Browsing by Subject "ajatuskokeet"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2021)Hyvinvointi koskettaa jokaista ihmistä erittäin henkilökohtaisella tasolla. Teoria siitä, mikä muodostaa hyvinvoinnin kuvaa, kuinka ihmisen hyvinvointi muodostuu. Tällä on merkitystä esimerkiksi silloin, kun päätetään hyvinvointivaltion varojen jakamisesta. Teorioilla on myös merkitystä pohdittaessa eettisiä kysymyksiä siitä, miten yritykset tarjoavat ja hyödyntävät hyvinvoinnin rakentajiin liittyviä tuotteita ja palveluita. Hedonismi, haluteoriat ja listateoriat ovat yleinen tapa luokitella keskeiset hyvinvointiteoriat. Hedonismi on saanut osakseen voimakkaasti kritiikkiä alusta lähtien ja varsinkin lähempänä nykyaikaa Robert Nozickin ajatuskoe kokemuskoneesta ja Eden Linin ajatuskoe Identtiset elämänajat ovat olleet sen verran vakuuttavia, että hedonismi usein sivuutetaan huonona teoriana hyvinvoinnista. Tämän työn tarkoituksena on puolustaa hedonismia Nozickin ja Linin ajatuskokeita vastaan. Mikäli hylkäämme jonkin hyvinvointiteorian väärin perustein, niin tällöin hyvinvointiin liittyvä keskustelu ja sen pohjalta tehtävät päätökset ovat lähtökohtaisesti ongelmallisia. Työn argumentti rakennettiin analysoimalla Nozickin ja Linin ajatuskokeita ja esitettiin niiden heikkoja kohtia. Tämän pohjalta työssä rakennettiin kaksi ajatuskoetta, jotka johdettiin Nozickin ja Linin ajatuskokeista, mutta jotka pyrkivät korjaamaan niissä löytyneitä puutteita. Työssä todettiin, etteivät Nozickin ja Linin ajatuskokeet lopullisesti kumoa hedonismia hyvinvointiteoriana. Työssä ei kuitenkaan voida lopullisesti sanoa, että hedonismi olisi ainoa oikea hyvinvointiteoria. Työn keskeisiä kontribuutiota ovat Nozickin ja Linin ajatuskokeiden analyysin pohjalta löytyneet uudet ongelmalliset kohdat argumenteissa sekä työssä rakennettujen ajatuskokeiden tuomat uudet vastaväitteet ja mahdollisuudet hahmottaa kokemuskoneeseen pohjautuvien ajatuskokeiden tuloksia
-
(2021)Hyvinvointi koskettaa jokaista ihmistä erittäin henkilökohtaisella tasolla. Teoria siitä, mikä muodostaa hyvinvoinnin kuvaa, kuinka ihmisen hyvinvointi muodostuu. Tällä on merkitystä esimerkiksi silloin, kun päätetään hyvinvointivaltion varojen jakamisesta. Teorioilla on myös merkitystä pohdittaessa eettisiä kysymyksiä siitä, miten yritykset tarjoavat ja hyödyntävät hyvinvoinnin rakentajiin liittyviä tuotteita ja palveluita. Hedonismi, haluteoriat ja listateoriat ovat yleinen tapa luokitella keskeiset hyvinvointiteoriat. Hedonismi on saanut osakseen voimakkaasti kritiikkiä alusta lähtien ja varsinkin lähempänä nykyaikaa Robert Nozickin ajatuskoe kokemuskoneesta ja Eden Linin ajatuskoe Identtiset elämänajat ovat olleet sen verran vakuuttavia, että hedonismi usein sivuutetaan huonona teoriana hyvinvoinnista. Tämän työn tarkoituksena on puolustaa hedonismia Nozickin ja Linin ajatuskokeita vastaan. Mikäli hylkäämme jonkin hyvinvointiteorian väärin perustein, niin tällöin hyvinvointiin liittyvä keskustelu ja sen pohjalta tehtävät päätökset ovat lähtökohtaisesti ongelmallisia. Työn argumentti rakennettiin analysoimalla Nozickin ja Linin ajatuskokeita ja esitettiin niiden heikkoja kohtia. Tämän pohjalta työssä rakennettiin kaksi ajatuskoetta, jotka johdettiin Nozickin ja Linin ajatuskokeista, mutta jotka pyrkivät korjaamaan niissä löytyneitä puutteita. Työssä todettiin, etteivät Nozickin ja Linin ajatuskokeet lopullisesti kumoa hedonismia hyvinvointiteoriana. Työssä ei kuitenkaan voida lopullisesti sanoa, että hedonismi olisi ainoa oikea hyvinvointiteoria. Työn keskeisiä kontribuutiota ovat Nozickin ja Linin ajatuskokeiden analyysin pohjalta löytyneet uudet ongelmalliset kohdat argumenteissa sekä työssä rakennettujen ajatuskokeiden tuomat uudet vastaväitteet ja mahdollisuudet hahmottaa kokemuskoneeseen pohjautuvien ajatuskokeiden tuloksia
