sosiaalityön harjoittamisen sekä toimivan vuorovaikutuksen avulla.
-
(2019)Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan Suomen romanien kohtaamaa syrjintää ja rasismia etenkin työelämässä. Tutkielman tarkoituksena on antaa ääni sekä romanien omille kokemuksille että aihetta käsittelevissä internetkeskusteluissa esiintyville mielipiteille. Tutkimus etsii vastauksia siihen, millaisia syrjinnän, rasismin ja sorron muotojen kokemuksia Suomen romaneilla itsellään on sekä millaisia sorron ja rasismin muotoja Suomen romanien asemaa työelämässä koskevissa internetkeskusteluissa esiintyy. Lisäksi tutkielma pyrkii kartoittamaan sitä, millainen rooli sosiaalityöllä on Suomen romanien kohtaamassa syrjinnässä ja rasismissa sekä niiden ehkäisyssä. Tutkielman viitekehyksen muodostaa fenomenologis-hermeneuttinen ja tulkinnallinen tutkimusperinne, jonka tavoitteena on tutkittavan ilmiön/kokemuksen näkyväksi tekeminen ja käsitteellistäminen. Tutkielman teoreettisena taustana toimivat sorron ja rasismin muodot sekä antirasistinen sosiaalityö. Tutkielmassa käsitellään myös ihmisoikeuksia ja sosiaalityön vuorovaikutusta. Tutkimusaineisto muodostuu Suomen romaneille kohdistettuun kirjoitelmapyyntöön tulleista vastauksista (9 kirjoitelmaa) ja internetkommenteista (235 kommenttia), jotka on kirjoitettu Diakonia-ammattikorkeakoulun Työnimi -kampanjan innoittamana kahdelle keskustelufoorumille (Vauva.fi ja Suomi24.fi) sekä Yle.fi -uutissivuston Työnimi-kampanjaa koskevan uutisen kommenttiketjuun. Työnimi -kampanjan tarkoituksena on kiinnittää huomiota Suomen romanien kohtamaan syrjintään työmarkkinoilla. Tutkimusaineisto on analysoitu teoriaohjaavaan sisällönanalyysin avulla. Tutkimusaineiston analyysin perusteella aineistosta hahmottuu Suomen romanien kokeman syrjinnän ja rasismin arkipäiväisyys. Suomen romanit joutuvat kohtamaan syrjintää ja rasismia mitä erilaisimmissa arkipäivän tilanteissa, aina työnhausta normaaliin kauppareissuun, lähes päivittäin. Suomen romanien henkilökohtaisissa kokemuksissa näkyvät sorron muodoista etenkin voimattomuus ja kulttuurinen imperialismi. Internetkeskusteluissa esiintyvien kommenttien perusteella syrjinnän ja rasismin muodot juontavat romanikulttuurin kärjistettyihin erityispiirteisiin, ja keskusteluissa nousee esiin etenkin henkilökohtainen rasismi sekä kulttuurinen rasismi. Syrjinnän, sorron ja rasismin kohteena oleva romanikulttuuri nähdään kuitenkin myös Suomen romanien omana selviytymiskeinona ja tukipilarina, johon romanit vaikeissa tilanteissa luottavat ja johon he identiteettinsä perustavat. Kulttuurin tuntemusta ja tukemista työelämän pyörteissä Suomen romanit toivovat myös sosiaalityöltä, jonka rooli jää aineiston perusteella pieneksi syrjinnän ja rasismin vastustamisessa, mutta jonka roolia voisi kohottaa onnistuneen antirasistisen sosiaalityön harjoittamisen sekä toimivan vuorovaikutuksen avulla.
