Browsing by Subject "alkoholi"

The nucleus accumbens (NAc) is located in the ventral striatum and plays a critical role in drug addiction. NAc receives dopaminergic projections from ventral tegmental area (VTA) which is activated after administration of various abused drugs. Activation of VTA increases the release of dopamine in NAc. Increased dopamine levels induce the release of acetylcholine from striatal cholinergic interneurons. These cholinergic interneurons have been related to the development of addiction and other emotion-related disorders such as depression. Previous studies have shown that a lesion of cholinergic interneurons led to an increase in morphine-induced conditioned place preference in mice. Moreover, an activation of cholinergic interneurons by designer receptors (DREADD) has reduced food consumption motivated by food restriction. The purpose of this study was to investigate whether accumbal cholinergic interneurons mediate alcohol- and morphine-induced conditioned place preference and locomotor activity. The activation of cholinergic interneurons was controlled using DREADD (Designer Receptors Exclusively Activated by Designer Drugs) technology. DREADDs are G protein-coupled receptors. Cellular function and activation can be modulated by these receptors. DREADDs are activated by an otherwise inert synthetic ligand, clozapine-N-oxide (CNO). Fluorescent protein, mCherry, is attached to DREADDs so that the expression of receptors in brain tissue can be observed. Cre-spesific adeno-associated viruses (AAV) with DREADD gene were injected bilaterally to the nucleus accumbens of ChATcre mice in stereotactic surgery. The effects of alcohol and morphine were tested with conditioned place preference procedure. Mice were divided to three groups after DREADDs: activating receptor Gq (n = 10), inhibiting receptor Gi (n = 9) and control mC (n = 9). There were both male and female mice in every group. Alcohol did not induce conditioned place preference in any group. The locomotor activity of mice significantly increased after alcohol injection compared to saline injection. However, cholinergic interneurons had no effect on the increased locomotor activity. Morphine-induced conditioned place preference was expressed in every group but there were no significant differences between DREADDs and control group when the first 15 minutes and the whole 30 minutes of the place preference test was analysed. Though, Gq-receptor seemed to decrease the place preference compared to control group when the place preference test was observed in five minute intervals. Morphine also significantly increased the locomotor activity of mice, but there were no differences between the groups. Sex had no influence on the place preference, but female mice were more active than male mice during the alcohol conditioning and the alcohol place preference test. The locomotor activity of female mice also increased more than the activity of male mice after morphine injection. The effect of accumbal cholinergic interneurons on alcohol-induced conditioned place preference remained unclear. Activation of cholinergic interneurons suppressed morphine-induced conditioned place preference compared to control group but not enough so that the effect could be seen during the whole place preference test. The mice were same in the morphine test as in the alcohol test so the mice were conditioned to alcohol before morphine and therefore the results of morphine-induced conditioned place preference are not reliable.

