Browsing by Subject "Vammaistutkimus"

Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen vammaisten naisten köyhyyskokemuksia. Vammaiset naiset ovat marginalisoituna ryhmänä erityisessä riskissä ajautua köyhyyteen. Esteellisyyttä tuottavat rakenteet vaikeuttavat vammaisten naisten kouluttautumista ja työelämään pääsyä. Vammaiset naiset ovat kuitenkin huomattavan vähän kuultu ryhmä köyhyystutkimuksen saralla. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää sitä, millaisia kokemuksia köyhyydestä vammaisilla naisilla on, ja antaa näin ääni vammaisille naisille köyhyystutkimuksessa. Aiemmassa vammaisuuden ja köyhyyden suhdetta koskevassa tutkimuksessa on käytetty laajasti Amartya Senin köyhyyden määritelmää. Sen mukaan köyhyys ilmenee hyvinvoinnin puutteena. Tässä tutkielmassa on sovellettu samaa köyhyyden määritelmää, sillä se sallii köyhyyden ilmenemien monipuolisen tarkastelun. Sekä julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut että vammaisjärjestöt vaikuttavat vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumiseen ja riittävän toimeentulon saamiseen. Tutkimuskysymykseni jakautuivat seuraavasti: 1. Miten köyhyys ilmenee vammaisten naisten kokemuksissa? 2. Millainen rooli palvelujärjestelmällä on vammaisten naisten köyhyyskokemuksissa? Tutkielmani on laadullinen tutkimus, jonka aineistona käytän vammaisilta naisilta sähköisen lomakkeen avulla kerättyjä köyhyyskokemuksia. Keräsin aineiston kesällä 2020. Välitin lomakkeen useille kotimaisille vammaisjärjestöille ja köyhyysverkostolle, jotka välittivät sen eteenpäin sähköpostilistoilleen. Vastauksia lomakkeelle tuli 35. Analyysimenetelmänä tutkimuksessa on aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jonka tuloksena aineisto hahmottui kahden pääluokan alle: Köyhyyden ilmenemiin ja Palvelujärjestelmäkokemuksiin. Köyhyys ilmeni vastaajien kokemuksissa taloudellisena epävakautena, sosiaalisena niukkuutena, ja emotionaalisina reaktioina. Taloudellisen epävakauden kokemukset olivat aineistossa yleisimpiä ja näkyivät aineistossa esimerkiksi siten, ettei vastaajilla vakavimmillaan ollut varaa perustarpeisiin. Köyhyys ilmeni sosiaalisten suhteiden vähyytenä. Sosiaaliseen niukkuuteen vaikuttivat vastaajien voimavarat ja resurssien puute. Taloudellinen epävakaus ja sosiaalinen niukkuus tuottivat puolestaan emotionaalisia seurauksia, kuten yksinäisyyden ja masennuksen tunteita, jotka vaikuttivat vastaajien voimavaroihin ja hankaloittivat entisestään tilanteesta nousua. Palvelujärjestelmän rooli oli kahtalainen: riittämättömät palvelut tuottivat eristystä ja taloudellista epävakautta ja monimutkainen palvelujärjestelmä hahmottui itsessään esteellisyyttä tuottavana tekijänä, kun taas toimivat palvelut lisäsivät vastaajien osallisuutta ja mahdollistivat esimerkiksi työssäkäynnin. Tutkimuksen tulokset tukevat aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa esitettyä näkemystä köyhyyden ja vammaisuuden suhteesta toisiaan tuottavana noidankehänä. Palvelujärjestelmän rooli tämän kierteen pysäyttämisessä on tutkimuksen perusteella merkittävä.

Vammaisiin henkilöihin voidaan laskea kuuluvaksi ne, joilla on erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista, ja jotka ovat pitkäaikaisen vamman johdosta estyneitä osallistumaan täysi- ja yhdenvertaisesti yhteiskuntaan muiden kanssa. Tiedetään, että esteelliset rakenteet vaikuttavat vammaisten kouluttautumiseen ja työelämään. Vähäisen koulutuksen ja työllistymisen vuoksi vammaisten toimeentulo jää alhaiseksi, ja heidän voidaankin ajatella olevan huono-osaisuuden kierteessä. Palvelurakenne ja sosiaaliturvajärjestelmä eivät myöskään kohtaa vammaisten toimeentulotarpeiden kanssa, mikä osaltaan ylläpitää vammaisten taloudellisia haasteita. Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen nuorten aikuisten vammaisten kokemuksia taloudellisista haasteista, ja millainen rooli vammaisuudella on näissä koetuissa taloudellisissa haasteissa. Tutkielmani aineistona toimii vammaisilta nuorilta aikuisilta haastatteluilla kerättyjä kokemuksia taloudellisista haasteista. Olen kerännyt aineiston keväällä 2023. Haastateltavat ovat valikoituneet yhteistyössä Helsingin kaupungin vammaispalvelun kanssa. Haastatteluja on ollut viisi kappaletta. Analyysimenetelmänä tutkimuksessa on aineistolähtöinen sisällönanalyysi, minkä tuloksena aineisto hahmottui yhden pääluokan alle: kokemukset taloudellisista haasteista. Tutkimustulosten perusteella koetut taloudelliset haasteet ovat yhteydessä vammaisuuteen. Nuorten aikuisten taloudelliset haasteet näyttäytyivät taloudellisena epävarmuutena ja työllistymisen haasteina. Nuorilla aikuisilla oli lisäksi vammaisuuden vuoksi erityisistä tarpeista ja olosuhteista aiheituvia menoja, millä oli vaikutusta heidän talouteensa. Taloudellista epävarmuutta luovat ja ylläpitävät riittämättömät yhteiskunnan taloudelliset tuet sekä esteelliset rakenteet. Tulojen vakauden ja ennakoitavuuden nähtiin vähentävän taloudellista epävarmuutta. Taloudellinen epävarmuus heijastui nuorten aikuisten elämään usealla eri osa-alueella. Heikko taloudellinen tilanne johti omasta hyvinvoinnista tinkimiseen, sillä ollessa vaikutusta muun muassa sosiaalisiin suhteisiin ja harrastusmahdollisuuksiin.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan toimijuuden ja osallisuuden käsitteiden kautta seurakuntien kehitysvammaisille nuorille ja nuorille aikuisille tarjoamaa toimintaa Uudellamaalla. Tutkin sitä, kuinka nuoret kehitysvammaiset otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun, kehitykseen ja toteutukseen. Keräsin tutkimusaineistoni kahta toisiaan täydentävää metodia hyväksi käyttäen. Sähköpostihaastattelin Uudellamaalla nuorten kehitysvammaisten seurakuntalaisten kanssa töitä tekeviä seurakuntien työntekijöitä. Haastattelujen lisäksi selvitin nuorten osallisuuden ja toimijuuden toteutumista havainnoimalla kahta eri ikäisille nuorille seurakuntalaisille suunnattua ryhmätoimintaa pääkaupunkiseudulla. Tutkimustuloksissa käy ilmi, että työntekijöillä on halua ottaa nuoret kehitysvammaiset seurakuntalaiset osaksi toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Nuorten toiveita pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Kirkon kaiken toiminnan toivottaisi olevan entistä inklusiivisempaa ja myös erityistä tukea tarvitsevat seurakuntalaiset huomioivampaa.