Browsing by Subject "Tuottavuus"

Globalisoitumisen myötä maatalousala kohtaa uusia muutoksia. Osa näistä aiheutuu Euroopan unionin maatalouspolitiikan uudistuksesta ja siihen liittyvästä markkinaohjautuvuuden kasvusta. Muutokset tuovat haasteita maatalousyrityksille, sillä alan kilpailu kovenee. Selviytyäkseen kilpailussa yrityksen tulee tarkkailla alan muutoksia ja sen on kyettävä mukautumaan kehitykseen. Kilpailun kasvaessa yrittäjän täytyy löytää uusia keinoja yritystoiminnan ja tuottavuuden kehittämiseen. Tuottavuuden nousu parantaa pitkällä aikavälillä yrityksen kannattavuutta ja kilpailukykyä. Tuottavuutta voidaan edistää asiantuntijoiden näkemyksiä hyödyntäen. Sidosryhmien näkemykset voivat ohjata maitotilayrittäjiä oikeaan suuntaan kehityksessä. Tämä tutkimus on osa tutkimushankkeesta, jossa tutkitaan, voidaanko kokonaisvaltaisella johtamisella parantaa maitotilayrityksen kannattavuutta. Tutkimushankkeen päätavoitteena on luoda apuvälineitä maitotilayrityksen kokonaisvaltaiseen johtamiseen sekä tarjota uutta informaatiota, jota alan yritys voisi soveltaa toiminnassaan. Hanketta hallinnoi Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja sitä toteuttavat SeAMK ja Helsingin yliopisto yhdessä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa maitotilayritysten sidosryhmien, tässä tapauksessa asiantuntijoiden, näkemyksistä tuottavuudesta ja siihen vaikuttamisesta. Tutkimus kokoaa 12 asiantuntijan näkemyksiä maitotilayritysten tuottavuuden kehityksestä. Näkemykset sisältävät keinoja, miten maitotilayritykset voivat parantaa tuottavuutta, miten se on käytännössä toteutettavissa ja miten tuottavuuden parantamisen esteitä voidaan välttää. Lisäksi myös tuottavuutta parantavien toimien ja kokonaisvaltaisen johtamisnäkemyksen yhteys selvitetään. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojautuu tuottavuuden näkökulmaan. Tuottavuus kytketään strategianäkökulmaan ja kokonaisvaltaiseen johtamiseen, sillä nämä kaikki liittyvät vahvasti toisiinsa. Tutkimus osoittaa, että kilpailukyvyn vahvistamiseksi maitotilayrityksen tuottavuuteen voi vaikuttaa monien erilaisten toimenpiteiden avulla. Tuotantoprosessin tehostamista ja sujuvoittamista sekä teknologian tehokasta käyttöä pitäisi tehdä enemmän tuottavuuden parantamiseksi. Tutkimus kertoo myös, että suuri tekijä, joka joko edistää tuottavuuden parantamista tai hidastaa sitä, on maitotilayrittäjä itse. Pärjätäkseen lisääntyvässä kilpailussa yrittäjän liiketoimintaosaamisen merkitys korostuu. Maitotilayrityksen kokonaisvaltainen hahmottaminen on tärkeää kuten myös ratkaisujen johdonmukaisuus. Operatiiviset toiminnot toimivat ajureina strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Päätöksenteon tukena käytettyjen tietolähteiden tulee soveltua omalle tilalle ja olla luotettavuudeltaan faktapohjaisia.

The Finnish productivity growth has been sluggish in the period after the great financial crisis. According to Schumpeterian growth theory, produc- tivity growth depends on innovation and competition between firms. In the United States, the productivity slowdown that has occurred during recent decades has been linked to the simultaneous decline in business dynamism. Therefore, this thesis investigates the Finnish competition and business dy- namism in the period between 2004 and 2018, using dynamic and static competition indicators. The main data sources of this work are two micro-aggregated databases developed by the OECD. Due to their high level of harmonization, a compar- ison between Finland and a benchmark group of countries is possible. The work presents descriptive results and then investigates the relationship be- tween the different indicators with fixed effects regression models. The work finds that, when measured with dynamic indicators (entry rates, up or out dy- namics, and job reallocation rates), the level industry dynamism in Finland is as high, or even higher than in the benchmark. Regarding the static indica- tors of competition, industry concentration appears to be higher than in the benchmark, and has increased in the recent years. However, concentration is not linked to increases in mark-ups or entry rate decline. Instead, it can be linked to the reallocation of resources to more productive firms. Nevertheless, allocative efficiency, as measured with Olley and Pakes covariance, is weaker than in the benchmark group of countries. However, low productivity disper- sion between firms may partly explain this. The results are mostly robust to earlier evidence on Finnish business dynamism. The study concludes that the state of competition and business dynamism in the Finnish private sector is good and thus does not seem to be the scape- goat for the productivity slowdown in Finland. However, the low levels of allocative efficiency and the factors behind it call for further investigation. Regarding markups, the results contract some results acquired earlier, and it would be interesting to compare different markup estimates, and study the relationship between the different estimates and innovation, concentration and productivity growth.