Ikääntyvän väestön alkoholinkäyttöön on alettu kiinnittää huomiota erityisesti märäksi sukupolveksi kutsuttujen suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä. Tutkimusten mukaan alkoholin kulutus vanhemmissa ikäryhmissä on lisääntynyt samalla kun raittiiden osuus on laskenut. Kokonaiskulutuksen kasvaessa myös alkoholia ongelmallisesti käyttävien määrä lisääntyy. Laadullista tutkimusta tästä kohderyhmästä on vasta vähän. Tässä tutkielmassa tarkastellaan alkoholille annettuja merkityksiä elämäntapojen muutosta tavoittelevien yli 55-vuotiaiden henkilöiden näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, miten alkoholinkäytölle annetut merkitykset muuttuvat elämäntapamuutokseen motivoitumisen prosessissa. Lisäksi tarkastellaan muutokseen motivoivia ja muutoksessa tukevia tekijöitä. Tutkimuksen toimintaympäristönä on Kalliolan setlementin toteuttama ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n tukema kolmivuotinen hanke. Uusi alku -elämäntaparemontti on yli 55-vuotiaille alkoholia runsaasti käyttäville henkilöille suunnattu intensiivinen avokuntoutusjakso, joka koostuu terapeuttisista ryhmätapaamisista, ohjatusta liikunnasta ja yhteisöllisestä toiminnasta. Toimintamallilla tavoitellaan ikääntyvän väestön alkoholihaittojen vähentämistä ja elämänlaadun paranemista. Tutkimus nojaa fenomenologiseen tieteenfilosofiaan ja konstruktivistiseen tutkimustraditioon. Tutkimuksen teoreettis-käsitteellinen osuus rakentuu ikääntyvien alkoholinkäyttöä koskevan aiemman tutkimuksen sekä ongelmallisen alkoholisuhteen ja muutosprosessin tarkastelun varaan. Keskeisiä käsitteitä ovat alkoholi, ikääntyminen, elämäntapa ja merkitykset. Tutkimusta varten haastateltiin kahdeksaa elämäntaparemonttiin osallistunutta henkilöä, joista viisi oli naisia ja kolme miestä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua narratiivista yksilöhaastattelua ja analyysissä sovellettiin temaattista narratiivista analyysitapaa pääosin aineistolähtöisesti. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Minkälaisia merkityksiä alkoholi saa haastateltavien kertomuksissa? 2) Mitkä tekijät ovat kannustaneet elämäntapamuutokseen ja tukeneet sen toteuttamisessa? Tulokseksi saatiin kuusi alkoholin merkityskategoriaa: hauskanpito, sosiaaliset tilanteet, rentoutuminen, lääke masennukseen ja ahdistukseen, potkua ja elämyksiä sekä oman tilan ottaminen. Nämä merkitykset kyseenalaistuivat muutosprosessin aikana. Muutokseen kannustaneita tekijöitä lähestyttiin uhkien ja mahdollisuuksien kautta. Uhkina koettiin runsaan juomisen aiheuttamat fyysiset ja psyykkiset terveysriskit, ikääntyminen, tunne siitä, ettei ole enää oma itsensä, sekä lähipiirin palaute. Mahdollisuuksina koettiin vahvistuva itsearvostus ja halu pitää itsestä parempaa huolta, huomion kiinnittäminen elämänlaatuun ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä rehellisyys ja halu toimia toisin. Elämäntapamuutosta tukevat tekijät jaettiin neljään kategoriaan, joita olivat yhteys muihin ihmisiin, ammatillinen tuki, arjen rutiinit ja yksilölliset tekijät. Tulosten valossa elämäntapojen muutos on hidas prosessi, joka kytkeytyy merkitysten muuttumiseen. Narratiivisella ja fenomenologisella, ymmärtämiseen pyrkivällä otteella on muutoksessa tukemisessa tärkeä sija. Uusi alku -elämäntaparemontin kaltaiset matalan kynnyksen palvelut ovat erityisen tärkeitä ikääntyville päihteidenkäyttäjille.

Suomalaisten alkoholinkulutustavat ovat olleet laajan yleisön kiinnostuksen kohteena jo pitkään. Alkoholilla on suomalaisessa yhteiskunnassa vakiintunut asema hauskanpidon välineenä lähes kaikissa väestönosissa. Alkoholinkäyttöön liittyy positiivisuuden lisäksi paljon kriittisyyttä ja historiallisesti alkoholinkulutusta onkin pyritty hillitsemään muun muassa erilaisin säädöksin ja laein. Tämän tutkielman tavoitteena on ymmärtää nuorten aikuisten alkoholikriittisen juomisen käytäntöä sekä selvittää, millaisia merkityksiä alkoholikriittisyydellä on nuorten aikuisten sosiaalisissa suhteissa. Tutkimus nojaa, varsinkin 2000-luvulla kulutustutkimuksessa yleistyneeseen, käytäntöteoreettiseen tutkimusperinteeseen. Käytäntöjen teoria laajentaa ihmisen käyttäytymisen tarkastelun yksilön valinnoista historiallisesti rakentuneisiin sosiaalisiin käytäntöihin. Käytäntöjen ajatellaan muodostuvan elementeistä tai komponenteista, joita ovat esimerkiksi tässä työssä käytetyt materiaalit, osaamiset ja merkitykset. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoituina haastatteluina. Aineisto koostuu 11 haastattelusta, jotka toteutettiin marras-joulukuussa 2022. Haastateltavat rekrytoitiin aiheen ympärille muodostuneen Facebook-ryhmän kautta. Tutkimukseen osallistuneet olivat kaikki alkaneet kyseenalaistaa omaa alkoholisuhdettaan ja päätyneet jättämään alkoholinkäytön enemmän tai vähemmän kokonaan. Kerätty aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Tulosten perusteella alkoholikriittisen juomisen käytännön materiaalinen elementti koostuu alkoholijuomien korvikkeista sekä paikoista, joissa alkoholikriittisen juomisen käytäntöä toisinnetaan. Osaamiselementti pitää sisällään ymmärryksen siitä, miten toimitaan, kun muut ympärillä juovat sekä sosiaalisen median käytön ja siellä olevat yhteisöt. Merkityselementti taas koostuu ulkopuolisuuden ja epävarmuuden, refleksiivisyyden, alkoholin normalisoinnin kyseenalaistamisen sekä voimaantumisen merkityksistä. Tässä työssä käytetty neljäs käytännön elementti sosiaaliset suhteet pitää sisällään erityyppiset sosiaaliset suhteet ja niissä toimimisen. Alkoholikriittisen juomisen käytäntö vaikuttaa tulosten perusteella nuorten aikuisten sosiaalisiin suhteisiin hieman eri tavalla riippuen siitä, millainen suhde on kyseessä. Kaverisuhteet alkavat todennäköisemmin hiipua ja erkaantua kuin vahvemman siteen ystävyyssuhteet. Tilanteissa, joissa ollaan vieraiden ihmisten keskuudessa tai tilanteissa, joissa alkoholilla on perinteisesti hyvin vahva asema, koetaan ulkopuolisuuden tai erilaisuuden tunteita oman alkoholisuhteen vuoksi. Tutkielman tulokset viittaavat siihen, että alkoholikriittisen juomisen käytäntö on vasta muotoutumassa ja kyseisen käytännön sisällöstä vielä kamppaillaan. Tästä syystä tutkittu käytäntö on otollinen jatkotutkimukselle.

Alkoholin etämyynnin oikeustila on ollut epäselvä Suomessa jo vuosia. Erilaiset viranomaisohjeet, oikeuskäytäntö ja laintasolta puuttuva alkoholin etämyynnin kielto ovat hämärtäneet asian tulkintaa. Sosiaali- ja terveysminiseriö (STM) aloitti alkoholilain muuttamisen ja alkoholin etämyynnin nimenomaisen kieltämisen alkoholilaissa ja asiasta notifioitiin Euroopan unionin komissiota kesällä 2018. Komissio antoi lausuntonsa asiasta syksyllä 2018, jonka jälkeen STM luopui lakihankkeesta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voiko Suomi kieltää alkoholin etämyynnin EU:n sisämarkkinoilla. Pohdin tutkimuksessani, mitä eri vaihtoehtoja Suomella on epäselvän etämyyntikysymyksen ratkaisemiseksi. Käyn myös läpi 2018 voimaan tulleen uuden alkoholilain (1102/2017) keskeisimmät uudistukset alkoholin etämyyntiä koskien. Tämän perusteella arvioin, miten uusi alkoholilaki on vaikuttanut etämyynnin oikeudelliseen tilanteeseen ja EU:n suhtautumiseen Suomen alkoholipolitiikan tavoitteita, alkoholimonopolia ja alkoholin etämyynnin kieltoa koskien. Tutkimusmetodinani olen käyttänyt lainopillista metodia ja eurooppaoikeuden osalta olen tehnyt teleologista laintulkintaa. Tutkimusmateriaalina olen käyttänyt Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, oikeuskirjallisuutta, yksittäisiä kotimaisia oikeustapauksia, lainvalmisteluaineistoa, EU:n perussopimuksia, asetuksia ja direktiivejä sekä kotimaisia lakeja ja viranomaisohjeistuksia. Näiden perusteella olen koonnut oleellisen asiaa koskevan eurooppaoikeuden ja tuonut esille perustellun käsitykseni alkoholin etämyynnin kieltämisen mahdollisuuksista. Tutkimukseni perusteella alkoholin etämyynnin täyskielto ei olisi EU-oikeuden mukainen. Varsinkaan mietojen alkoholijuomien osalta kieltäminen ei minusta olisi mahdollista. Väkevien alkoholijuomien etämyynnin kielto saattaisi olla perusteltavissa ihmisten elämän ja terveyden suojelulla, mutta tämänkin toimenpiteen oikeasuhtaisuuden osoittaminen tavoiteltuun päämäärään nähden voisi hyvinkin osoittautua Suomelle mahdottomaksi, johtuen alkoholin etämyynnin pienestä osasta alkoholin kokonaiskulutukseen nähden. Etämyynnin valvominen esimerkiksi luovutuspisteillä olisi EU:n sisämarkkinoiden tavaroiden vapaata liikkuvuutta vähemmän rajoittava toimenpide, ja täten täyskieltoa käyttökelpoisempi vaihtoehto. Alkoholin saatavuuden lisääminen alkoholilain uudistuksella ei ainakaan parantanut Suomen mahdollisuuksia kieltää alkoholin etämyyntiä EU:n näkökulmasta.

