Browsing by Subject "Women"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2016)Pro gradu -tutkielmani tarkastelee Itä-Afrikasta Suomeen muuttaneiden naisten käsityksiä seksuaalisuudesta. Kehitysyhteistyön ja suomalaisen valtavirtafeminismin viitekehyksissä afrikkalaisten naisten seksuaalisuus näyttäytyy ongelmakeskeisenä ja suomalainen tasa-arvo voimauttavana. Tutkielmani keskittyy selvittämään sitä, kuinka Suomessa asuvien itäafrikkalaisten naisten käyttämät diskurssit tukevat tai haastavat näitä hallitsevia diskursseja ja pohtimaan, kuinka naisten käsitykset seksuaalisuudesta suhteutuvat voimaantumisen käsitteeseen. Tutkielma sijoittuu jälkistrukturalistisen tutkimusperinteen kenttään. Seksuaalisuus teorisoidaan sosiaalisesti rakentuneeksi ja valtasuhteiden muokkaamaksi. Eri diskursseja asetetaan kontekstiin jälkikolonialistista feminististä teoriaa hyödyntäen. Tutkielman aineisto koostuu neljästä puolistrukturoidusta haastattelusta, joihin osallistui yhteensä yhdeksän Tansaniasta, Keniasta tai Ugandasta Suomeen aikuisiällä muuttanutta naista. Lisäksi työssä on hyödynnetty haastatteluprosessin aikana tehtyjä muistiinpanoja. Haastattelumateriaalin analyysissä käytettiin Norman Faircloughin kehittämää kriittistä diskurssianalyysiä, jonka mukaisesti keskusteluja tarkasteltiin tekstin tasolla, tekstin tuottamista määrittävien diskurssikäytäntöjen tasolla ja osana laajempaa sosiokulttuurista kontekstia. Naisten keskusteluissa seksuaalisuus rakentuu moninaiseksi. Haastattelumateriaali osoittaa kuinka naiset vastustavat patriarkaalisia rakenteita. Tätä tehdään kyseenalaistamalla patriarkaalisia moraalikäytäntöjä, rakentamalla erilaisin keinoin kuvaa aktiivisesta feminiinisestä seksuaalisuudesta sekä vastustamalla kuvaa naisesta, jonka velvollisuus on pyyteettömästi palvella miestään. Keskusteluissa rakentuu myös kuva suomalaisista, jotka eksotisoivat afrikkalaisia naisia. Tutkimuksen tekemisen aikana kävi ilmi, että useat afrikkalaiset maahanmuuttajat tunnistavat afrikkalaisiin seksuaalisuuksiin liittyviä negatiivisia ja rasistisia stereotypioita. Materiaali osoittaa, että ei voida puhua yhdestä itäafrikkalaisesta lähestymistavasta seksuaalisuuteen ja itäafrikkalaisilla naisilla on resursseja vastustaa patriarkaalisia rakenteita ja käytäntöjä tavoilla, jotka haastavat Suomessa hallitsevassa asemassa olevia diskursseja. Naisten keskusteluissa esiintyvä vastarinta eroaa monelta osin suomalaisen valtavirtafeminismin ja kehitysyhteistyön puitteissa rakentuvasta vastarinnankäsityksestä. Näin ollen keskustelu osoittaa myös näihin hallitseviin diskursseihin piiloutuvan kolonialismin perinnön ja moralismin. Naisten diskurssit haastavat kuvaa ’maahanmuuttajanaisesta’ ja osoittavat erilaisia vastarinnan ja voimaantumisen mahdollisuuksia naisten omista lähtökohdista käsin.
-
(2018)In a history written by men, women are typically assigned minimal agency, hardly indicative of their real roles in the society. Traditionally, scholarship on women under Islam has been reliant on medieval Islamic historical, literary and legal works. These works were often written long after the events they depict and when it comes to depicting women, tend to be prescriptive, rather than descriptive. When it comes to Arabic documents written on papyrus, parchment and paper, these biases are largely nonexistent, as we are provided with a contemporaneous window into everyday life—something none of the sources mentioned above can do. In this thesis I am working with documentary sources to explore the roles of women in Egypt under early medieval Islam. Due to the scarcity of prior scholarship, apart from reconstructing some aspects of women’s lives, this thesis has two additional aims. First, it aims to build a frame of reference that can be used to read and understand Arabic documents pertaining to women. Second, it seeks to assess how and in what capacity these sources can be used in the future. Throughout the three main chapters of this thesis, twelve documents are utilized to talk about women owning and operating with real estate, slaves and businesses, as well as women’s position within the family and the society. The investigation covers the period from 750 to 969 CE and deals with all three main ethno-religious communities of Egypt—Muslim, Jewish and Coptic. Eleven out of the twelve documents presented in this work are used for the first time to study women appearing in them, while five of them have seen here their first translation into English. By reading these documents and comparing them to other, more traditional, sources, as well as works of prior scholarship, this thesis builds a more balanced picture of early medieval Egyptian life and women’s role in it. It also surveys the themes and topics present in the documentary record and maps out potential avenues for future research.
-
(2018)Peacebuilding today is increasingly guided by the inclusivity norm, which has resulted in a call for participation of a diversity of actors. While religious actors’ and women’s efforts are sought in peacebuilding, the bridging group of actors – women active in peacebuilding on religious basis – has largely remained invisible. The aim of this thesis is to explore if and how women and religion are recognized and described in recent research on the role of religion in peacebuilding and the role of women in peacebuilding respectively. A second aim is to try to understand why women active in peacebuilding on religious basis remain invisible, especially with the recognized need for diversity in the peacebuilding field. In this thesis, quantitative and qualitative analyses are carried out on two sets of literature sources regarding the role of religion in peacebuilding and the role of women in peacebuilding respectively. The literature sets included primary sources such as official United Nations documents and secondary sources with a broad, global research focus. The quantitative analysis indicates that the literature on religious peacebuilding more frequently delved into topics related to women and gender than the literature on women’s peacebuilding does on matters of faith and religion. The qualitative analysis reveals several, at times contradictory perspectives on women and religion. In literature on women’s peacebuilding, religion is portrayed as a hindrance to women’s rights, as a resource for peacebuilding, as extremism and as a reason for conflict. The literature on religious peacebuilding portrays women as suppressed by religion, as empowered by religion, as victims of violence, as religious peacebuilders and as equal to men. The qualitative analysis reveals that identity and agency are important questions when looking at intersections of women, religion and peacebuilding. Both literature sets tend to juxtapose religious identity and gender identity in attempting to determine which one is or should be of greater importance. Both fields could benefit from carrying out an intersectional analysis, creating new possibilities for action in different contexts. Regarding agency, especially the field of women’s peacebuilding could benefit from a broadened view of agency, where it would not only be equated with women resisting religious traditions and leadership. The field of religious peacebuilding, on the other hand, could benefit from broadening the view of women to include the role of agents and not just passive victims. Future research should address the different forms of agency exhibited by religious women engaged in peacebuilding and how religious and/or gender identity can enhance or hinder peacebuilding.
Now showing items 1-4 of 4