-
(2021)Europeiska unionens råd antog år 2000 ett direktiv om inrättande av en allmän ram för likabehandling, det s.k. arbetsdiskrimineringsdirektivet (2000/78/EG). I direktivet stadgas om hurudana yrkeskrav som inte ska betraktas som diskriminering, trots att de har samband med en av de diskrimineringsgrunder som nämns i direktivet. I direktivets artikel 4 (2) preciseras i vilka situationer yrkeskrav som baserar sig på religion ska anses legitima för sådana arbetsgivare, vars etiska grundsyn grundar sig på religion eller övertygelse. Direktivet har i finsk rätt satts i kraft genom diskrimineringslagen (1324/2014). Diskrimineringslagen förbjuder diskriminering på grund av religion i anställningssituationer. Detta förbud gäller även religiösa organisationer, såsom kyrkor, religiösa samfund och föreningar som arbetar på religiös grund. Särbehandling på grund av religiös tillhörighet, religiös övertygelse eller religiös livsstil är förbjuden, om inte arbetsgivaren kan uppvisa en legitim grund för yrkeskravet. Särbehandlingen kan betraktas som legitim endast om den föranleds av verkliga och avgörande krav som gäller arbetsuppgifternas art och utförande. Dessutom förutsätts att särbehandlingen är proportionerlig för att ett legitims syfte ska uppnås (diskrimineringslagen 12 § 1 mom.). Dessa undantag från det allmänna diskrimineringsförbudet i direktivet kallas i rättslitteraturen för GOR-undantag. Riksdagens grundlagsutskott har vid upprepade tillfällen vidhållit, att evangelisk-lutherska kyrkan i Finland har rätt att kräva medlemskap i kyrkan både i sådana arbets- och tjänsteförhållanden som har en nära anknytning till religionsutövning och i sådana, som med beaktande av arbetets innehåll inte har en direkt koppling till kyrkans religiösa verksamhet. I avhandlingen granskas huruvida religiösa organisationer i Finland har rätt att förutsätta religiösa egenskaper av arbetssökande i anställningssituationer och vid besättande av kyrkliga tjänster i sådana arbets- och tjänsteförhållanden vars arbetsuppgifter inte direkt anknyter till samfundets religiösa verksamhet eller lära. Ytterligare undersöks i avhandlingen huruvida religiösa organisationer som i anställningssituationer nyttjar GOR-undantaget, har rätt att på basen av sin egen självuppfattning definiera, huruvida en särskild religiös egenskap är ett legitimt krav i anställningsförhållandet. Avhandlingen behandlar även sådana moralkrav som religiösa organisationer på basen av sin etiska grundsyn ställer på sina anställda. T.ex. krav på en heterosexuell livsstil är vanliga bland religiösa samfund. Deras legitimitet kräver en noggrann bedömning av den religiösa arbetsgivarens etiska grundsyn samt arbetsuppgifternas innehåll.
-
(2024)Tutkielmassa tarkastellaan työsyrjintädirektiivin tarkoittamaa uskontoperusteista välillistä syrjintää EU-oikeudellisen oikeuskäytännön avulla. Tutkielma pyrkii systematisoimaan EU-tuomioistuimen (EUT) oikeuskäytännön mukaista välillisen syrjinnän kiellon soveltamislinjausta sekä tarkastelemaan välillisen syrjinnän kiellon toimivuutta yhdenvertaisuuden takaajana. Samalla pyrkimyksenä on kriittisen lainopin keinoin analysoida tarkasteltavana olevan EUT:n ja sitä tukevan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön ilmentämää yhdenvertaisuuskäsitystä. Tutkielmassa havaitaan EUT:n sallivan välillisesti eriarvoisen kohtelun oikeuttamisen uskontoperusteisissa työsyrjintätapauksissa laaja-alaisin perustein. Uskonnollista syrjintää koskevan oikeuskäytännön perusteella voidaan todeta, että oikeuttamisperusteiden eritahtisuuden vuoksi välillisen syrjinnän kielto ei kykene takaamaan yhdenvertaisuuden toteutumista välittömän syrjinnän kiellon tapaan. Oikeuskäytännön tarkastelu kriittisen lainopin keinoin osoittaa puolestaan tuomioistuinten tarkastelukulman olevan korostuneesti kiinni muodollisessa yhdenvertaisuuskäsityksessä sekä ilmentävän elinkeinonvapauden korostunutta perusoikeudellista asemaa ja uskonnon identiteettipoliittista merkitystä välillisen syrjinnän kiellon soveltamisessa.
-
(2024)Tutkielmassa tarkastellaan työsyrjintädirektiivin tarkoittamaa uskontoperusteista välillistä syrjintää EU-oikeudellisen oikeuskäytännön avulla. Tutkielma pyrkii systematisoimaan EU-tuomioistuimen (EUT) oikeuskäytännön mukaista välillisen syrjinnän kiellon soveltamislinjausta sekä tarkastelemaan välillisen syrjinnän kiellon toimivuutta yhdenvertaisuuden takaajana. Samalla pyrkimyksenä on kriittisen lainopin keinoin analysoida tarkasteltavana olevan EUT:n ja sitä tukevan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön ilmentämää yhdenvertaisuuskäsitystä. Tutkielmassa havaitaan EUT:n sallivan välillisesti eriarvoisen kohtelun oikeuttamisen uskontoperusteisissa työsyrjintätapauksissa laaja-alaisin perustein. Uskonnollista syrjintää koskevan oikeuskäytännön perusteella voidaan todeta, että oikeuttamisperusteiden eritahtisuuden vuoksi välillisen syrjinnän kielto ei kykene takaamaan yhdenvertaisuuden toteutumista välittömän syrjinnän kiellon tapaan. Oikeuskäytännön tarkastelu kriittisen lainopin keinoin osoittaa puolestaan tuomioistuinten tarkastelukulman olevan korostuneesti kiinni muodollisessa yhdenvertaisuuskäsityksessä sekä ilmentävän elinkeinonvapauden korostunutta perusoikeudellista asemaa ja uskonnon identiteettipoliittista merkitystä välillisen syrjinnän kiellon soveltamisessa.
Now showing items 1-6 of 6