Alkoholilla on vaikutusta suun ja hampaiden terveyteen, sillä alkoholi vaikuttaa suoraan sekä hampaiden, että suun limakalvojen terveyteen. Lisäksi alkoholistien heikko yleinen terveydentila, ravitsemus sekä huono suuhygienia johtavat suun ja hampaiden huonoon kuntoon. Alkoholin suurkuluttajien suunterveyttä sekä heidän suun terveydenhuollon palveluiden käyttöä on tutkittu Suomessa vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää alkoholin suurkuluttajien omahoidon tasoa, suun ja hampaiston terveyteen liittyviä ongelmia, sekä kyseisen kohderyhmän kokemuksia hammashoidosta. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena käyttäen kyselylomaketta. Kyselylomakkeen kysymykset esitettiin suullisesti. Kyselylomakkeen jaottelu noudatti seuraavaa kaavaa: taustatiedot, terveydentila ja sairaudet, suunterveys. Tutkimushenkilöitä haastateltiin Jyväskylässä Vaajakosken Suvanto Ry:n tiloissa. Tutkimukseen osallistui kymmenen henkilöä, joista alkoholin käyttömäärän osalta vastaajista kuusi (60 %) ylitti selkeästi Käypä hoito –suosituksen mukaisen korkean riskin tason. Kolme vastaajaa (30 %) sijoittui kohtalaisen riskin tason ylärajalle. Haastateltujen keski-ikä oli 54,8 vuotta. Haastatelluista seitsemän oli miehiä ja kolme naisia. Tuloksista voidaan todeta, että vastaajien oma kokemus suunterveydestä on heikompi ja hampaiden hoitotottumukset heikommat kuin keskimääräisesti väestössä. Haastateltavista 80 prosenttia harjasi hampaansa vain kerran tai harvemmin kuin kerran päivässä. Hampaiston yksittäisenä ongelmana korostui selvästi eroosio. Iso osa vastaajista sairasti yhtä tai useampaa perussairautta. Hammashoitokäynti hoitoonpääsyn, kohtelun ja huomioimisen sekä tiedonsaannin osalta koettiin hyväksi kaikkien vastaajien osalta. Lisäksi havaittiin, että tutkimukseen osallistuvien henkilöiden asuminen vuokralla oli yleisempää, tupakointi huomattavasti yleisempää ja ruokailu oli epäsäännöllisempää kuin väestössä keskimäärin. (209 sanaa)

The aim of the study. Conduct disorder and antisocial behaviour are externalizing symptoms. Furthermore antisocial behaviour is associsiated with substance use. Conduct disorder at adolescence have continuity with antisocial behaviour in adulthood and alcohol misuse in adolescence predict alcohol misuse in adulthood. This study examines association between conduct disorder and alcohol use in adolescence and antisocial behaviour and alcohol use in adulthood. Additionally this study examines ADHD symptoms effect to potential association. Methods. The data of this study is a part of a Finnish FinnTwin12 longitudinal study. The sample of this study consists of 1336 person. This study used 14 years and early adulthood (ages between 21 and 26 years) follow-up. Conduct symptoms, alcohol use and ADHD symptoms at adolescence were assessed with the C-SSAGA -psychiatric interview method for children. Antisocial behaviour and alcohol use at early adulthood were assessed with SSAGA -psychiatric interview method. Association between antisocial behaviour and alcohol use were analyzed with cross-lagged panel model. Results and conclusions. Conduct symptoms in adolescence is connected with antisocial behaviour and alcohol use at adulthood. However, alcohol use in adolescence is not connected with antisocial behaviour in adulthood. According to this study, support methods would be important to focus to children and youth with conduct symptoms. This create a possibility to prevent future problems related with alcohol use and antisocial behaviour.

