Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Vanhurskauttaminen"

Sort by: Order: Results:

  • Hyppönen, Pekka-Tapio (2020)
    Tiivistelmä Referat Tässä tutkielmassa tarkastellaan Jean Calvinin (1509-1564) pyhityksen teologiaa. Tutkimuksen päälähteenä on Roomalaiskirjeen kommentaari (1540). Roomalaiskirje on Calvinin teologian ja tuotannon kulmakivi. Sen perusteella saadaan edustava kuva Calvinin pyhityksen teologiasta hänen teologiuransa tärkeässä vaiheessa, 1530-1540-lukujen taitteessa. Tuloksilla on yleistettävyyttä laajemminkin, sillä lähteenä käytetään kommentaarin viimeisintä revisiota vuodelta 1556. Calvin päivitti kommentaarejaan useaan otteeseen lisäten perusteluja ja syventäen sisältöä lisääntyneen tietämyksensä mukaan. Tutkielman lähteenä on käytetty kommentaarin viimeisintä, vuoden 1556, revisiota. Tutkielmassa selvitetään ensiksi pyhityksen inhimilliset ja jumalalliset edellytykset, jonka jälkeen selvitetään, millä tavalla Jumala pyhityksen toteuttaa ja millä tavalla se ilmenee. Tuloksena selviää, että Calvin sitoo pyhityksen elimellisesti vanhurskautukseen, siten, että ne muodostavat vanhurskauttamisen kaksi puolta. Calvinin soteriologia on kokonaisvaltainen, mutta siinä on myös voimakkaita jännitteitä, joita Calvin hyödyntää eri tavoin kulloisenkin pyrkimyksensä mukaan, milloin kehottaen, opettaen ja rajanvetokriteereitä muodostaen. Jumalan pelastavan työn ensimmäinen hyöty on vanhurskauttavan uskon syntyminen ihmisessä. Toinen hyöty on ihmisen pyhittyminen (sanctificatio). Vanhurskautus ja pyhitys kuuluvat yhteen. Niitä ei voi erottaa toisistaan, aivan kuten nämä lahjat ovat erottamattomasti yhdessä Kristuksessa. Kristus yhdistyy (unio) Pyhässä hengessä uskovaan ja saa aikaan muutoksen tämän elämässä. Vanhurskautus ei pysähdy anteeksiantoon eikä johda ihmistä vaalimaan syntejään, vaan sen päämääränä (telos) on elämä pyhyydessä ja pyhityksessä. Calvin käyttää myös termejä, uudesti syntyminen, tai uudelleen luominen (regeneratio) ja katumus (poenentia). Katumus merkitsee kääntymystä Jumalan puoleen. Se perustuu oikeaan uskoon, joka puolestaan perustuu oikeaan Jumalan tuntemiseen, jonka lähde on Raamatun sana. Ihminen kääntyy Jumalan puoleen oikeassa Jumalan pelossa, joka on toisaalta ymmärrystä synnistä koituvasta Jumalan vihasta (timor dei), toisaalta se on Jumalan armon synnyttämää uskoa ja kiitollisuutta, joka saa vihaamaan pahaa ja elämään Jumalan mielen mukaista uutta hengellistä elämää. Kääntymyksen dynamiikka muodostuu Jumalan kaksijakoisesta, lihaa kuolettavasta (mortificatio) ja eläväksi tekevästä, työstä (vivificatio). Katumus johtaa toisaalta itsensä kieltämiseen ja toisaalta kasvuun Kristuksen kuvan kaltaisuuteen. Tämä on hitaasti etenevä prosessi, jossa ihminen ei tule tässä ajassa valmiiksi. Henki saa ihmisen ajattelemaan toivossa tulevan maailman elämää. Jumalan pelastava ja pyhittävä työ koskee ainoastaan Jumalan valittuja, jotka Jumala on ennaltamäärännyt Poikansa kuvan kaltaisuuteen. Vanhurskautuksen ja pyhityksen kysymykset syvenevät tutkielmassa kristologian, pneumatologian ja sakramenttiteologian kysymyksiksi.
