Browsing by Subject "acceptance"

The SAVE gypsum pilot project investigated the suitability of gypsum amendment as a new means of agricultural water protection in cooperation with local farmers. The participating farmers acted not only as testers of the method, but also as co-developers, whose expertise, observations and experience were used as part of the effort to produce a new cost-effective, widely accepted method of water protection from gypsum. The study investigated the factors that influenced the participation of farmers in the pilot project developing a new potential water protection method and, on the other hand, the factors that influenced their acceptance of gypsum amendment. The results tell about the acceptance of the method from the point of view of future users and about which factors in the method are relevant for farmers. The information helps in the evaluation, development, furthering and marketing of the method. The thesis was based on research related co-creation of innovations and acceptance of new agri-environmental methods. The material of the study was the answers of the farmers' surveys of the SAVE gypsum project. The surveys were conducted for three consecutive winters, beginning in December 2016 and ending in January 2019. The data were analyzed using descriptive statistics, factor analysis, logistic regression analysis and cross-tabulation (χ² test and McNemar test). According to the results, the main reasons for participating in the pilot were related to the improvement of the environmental reputation of the Finnish agricultural sector, curiosity about the effects of gypsum and the opportunity to promote water protection and related research. These factors, as well as the desire to strengthen Finnish agriculture, the sense of responsibility and the sense of community of farmers, also best predicted the acceptance of the method for reasons of participation. Positive factors in approving the method were the perception of local people's positive attitude towards the method, the experience of gypsum as an easy method for water protection, and the fact that the farmer was not concerned about the effects of gypsum on field condition and productivity or the surrounding environment.

Tieteen- ja politiikanaloilla on viime vuosina esiintynyt kasvavissa määrin mielenkiintoa biotaloustermiä kohtaan. Viime aikoina julkaistuihin poliittisiin dokumentteihin kuuluvat eri valtioiden ja kansainvälisten organisaatioiden kuten Euroopan unionin ja OECD:n biotalousstrategiat. Tähänastinen aiheeseen liittyvä tutkimus on keskittynyt lähinnä eri biotalousstrategioiden sisältöjen tutkimiseen. Lisäksi biotalouden määritelmään ja tulevaisuuteen liittyviä tutkimuksia erityisesti teknologisestä näkökulmasta on tehty jonkin verran. Tutkimuksia biotalouden sosiaalisesta puolesta, kuten sen eri sidosryhmien näkemyksistä biotalouden kehittymiseen ei sen sijaan ole juurikaan tehty. Biotalousstrategioiden onnistuneen toteutuksen varmistamiseksi on tärkeää, että eri sidosryhmät hyväksyvät biotalouskonseptin ja jakavat samansuuntaiset visiot sen tulevaisuudesta. Näin ollen on tärkeää ymmärtää miten eri toimijat käsittävät konseptin ja kuinka se mahdollisesti vaikuttaa heidän tuleviin toimiinsa. Tämä tutkimus auttaa hahmottamaan miten biotalouskonsepti ymmärretään Suomen kuitupohjaisella pakkaussektorilla ja millaisena eri sidosryhmät näkevät tulevaisuuden kehityksen. Tutkimus perustuu kirjallisuuskatsaukseen sekä laadulliseen analyysiin, jota varten on haastateltu 14:ää biotalouden asiantuntijaa. Tutkimus on ensimmäisiä laatuaan, joten sidosryhmät valittiin tarkoituksena kattaa sektori laajasti. Painotus asetettiin kuitenkin teollisuuden edustajille, jotta riittävä ymmärrys tulevaisuuden kehityspoluista liiketoiminnan näkökulmasta olisi mahdollista saavuttaa. Muita sidosryhmiä tutkimuksessa edustivat tutkimus, julkinen hallinto ja kansalaisjärjestöt. Tulokset osoittavat, että, sidosryhmien ymmärrys biotalouskonseptista oli samantapainen. Konseptin taloudelliset motiivit tunnistettiin tärkeäksi tekijäksi, vaikka myös ympäristöön liittyviä kestävyystekijöitä nostettiin laajasti esille. Keskityttäessä tarkemmin joihinkin aiheisiin, haastateltavien mielipiteet alkoivat erota toisistaan. Suurimmat erot hyväksyttävyydessä ja asenteissa löytyivät teollisuuden edustajien ryhmän sekä sen ja muiden sidosryhmien välillä. Teollisuuden edustajien näkemykset ulottuivat optimistisista näkemyksistä erittäin skeptisiin ja turhautuneisiin näkemyksiin biotaloudesta ja sitä kuvailtiinkin usein markkinointiterminä. Kuitenkin eri kestävyystekijöiden huomioiminen koettiin tulevaisuuden kilpailukykyä parantavana tekijänä. Muut sidosryhmät jakoivat positiivisen näkemyksen biotaloudesta sektoreita yhdistävänä konseptina. Tutkimus osoitti, että kaikki sidosryhmät on huomioitava biotalouskonseptin tulevaisuuden kehityksessä. Brändien omistajat koettiin kaikkein potentiaalisimmiksi muutoksen synnyttäjiksi, mutta heidän näkemykset puuttuivat tästä tutkimuksesta. Tutkimus keskittyi biotalouden operatiivisiin toimijoihin, jota voidaan pitää toisena tutkimusta rajoittavana tekijänä, koska se heikentää tutkimuksen luotettavuutta strategisesta näkökulmasta. Lisäksi osassa haastatteluissa ei päästy haastateltavan omien tarkoitusperien yli vaan haastattelut jäivät siltä osin pinnallisiksi, haastateltavien omia asemiaan suojeleviksi.