Suomessa on havaittu nouseva trendi suun alueen syöpien ilmaantuvuudessa. Suun alueen syövät voivat olla hyvinkin aggressiivisia. Suurin osa suusyövistä on levyepiteelikarsinoomia, joiden viiden vuoden selviytymisennuste on vain noin 50% luokkaa. Suusyövän pahimmat riskitekijät aiheutuvat huonoista elämäntavoista, sekä toisaalta geneettisistä ominaisuuksista. Elämäntavoista aiheutuvia riskitekijöitä on esimerkiksi tupakointi, alkoholin käyttö ja huono suuhygienia. Asetaldehydiä tuottavien ja hajottavien entsyymien aktiivisuus on geneettinen ominaisuus, jolloin osa voi altistua asetaldehydille voimakkaammin. Itse etanoli ei ole karsinogeeni, mutta sen ensimmäinen aineenvaihduntatuote asetaldehydi on luokiteltu ensimmäisen luokan karsinogeeniksi kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen (IARC) toimesta. Varsinkin tupakan ja alkoholin yhteiskäyttö voi lisätä asetaldehydin pitoisuutta suussa erittäin korkeaksi. Asetaldehydin syöpää aiheuttavat tekijät ovat sisarkromatidien vaihdokset, pistemutaatiot sekä asetaldehydi voi häiritä DNA:n korjausmekanismeja. Asetaldehydiä esiintyy lisäksi useissa arkisissa juomissa ja ruoissa. Esimerkiksi monet hedelmät sekä jogurtit sisältävät asetaldehydiä. Erityisesti asetaldehydiä löytyy elintarvikkeista, joita valmistetaan hapattamalla tai käymisteitse. Tämän lisäksi asetaldehydiä käytetään aromiaineena. Monilla suun mikrobeilla on kyky tuottaa asetaldehydiä etanolista sekä sopivissa olosuhteissa sokerista. On olemassa erilaisia keinoja vaikuttaa asetaldehydin pitoisuuteen ruoansulatuskanavassa. Hyvä suuhygienia vähentää asetaldehydiä tuottavien mikrobien määrää. Mikrobeja voidaan myös hetkellisesti vähentää antimikrobisilla aineilla kuten klooriheksidiinillä. L-kysteiini on aminohappo, jonka on huomattu sitovan asetaldehydiä muodostaen sen kanssa harmittoman tiatsidiyhdisteen. Ksylitolin sekä muiden sokerialkoholien on huomattu vähentävän mikrobien aktiivisuutta tuottaa asetaldehydiä estämällä ADH-entsyymiä. Tutkimusten mukaan, asetaldehydi on merkittävässä roolissa ruoansulatuskanavien syövissä. Vaikka asetaldehydiä löytyykin monista elintarvikkeista ja sen tuotantoon tai imeytymiseen voidaan vaikuttaa eri keinoilla, tärkeimmäksi korostuu hyvän suuhygienian lisäksi asetaldehydin merkittävimpien lähteiden välttäminen. Asetaldehydille altistumisen välttämisessä tärkeintä on alkoholin kulutuksen vähentäminen ja tupakoinnin lopettaminen.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan mietojen alkoholijuomien valintaan päivittäistavarakaupassa liittyviä tekijöitä kuluttajan kautta. Tutkielmassa pyritään kuvaamaan ja analysoimaan niitä yritykselle tärkeitä kilpailukeinoja, joiden avulla yrityksen on mahdollista saavuttaa kilpailuetua alkoholijuomien markkinoilla. Tutkimuskysymykseksi muodostui: millaisilla kilpailukeinoilla yritys voi menestyä mietojen alkoholijuomien markkinoilla Suomessa. