Browsing by Subject "alaistaidot"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2017)Henkilökohtaiset kokemukseni diplomi-insinööriopinnoista ja työelämästä herättivät kiinnostukseni tutkia, kuinka työelämätaitoja voitaisiin integroida yliopiston ruotsinkielen opetukseen ja siten edesauttaa opiskelijoiden siirtymistä työmarkkinoille. Työn teoreettisena pohjana toimi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehty tuore selvitys Suomessa tarvittavista työelämätaidoista. Myös muita lähteitä käytettiin selvitettäessä, minkälaisia taitoja ja valmiuksia suomalaisilla työmarkkinoilla tarvitaan. Useimmat löydökset olivat sosio-emotionaalisia, ja tästä johtuen työni käsitteli myös tunnetaitoja ja sosiaalista kompetenssia. Koska työn empiirinen osuus oli pedagoginen kokeilu, sisällytettiin teoriaosuuteen Kraschenin kuvauksia toisen kielen oppimisesta sekä pedagogisia aspekteja liittyen motivaatioon, opettajan lähestyttävyyteen (engl. teacher immediacy) ja opettajan havaittuun välittämiseen (engl. perceived teacher caring). Pedagoginen kokeilu suoritettiin Aalto-yliopistossa maaliskuussa 2017. Tutkimuksen otosjoukon muodosti 17 insinöörialojen opiskelijaa, joista suurin osa oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Empiirinen osuus sisälsi kolme erillistä ruotsin oppituntia, joissa käytiin läpi työelämätaitoja. Tunneilla sekä osin kotiläksynä opiskelijat testasivat kaksi harjoitustehtävää. Kyseessä oli pääosin kvantitatiivinen selvitys, mutta opiskelijat saivat täydentää vastauksiaan myös kvalitatiivisin kommentein. Sosio-emotionaalisten työelämätaitojen yhdistäminen ruotsinkielen opetukseen onnistui hyvin. Opiskelijat pitivät tehtäviä sekä kielitaidon että työelämätaitojen harjoitteluun sopivina. Pedagogiset teoriat tukivat substanssiopiskelun yhdistämistä kielenharjoitteluun. Tällöin opiskelijoiden motivaatio kasvaa ja kielioppiin liittyvä jännitys pienenee. Koska Aalto-yliopiston strategisiin tavoitteisiin kuuluu mm. yhteistyökykyisten osaajien kouluttaminen, eettisten toimintamallien omaksuminen ja työelämätaitojen lisääminen, voisi yliopiston kieltenopetus toimia tehokkaana kanavana opiskelijoiden kehittämiseksi kohti näitä tavoitteita. Syksyllä 2016 astui Suomessa voimaan uusi opetussuunnitelma. Suunnitelman mukaan huomiota tulee vastedes kiinnittää mm. opiskelijoiden itsensä johtamisen taitoihin sekä empatiakykyyn. Nämä taidot ovat tunnetaitoja, sosio-emotionaalista osaamista, jonka harjoittelu yliopistossa toimisi luonnollisena jatkumona oppimiselle, joka on aloitettu alakoulussa. Koska tunneälyn kasvattaminen vie pitkän ajan, varsinkin jos ensin pitää oppia pois vanhoista ajattelumalleista, on näiden taitojen harjoittelu hyvä aloittaa aikaisessa vaiheessa. Sosio-emotionaalisten taitojen harjoittelu kannattaa niin yksilön, yritysten kuin koko kansakunnan kannalta. Tunneälykkäät ja sosiaalisesti kompetentit yksilöt ovat onnellisempia ja terveempiä. He sitoutuvat työhönsä paremmin ja ovat työelämässä pidempään. He osaavat hallita kanssakäymistään sekä motivoida itseään. Yrityksille tunneälykäs henkilöstö tuo parannusta tuottavuuteen, tiedonhallintaan, yhteistyön sujumiseen sekä kannattavuuteen. Kansanterveyden ja yritysten kannattavuuden paraneminen on puolestaan elintärkeää Suomen kansantaloudelle. Tämä tutkimus tehtiin pienellä otosjoukolla, joten se ei ole erityisen kattava. Tulokset ovat kuitenkin kannustavia. Olisi mielenkiintoista laajentaa tätä tutkimusta useampiin harjoituksiin, eritasoisille ruotsinopiskelijoille sekä toisiin kieliin. Potentiaali, jota työelämä- ja sosio-emotionaalisten taitojen osaaminen tarjoaa, on ehdottomasti lisätutkimuksen arvoista.