-
(2018)Tarkastelen tutkielmassani psykologisen rikoskirjallisuuden kognitiivista arvoa. Työssäni keskityn ensisijaisesti niihin tapoihin, joilla psykologisten rikoskertomusten lukeminen voi kehittää lukijan sosiaalista kognitiota. Lähestyn rikoskirjallisuutta rikos-teeman ympärille rakentuvien kertomusten lajityyppiristeytymänä eli genrehybridinä ja psykologista rikoskirjallisuutta yhtenä sen alalajeista. Psykologiseksi rikoskirjallisuudeksi luokittelen ne rikoskertomukset, jotka käsittelevät rikosten psykologisia syitä ja seuraamuksia, ts. rikoksen suhdetta ihmismieleen. Tutkielman tavoite on osoittaa psykologisen rikoskirjallisuuden kognitiivisen arvon perustuvan suurelta osin genrelle tyypilliseen mielenrakentamiseen (mind-building). Tutkielmani lähtökohtana on, että kaunokirjallisuus voi kerronnan keinoin tarjota lukijalle ns. taito-tietoa (knowledge-how) ja kokemuksellista tietoa (experiential knowledge), joiden piiriin sosiaalinen kognitio kuuluu. Tarkastelen psykologisen rikoskirjallisuuden kognitiivista arvoa paitsi lukijan olemassa olevaa tietoa vahvistavana myös uutta tietoa esittelevänä genrenä. Tarkastellakseni näitä funktioita rakennan teoreettisen viitekehyksen, joka perustuu Lisa Zunshinen ajatuksiin mielen teorian suhteesta kirjalliseen fiktioon, Brian McHalen malleihin ja ajatuskokeisiin perustuvaan lähestymistapaan sekä Alan Palmerin näkemyksiin fiktiivisten mielten tutkimuksesta. Tutkielmassani esitän, että psykologisen rikoskirjallisuuden kyky esitellä lukijalle uutta tietoa perustuu genrelle tyypillisiin, epätavallisiin fiktiivisiin mieliin (ab-normal fictional minds): siinä missä suuri osa kaunokirjallisuudesta rakentuu vain olemassa olevien kulttuuristen mallien mukaan toimivien, tuttujen fiktiivisten mielten (familiar fictional minds) varaan, esittelevät psykologiset rikoskertomukset tutkimukseni mukaan lukijan uusille ajattelun malleille. Esitänkin, että psykologiset rikoskertomukset suorittavat mielenrakentamisen ajatuskokeita, jotka lisäävät lukijan ymmärrystä ihmismielen toiminnasta. Tuttujen ja epätavallisten mielten rakentumista kerronnassa havainnollistan kolmen psykologisen rikosromaanin avulla. Kuten tutkielmassani osoitan, John Fowlesin Neitoperho, Ruth Rendellin Kova kuin kivi ja Karin Slaughterin Triptyykki tarjoavat kaikki lukijalle tapoja sekä vahvistaa olemassaolevia kognitiivisia taitojaan että oppia uusia mielen malleja (mind models). Tutkimukseni tuloksena totean, että malleihin ja ajatuskokeisiin perustuva lähestymistapa tuottaa tuloksia myös psykologisen rikoskirjallisuuden kognitiivisen arvon tutkimuksessa, kun sen yhdistää mielen teoriaan ja fiktiivisiin mieliin keskittyviin näkökulmiin. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että epätavallisten mielten konsepti laajentaa genrekirjallisuuden kognitiivisen arvon tutkimuksen keinoja laajemmaltikin.
Now showing items 1-3 of 3