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa todettiin, että alkoholijuomien brändi, hinta, pakkaus sekä mainonta vaikuttavat kaikki alkoholijuoman valintaan omilla tavoillaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu Kotlerin ostopäätösprosessin (2006), Engelin (1990) kuluttajan valintaprosessin sekä Furstin (1996) elintarvikkeiden valintaprosessin muodostamalla katsauksella kuluttajien valinnan muodostamiseen. Tutkimusaineisto koostuu internetissä kerätystä aineistosta, joka kerättiin laadullisiin lomakekysymyksiin perustuen. Kysymykset koskivat yksittäisten kuluttajien mielipiteitä mietojen alkoholijuomien hintaa, brändiä, pakkausta ja mainontaa kohtaan päivittäistavarakaupoissa. Vastauksia kertyi 28 kpl, aineiston koostui 24 sivusta sekä 5442 sanasta. Vastaajien ikä- ja sukupuolijakauma käsitti työikäisten suomalaisten demografian (18 - 65- vuotiaista naisista ja miehistä). Tutkimusmenetelminä käytettiin tyypittelyä sekä teemoittelua. Tutkielman analyysivaiheessa todetaan, että mietojen alkoholijuomien markkinoilla kulutusta ylläpitää neljä erilaista kuluttajatyyppiä: hintatietoinen, merkkiuskollinen, tilannetaipuvainen, sekä laatutietoinen nautiskelija. Keskeisimmäksi havainnoksi muodostui käsitys siitä, että halutessaan maksimoida oman tuotteensa menekin päivittäistavarakaupoilla, tulee alkoholialan yrityksen ymmärtää tarkkaan, millaiselle kuluttajatyypille tuotetta on markkinoimassa ja tekemässä. Eri kuluttajatyypeille ovat eri asiat tärkeitä, ja tiedostamalla nämä tiettyihin kuluttajatyyppeihin vetoavat kilpailuedut, voidaan saavuttaa suurta kilpailuetua alkoholimarkkinoilla kokonaisuudessaan. Jatkotutkimusta varten olisi kiinnostavaa tarkastella sitä, miten erilaiset sosioekonomiset taustat kuten koulutustaso tai tulotaso vaikuttavat kuluttajan tekemään valintaan. Tämän tutkielman kaltainen tutkimus siitä, miten eri kilpailuetujen tärkeys näyttäytyy eri kuluttajatyypeille, toisi alkoholimarkkinoille tärkeää tietoa ja lisäisi positiivista kilpailua alalla.

Negative child-rearing environment has been associated with substance use in previous studies. Although, temperament has been shown to moderate the effects of parenting, only few studies have taken this into account when examining the relationship between family environment and substance use. Participants (n=1878; 56,8 % women) were selected from the longitudinal Young Finns study that began in 1980. The association between temperament trait emotionality and three child rearing attitudes dimensions (i.e., tolerance, significance and discipline) with alcohol consumption and smoking were examined using multinomial and logistic regression analysis. Higher emotionality and negative child rearing attitudes were associated with increased risk of smoking. Interaction between emotionality and tolerance was found: negative tolerance was associated with increased risk of drinking among boys who were high in emotionality. The results indicate that parenting has far-reaching consequences for substance use. The effect is partly moderated by emotionality, which helps to understand why people in the same kind of growth environment drift into different pathways.

