Browsing by Subject "alkoholinkäyttö"

Tutkimuksessa tarkastellaan yhdeksäsluokkalaisten käsityksiä alkoholinkäyttöön liittyvistä riskeistä. Erityisesti keskitytään riskikäsitysten tilannesidonnaisuuteen suhteuttamalla nuorten riskikäsitykset erilaisiin juomistilanteisiin ja tilanteiden sosiaalisiin konteksteihin. Laadullista tutkimusta nuorten alkoholinkäytöstä on tehty viime aikoina kovin vähän, mutta yleinen mielikuva nuorten humalahakuisesta juomisesta pitää pintansa. Nuorten käsitykset alkoholinkäytön riskeistä antavat viitteitä nuorten alkoholiasenteista, minkä voidaan olettaa vaikuttavan itse alkoholinkäyttöön. Tutkimusaineistona on virikkeellinen ryhmähaastatteluaineisto (RAGI), joka on kerätty vuosien 2010 ja 2011 vaihteessa helsinkiläisissä peruskouluissa yhteistyössä 'Nuorten alkoholimielikuvat – suomalais-italialainen ja alueellinen vertailu' -tutkimusprojektin kanssa. Aineisto koostuu nuorten keskinäisistä keskusteluista, joissa keskustelun virikkeinä on käytetty lyhyitä elokuvakatkelmia. Keskusteluaineistosta erotetaan lähempään tarkasteluun nuorten tuottama riskipuhe. Riskin käsitteellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa uhan, vaaran tai ikävän seurauksen mahdollisuutta. Analyysin lähtökohtana ovat erilaiset juomistilanteet, joiden vertailukohtana käytetään Jukka Törrösen ja Antti Maunun luomaa juomistilanteiden lajityyppijaottelua. Elokuvakatkelmat, nuorten tulkinnat erilaisista juomistilanteista ja riskikäsitykset suhteutetaan lajityyppijaotteluun. Pääasiassa huomio keskittyy juomistilanteiden tilannetekijöistä sosiaaliseen kontekstiin. Nuorten voidaan todeta muodostavan käsityksensä alkoholinkäyttöön liittyvistä riskeistä tilannesidonnaisesti. Juomistilanteen sosiaalinen konteksti vaikuttaa siihen, miten riskialtista nuoret ajattelevat alkoholinkäytön olevan kussakin juomistilanteessa. Aikuisten ja nuorten tulkinnat juomistilanteista poikkeavat toisistaan esimerkiksi siten, että nuoret mieltävät usein myös ei-humalahakuiset juomistilanteet mahdollisesti humalahakuisiksi. Nuorilla kuitenkin on monia käsityksiä erilaisista juomistilanteista. Nuoret myös tekevät selvästi eron nuorille hyväksytyn ja aikuisille soveltuvan alkoholinkäytön välille. Bilettämistä pidetään sopivana alkoholinkäyttötapana nuorille, mutta yksin juomista taas ei ja aikuisten kohdalla nuoret ajattelevat sopivan ja ei-sopivan alkoholinkäyttötyylin olevan päinvastoin. Kaikkiin alkoholinkäytön ikäviin seurauksiin nuoret eivät suhtaudu riskeinä, vaan esimerkiksi krapulan ja pahoinvoinnin katsotaan kuuluvan osana nuorten alkoholinkäyttöä. Toisaalta nuoret mieltävät alkoholinkäyttöön liittyvän myös hyvin vakavia riskejä kuten hukkuminen ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Huoli nuorten myönteisistä alkoholiasenteista tuntuu olevan aiheellinen, mutta nuorten käsitykset alkoholinkäytöstä ja siihen liittyvistä riskeistä eivät rajaudu humalahakuiseen juomiseen.

Objective: Traumatic life events such as sexual violence predispose victims to wide-ranging mental health and substance use disorders. The evidence indicates a strong association between experiences of childhood and adulthood sexual violence and alcohol-related problems, but the reasons behind the association are still debated. Studies show that sexual violence and alcohol use disorders share some risk factors. Only a few studies have taken shared vulnerability into consideration with a co-twin control design, and they have only focused on childhood sexual abuse. Furthermore, results concerning the extent of the shared vulnerability vary. Studies are largely based on samples of young adults, and there is insufficient evidence on whether sexual violence affects alcohol use later in life. The first aim of this study is to explore whether childhood sexual abuse and adulthood sexual violence are associated with lifetime alcohol-related problems and alcohol use in late adulthood. The second aim is to examine whether the found associations are explained by shared vulnerability. Methods: The data were collected as a part of The older Finnish Twin Cohort study. The participants were Finnish twins first studied in 1975. The survey data used in this study were collected in 2011 when the twins (n=8410) were on average 60 years old (ranging from 53 to 68). Experiences of sexual violence and abuse were assessed as a part of the short version of the Trauma History Screen and alcohol-related problems were assessed with the Malmö-Modified Michigan Alcoholism Screening Test. In addition, recent alcohol use was estimated. Associations between sexual violence and alcohol use were examined with linear mixed models. Association between sexual violence and alcohol-related problems was examined with Poisson link function models (1) treating twins as uncorrelated individuals in mixed models and (2) comparing discordant twins with each other in fixed-effects models. Age, sex, and age at first drink were controlled for in all models. In addition, depressive symptoms measured with the CES-D were controlled for when predicting alcohol use. Results and conclusions: Childhood sexual abuse and adulthood sexual violence were associated with a higher risk for increased lifetime alcohol-related problems, but they did not affect alcohol use in late adulthood. Twins exposed to sexual violence in childhood or adulthood had a significantly higher risk for increased lifetime alcohol-related problems compared to their non-exposed co-twins. Common risk factors partly explained the association between sexual violence and alcohol-related problems in adult victims of sexual violence but not in victims of childhood sexual abuse. However, both childhood and adulthood sexual violence seemed to predispose victims to an increased risk of alcohol-related problems independently from shared vulnerability. These findings add to existing literature, providing new insights into the shared vulnerability hypothesis and the potential long-term effects of sexual violence.