  • Hyppönen, Pekka-Tapio (2020)
    Tiivistelmä Referat Tässä tutkielmassa tarkastellaan Jean Calvinin (1509-1564) pyhityksen teologiaa. Tutkimuksen päälähteenä on Roomalaiskirjeen kommentaari (1540). Roomalaiskirje on Calvinin teologian ja tuotannon kulmakivi. Sen perusteella saadaan edustava kuva Calvinin pyhityksen teologiasta hänen teologiuransa tärkeässä vaiheessa, 1530-1540-lukujen taitteessa. Tuloksilla on yleistettävyyttä laajemminkin, sillä lähteenä käytetään kommentaarin viimeisintä revisiota vuodelta 1556. Calvin päivitti kommentaarejaan useaan otteeseen lisäten perusteluja ja syventäen sisältöä lisääntyneen tietämyksensä mukaan. Tutkielman lähteenä on käytetty kommentaarin viimeisintä, vuoden 1556, revisiota. Tutkielmassa selvitetään ensiksi pyhityksen inhimilliset ja jumalalliset edellytykset, jonka jälkeen selvitetään, millä tavalla Jumala pyhityksen toteuttaa ja millä tavalla se ilmenee. Tuloksena selviää, että Calvin sitoo pyhityksen elimellisesti vanhurskautukseen, siten, että ne muodostavat vanhurskauttamisen kaksi puolta. Calvinin soteriologia on kokonaisvaltainen, mutta siinä on myös voimakkaita jännitteitä, joita Calvin hyödyntää eri tavoin kulloisenkin pyrkimyksensä mukaan, milloin kehottaen, opettaen ja rajanvetokriteereitä muodostaen. Jumalan pelastavan työn ensimmäinen hyöty on vanhurskauttavan uskon syntyminen ihmisessä. Toinen hyöty on ihmisen pyhittyminen (sanctificatio). Vanhurskautus ja pyhitys kuuluvat yhteen. Niitä ei voi erottaa toisistaan, aivan kuten nämä lahjat ovat erottamattomasti yhdessä Kristuksessa. Kristus yhdistyy (unio) Pyhässä hengessä uskovaan ja saa aikaan muutoksen tämän elämässä. Vanhurskautus ei pysähdy anteeksiantoon eikä johda ihmistä vaalimaan syntejään, vaan sen päämääränä (telos) on elämä pyhyydessä ja pyhityksessä. Calvin käyttää myös termejä, uudesti syntyminen, tai uudelleen luominen (regeneratio) ja katumus (poenentia). Katumus merkitsee kääntymystä Jumalan puoleen. Se perustuu oikeaan uskoon, joka puolestaan perustuu oikeaan Jumalan tuntemiseen, jonka lähde on Raamatun sana. Ihminen kääntyy Jumalan puoleen oikeassa Jumalan pelossa, joka on toisaalta ymmärrystä synnistä koituvasta Jumalan vihasta (timor dei), toisaalta se on Jumalan armon synnyttämää uskoa ja kiitollisuutta, joka saa vihaamaan pahaa ja elämään Jumalan mielen mukaista uutta hengellistä elämää. Kääntymyksen dynamiikka muodostuu Jumalan kaksijakoisesta, lihaa kuolettavasta (mortificatio) ja eläväksi tekevästä, työstä (vivificatio). Katumus johtaa toisaalta itsensä kieltämiseen ja toisaalta kasvuun Kristuksen kuvan kaltaisuuteen. Tämä on hitaasti etenevä prosessi, jossa ihminen ei tule tässä ajassa valmiiksi. Henki saa ihmisen ajattelemaan toivossa tulevan maailman elämää. Jumalan pelastava ja pyhittävä työ koskee ainoastaan Jumalan valittuja, jotka Jumala on ennaltamäärännyt Poikansa kuvan kaltaisuuteen. Vanhurskautuksen ja pyhityksen kysymykset syvenevät tutkielmassa kristologian, pneumatologian ja sakramenttiteologian kysymyksiksi.