Tiivistelmä – Referat – Abstract Tässä Pro gradu -työssä tarkastellaan toisen maailmansodan aikana vuosien 1939–1946 henkirikollisuustilanteen muutosta. Päälähteinä toimivat Helsingin Sanomat ja Suomen tilastolliset vuosikirjat. Henkirikollisuus kasvaa toisen maailmansodan jälkeen Suomessa, kun rintamalla palvelleet sotilaat palaavat siviiliin. Helsingin Sanomat kuvaa henkirikollisuuden kasvua aikaisten silmin. Tutkielmassa käytän Suomen tilastollisia vuosikirjoja nimensä mukaisesti kuvaamaan kyseistä ajan jakoa tallennetun tiedon avulla. Tutkimuskysymyksinä toimivat: Miten henkirikollisuus tilanteen muutos näkyy Helsingin Sanomien ja Tilastollisten vuosikirjojen kautta? Minkälainen muutos on havaittavissa? Miksi henkirikollisuus kasvaa sodan päätyttyä? Henkirikoksia tarkasteltaessa ei päihteiden käyttöä voida sivuttaa keskustelussa. Tutkielmassa tehdään katsaus suomalaiseen päihdekulttuurin ja sen muutoksen toisen maailmansodan aikana. Tutkielmassa pyritään vastaamaan päihdekulttuurin osalta: Miten päihdekulttuuri muuttuu? Näkyykö huumeiden käyttö osana henkirikoksia. Tutkielmassa käytetään apuna laajasti löytyvää tutkimuskirjallisuutta alkuperäislähteistöä. Henkirikollisuus vähentyy toisen maailmansodan alkaessa, mutta kasvaa jatkosodan asemasotavaiheen aikana 1941–1943, kun sotilailla vapaat alkavat ja vapaa-aikaa on enemmän käytettävissä kuin konfliktin alussa. Sodan pitkittyminen näkyy runsastuvalla alkoholin käytöllä ja rikollisuuden kasvuna. Väkivalta- ja henkirikokset kasvavat rintamalla ja jatkosodan päättyessä vuonna 1944 henkirikokset näkyvät tilastoissa. Uutena yhteiskuntaa leikkaavana ilmiönä huumeet, kuten esimerkiksi amfetamiini, heroiini ja morfiini tulevat osaksi suomalaista päihdekulttuuria. Haavoittuneille annetaan kipulääkkeeksi morfiinia ja heroiinia, minkä takia sotilaat jäävät koukkuun näille huumausaineille ja käyttö siirtyy siviiliin sodan päättymisen myötä. Suomessa syntyy sodan jälkeen ensimmäistä kertaa maan historiassa niin sanottu huume-epidemia. Lähteiden perusteella piirtyy kuva, että alkoholi on suomalaisessa henkirikoksessa tärkeässä osassa. Tyypillinen suomalainen henkirikos on sellainen, jossa vahvan humalatilan seurauksena syntyy tappelu ja joku saa surmansa. Huumeista osana henkirikosta ei löydy tässä vaiheessa näyttöjä lähdeaineiston perusteella. 1940-luvun Suomessa on käytössä niin sanottu tanssikielto, jolla pyritään ehkäisemään ihmisten kokoontumista, mutta ennen kaikkea sillä pyritään vaikuttamaan alkoholin kulutukseen ja siveelliseen käytökseen. Lähdeaineistojen kautta tulee ilmi, että laittomissa niin kutsutuissa nurkkatansseissa tapahtuu henkirikoksia runsaan alkoholin käytön seurauksena. Sodan jälkeen sotilaat kärsivät traumaattisista kokemuksista, joka näyttäytyy rikollisuuden kautta. Väkivaltainen käytös siirtyy sotilaiden mukana siviiliin. Henkirikollisuuden kasvu kertoo raaistuneesta yhteiskunnasta ja siitä, miten lopulta ihmiset alkavat ajatella enemmän itsekeskeisemmin kuin aiempina vuosia. Henkirikollisuuden kasvu kertoo sitä, miten valtion kontrolliin ja kuriin ollaan lopulta kyllästyneitä. Rikollisuus on toisaalta kapinaa tätä vastaan.