Liiallinen alkoholinkäyttö ja sen seurannaisvaikutukset ovat merkittävä yhteiskunnallinen tekijä Suomessa. Suomalaisten suhtautuminen alkoholiin ja sen käyttöön on moninaista. Tutkielman tavoitteena oli selvittää sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden suhtautumista alkoholiin ja alkoholinkäyttöön ja onko asenteissa eroa eri koulutusalojen ja -asteiden välillä. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana olivat asenteet sekä niiden vaikutus ihmisen toimintaan ja ammatilliseen identiteettiin, jonka muodostuminen alkaa jo opiskeluaikana. Tutkimus kohdennettiin yhden yliopiston sosiaalityön ja lääketieteen opiskelijoille sekä yhden ammattikoulun lähihoitajaopiskelijoille. Tutkimus kohdistettiin heihin sen takia, sillä he todennäköisesti kohtaavat tulevassa työssään päihdeasiakkaita ja heidän läheisiään. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2018 kyselylomakkeella, ja kyselyyn vastasi 224 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa. Tutkimus on kvantitatiivinen ja analyysimenetelminä käytettiin faktori- ja varianssianalyysiä. Faktorianalyysistä muodostui kolme faktoria, jotka olivat nuoret ja heidän alkoholinkäyttönsä, haitallinen alkoholinkäyttö Suomessa sekä alkoholinkäytön sääntely. Haitallinen alkoholinkäyttö- ja alkoholinkäytön sääntely -faktoreista muodostettiin summamuuttujat, joita analysoitiin varianssianalyysillä. Tutkimus osoittaa, että sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden alkoholinkäyttöön suhtautumisessa on eroa. Esimerkiksi näkemys alkoholinkäytöstä yksityisasiana jakaa mielipiteitä opiskelijoiden keskuudessa. Varianssianalyyseistä käy ilmi, että koulutusasteella on merkitystä alkoholinkäyttöön suhtautumisessa. Lääketieteen ja sosiaalityön opiskelijat suhtautuvat kriittisemmin alkoholiin ja alkoholinkäyttöön kuin lähihoitajaopiskelijat. Lääketieteen ja sosiaalityön opiskelijat ovat lähihoitajaopiskelijoita enemmän huolissaan haitallisesta alkoholinkäytöstä ja sen aiheuttamista seurauksista. Sosiaalityön ja lääketieteen opiskelijoiden asenteiden välillä sen sijaan ei ilmene yhtä selkeää eroa, minkä pohjalta voidaan sanoa, että koulutusaste vaikuttaa alkoholiin ja alkoholinkäyttöön liittyviin asenteisiin enemmän kuin opiskeltava aine.

The purpose of this study is to examine whether attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) related to perinatal risk factors is linked to depressive symptoms and excessive alcohol consumption at age 40. There is a lot of scientific information about perinatal risk factors and their effects in childhood and connection to ADHD, but only few studies have researched adults. ADHD generally has a wide psychiatric comorbidity. This study examines whether ADHD related to perinatal risk factors is linked to depressive symptoms or excessive alcohol consumption in adulthood. Examinees consists of people who have 1) ADHD related to perinatal risks (n=45), 2) perinatal risks without ADHD (n=387) and 3) a control group (n=73). Research problems are: Does the ADHD group have 1) more depression symptoms and 2) more excessive alcohol consumption in their fourties than other groups, 3) is there a similar pattern of correlations between adulthood ADHD symptoms, depressive symptoms and alcohol consumption between all groups and 4) does alcohol consumption mediate the correlation between adulthood ADHD symptoms and depressive symptoms? ADHD related to perinatal risks had a connection to more substantial depressive symptoms comparing to other risk group but not to control group. Alcohol consumption on average did not differ from other groups. ADHD group did have more severe depressive symptoms and more harmful or addictional alcohol consumption. In all groups adulthood ADHD symptoms, depressive symptoms and alcohol consumption shared a similar correlation pattern. The correlation between ADHD and depressive symptoms was greatest and that correlation was strongest in the ADHD group. When the alcohol consumption was controlled over all groups, it was possible to notice that alcohol consumption mediates the correlation between adulthood ADHD and depressive symptoms. These results suggests that depressive symptoms and harmful alcohol consumption are possible associative problem to ADHD related to perinatal risks. This emphasized the significance of early symptoms recognizing and support to people with ADHD and also continuing psychosocial support until adulthood.