-
(2020)Tämän kvalitatiivisen tutkielman lähtökohtana oli selvittää entisten urheilijoiden ja esimiesten näkemyksiä ja kokemuksia liittyen entisiin huippu-urheilijoihin työelämän puolella. Tarkemmin ottaen tutkimustehtävänä on selvittää, miten entisten huippu-urheilijoiden esimiehet näkevät alaisena työntekijöinä sekä mitä ominaisuuksia entiset huippu-urheilijat itse kokevat saaneensa huippu-urheilu-uraltaan työelämää ajatellen. Tutkimusongelma kumpusi henkilökohtaisen intressin sekä aiempien tutkimusten pohjalta. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet pääosin huippu-urheilijoiden urasiirtymään sekä huippu-urheilun ja korkeakouluopintojen yhdistämiseen. Tämän vuoksi on mielenkiintoista tuottaa uutta tutkimusaineistoa tutkimushaastatteluiden kautta. Aiempien tutkimustulosten perusteella huippu-urheilussa kehittyvät psyykkiset ominaisuudet ovat samansuuntaisia työelämässä tarvittavien työelämätaitojen kanssa. Haastattelujen kautta hankitun aineiston perusteella on tarkoitus selvittää tämän tutkimuksen kontekstissa, näkyvätkö huippu-urheilussa kehittyneet ominaisuudet työelämän puolella työelämätaitoina – sekä itse urheilijoiden että esimiesten näkökulmasta. Tutkimus on kiinnittynyt sosiokonstruktivisen tieteenfilosofian kentälle ja tarkastelu kontekstualisoidaan aiempaan tutkimukseen huippu-urheilutaustasta työelämässä. Tätä tutkimusta varten tuotettiin aineisto haastattelumenetelmällä. Tutkimukseen haastateltiin kahta entistä huippu-urheilijaa sekä kahta entisten huippu-urheilijoiden esimiestä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista analyysia teemoitellen tutkimusaineisto tutkimuskysymysten ohjaamana. Analyysin kautta muodostettiin pääkategoriat tutkimustuloksien raportointia varten. Aineistotulkintoja tehtiin peilaten aiempaan teoriaan, tutkimusintresseihin ja -kysymyksiin. Tulosten perusteella ilmeni, että huippu-urheilussa kehittyy samankaltaisia ominaisuuksia, joita myöhemmin arvostetaan ja tarvitaan työelämän puolella. Tuloksissa ilmeni myös jonkin verran ominaisuuksia, jotka ovat ristiriidassa työelämätaitojen ja itsenä johtamisen kanssa. Tämän tutkimuksen tulosten puitteissa voidaan kuitenkin todeta, että haastatteluissa rakentuneet näkemykset ja kokemukset kuvasivat yhteyttä huippu-urheilussa opittavien ominaisuuksien ja työelämätaitojen välillä.
-
(2020)Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää, miten tutkimuskirjallisuudessa työelämän muutosten ajatellaan muuttavan psykologisen sopimuksen ilmenemistä. Sen lisäksi tarkastellaan minkälaisia muita käsitteitä tutkimuskirjallisuudessa käytetään psykologisen sopimuksen rinnalla kuvaamaan työntekijän ja työnantajan välisen suhteen muutosta. Tutkielmassa on kaksi laajaa teemaa, psykologinen sopimus sekä alaistaidot. Psykologinen sopimus kuvastaa yksilön subjektiivisia kokemuksia työsuhteen odotuksista ja velvollisuuksista. Alaistaitojen odottamisen nähdään olevan tärkeä osa työnantajan psykologista sopimusta. Perinteinen ajatus psykologisesta sopimuksesta on, että hyvin tehty työ takaa työn jatkuvuuden ja näin työsuhde perustuu molemminpuoliselle luottamukselle ja vahvalle sitoutumiselle. Tutkielman tarpeellisuus perustuu käsitykseen tämän perinteisen psykologisen sopimuksen mallin katoamisesta työelämän kokonaisvaltaisten muutosten johdosta. Tutkimus on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, tarkemmin kuvattuna narratiivinen yleiskatsaus. Tutkielman tavoitteena ei ole tuottaa uusia tutkimustuloksia, vaan avaamalla työelämän muutosten historiaa ja kehityskulkua kuvata yksilön muuttuvaa suhdetta työhön psykologisen sopimuksen, alaistaitojen sekä muita työn vaihtosuhdetta kuvaavien käsitteiden avulla. Tutkimuskirjallisuuden mukaan perinteisen psykologisen sopimuksen olettama työsuhteen vakaus ja turva vaaditaan korvattavan työn sisällöllisellä palkitsevuudella. Epävarmuuden kokemuksia halutaan vähentää keräämällä työstä sellaisia tietoja ja taitoja, jotka edesauttavat työllistymistä jatkossa, mikäli työsuhde syystä tai toisesta päättyy. Työnantajan näkökulmasta psykologista sopimusta vahvistaa alaistaitojen käyttö sekä niiden aktiivinen kehittäminen. Alaistaitoihin kuuluu vuorovaikutus, työhön sitoutuminen sekä oma-aloitteinen toiminta organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Työntekijän näkökulmasta psykologista sopimusta heikentäviä asioita ovat resurssien puutteesta sekä työn tietoistumisesta johtuva työajan riittämättömyys sekä työn tunkeutuminen muualle elämään. Ongelmia sekä työnantajalle että työntekijöille luovat yleistyvät joukkoirtisanomiset sekä muut työsuhdetta koettelevat yllättävät kriisitilanteet. Nykyisen psykologisen sopimuksen ongelmana on myös molemminpuolinen organisaatiositoutumisen heikkeneminen.
Now showing items 1-4 of 4