Browsing by Subject "alkuperäisvalmiste"

Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat yleistyneet Suomessa ja muualla maailmassa aiheuttaen lisätyötä ja -kustannuksia lääkealan toimijoille. Saatavuushäiriöt voivat aiheuttaa katkoksia lääkehoitoon tai saatetaan joutua turvautumaan muihin hoitovaihtoehtoihin, mikä voi johtaa potilasturvallisuuden vaarantumiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli antaa yleiskuva saatavuushäiriöistä ja saatavuushäiriövalmisteiden ominaispiirteistä Suomessa keväällä 2020. Tutkittaviin ominaispiirteisiin kuuluivat mm. lääkkeen terapiaryhmä, myyntiluvan haltija, häiriön kesto, valmisteen hintaluokka, kuuluminen velvoitevarastoitavien valmisteiden tai Maailman terveysjärjestö WHO:n välttämättömien lääkkeiden luetteloon ja myyntiluvan myöntövuoteen perustuva lääkkeen elinkaarivaihe. Saatavuushäiriövalmisteiden (n=879) tiedot kerättiin myyntiluvan haltijoiden Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle kahden kuukauden aikana (14.2.–15.4.2020) toimittamista tai voimassa olevista saatavuushäiriöilmoituksista. Aineistoa täydennettiin hinta- ja korvattavuustiedoilla Kansaneläkelaitoksen lääketietokannasta sekä tiedoilla muista markkinoilla olevista pakkauskoista, vahvuuksista ja vaihtokelpoisista lääkevalmisteista. Aineistosta tehtiin kuvaileva tilastollinen analyysi käyttäen perustunnuslukuja ja -jakaumia. Analyysissä keskityttiin pääasiassa avohoidossa käytettäviin reseptivalmisteisiin (n=654). Ihmislääkkeiden saatavuushäiriöt (n=829) koskivat etenkin sairausvakuutuksesta korvattavia reseptivalmisteita (65 % kaikista saatavuushäiriöistä), ja ne keskittyivät suurten potilasryhmien käyttämiin lääkkeisiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeisiin (31 %) ja hermostoon vaikuttaviin lääkeaineisiin (28 %). Avohoidon reseptivalmisteiden häiriöistä yli puolet (53 %) kohdistui rinnakkaisvalmisteisiin. Häiriövalmisteet kuuluivat elinkaarivaiheeltaan vanhempiin ja hintaluokaltaan edullisempiin valmisteisiin. Viidennes valmisteista (19 %) kuului velvoitevarastoitavien tai WHO:n välttämättömien lääkkeiden luetteloon. Rinnakkaisvalmiste löytyi 73 prosentille häiriövalmisteista. Vain kolme prosenttia myyntiluvan haltijoista oli tehnyt ilmoituksen saatavuushäiriöstä Fimealle vaadittua kahta kuukautta ennen myynnin keskeytymistä saatavuushäiriön vuoksi. Tulosten perusteella saatavuushäiriöt Suomessa koskevat samankaltaisia lääkevalmisteita kuin muuallakin maailmassa. Tämän osoitti myös tutkielman kirjallisuusosassa toteutettu kansainvälistä empiiristä saatavuushäiriötutkimusta koskenut systemaattinen kirjallisuushaku. Valtaosaan saatavuushäiriöistä on mahdollista reagoida apteekissa toimittamalla rinnakkaisvalmiste, kun taas osa vaatii yhteydenottoa lääkkeen määränneeseen lääkäriin. Saatavuushäiriötiedon linkittämistä sähköiseen reseptijärjestelmään ja lääkevaihdon laajentamista farmasian ammattilaisille voisi harkita toiminnan kehittämiseksi saatavuushäiriötilanteissa. Covid-19-pandemia on lisännyt kansainvälisiä toimia häiriötilanteiden hoitamiseksi. Tätä varten kehitetään yhteisiä toimintatapoja muun muassa Euroopan unionissa, jossa tavoitteena on luoda kaikki jäsenmaat kattava saatavuushäiriöportaali.