Browsing by Subject "ammatillistuminen"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2021)Tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka tyytyväisiä itsensä työllistävät tulkit ovat työhönsä ja kuinka he jaksavat työssään tutkimusajankohtana. Tutkielmassa listataan myös tekijöitä, jotka tutkimukseen osallistuneiden mukaan tukevat heidän työssä jaksamistaan. Tutkielman teoriataustana toimivat tulkin roolin, ammatti-identiteetin ja toimijuuden käsitteet, ammatillistumisen malli sekä itsensä työllistäminen työllistymismuotona. Lisäksi teoriaosuus käsittelee työtyytyväisyyden ja työssä jaksamisen teemoja. Tutkimusmenetelmänä on kysely, joka on muokattu aiemmista työtyytyväisyyttä kartoittaneista tutkimuskyselyistä. Kyselylomaketta jaettiin Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sähköpostilistalla sekä sosiaalisen median kanavilla marras-joulukuussa 2020. Kyselyssä oli suljettuja ja avoimia kysymyksiä, ja saatuja vastauksia analysoitiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Suljettujen kysymysten vastaukset on esitetty numeerisesti taulukoissa ja avoimet kysymykset on analysoitu temaattisen analyysin keinoin. Kyselyyn vastasi 61 henkilöä, joista suurin osa on työskennellyt alalla yli 11 vuotta ja toimii pääsääntöisesti verokortillisena freelancerina tai yksityisyrittäjänä. Vastanneista selvä enemmistö on tyytyväisiä työhönsä ja jaksaa työssään hyvin. Selkeimmin voimavaroikseen vastaajat kokevat työn suoman vapauden, ammatin arvostuksen ja mielenkiintoiset työtehtävät. Toisaalta tyytymättömyyttä vastaajien keskuudessa herättävät alhaiset tai alentuneet palkkiot, vähentyneet työt sekä yhteistyön haasteet tulkkausta välittävien yritysten kanssa. Tutkimustuloksista käy lisäksi selvästi ilmi, että vuoden 2020 keväällä alkanut koronapandemia on ollut merkittävä tekijä tulkkien työtuntien vähentymiselle lisäten työn epävarmuutta ja kuormittavuutta. Vastaajat kokevat jaksavansa työssään keskimäärin hyvin. Jaksamista tukevat etenkin vastaajien vankka ammatillinen minäkuva ja heidän työssä kokemansa toimijuus. Sen sijaan vastaajat eivät koe työssään saamaansa ammatillista tukea riittäväksi. Työssä jaksamista tukeviksi tekijöiksi ehdotetaan palautumismekanismien lisäksi esimerkiksi jatkuvan kouluttautumisen mahdollisuutta, verkostoitumistilaisuuksia, työnohjauksen kehittämistä freelancer-tulkeille ja tulkkien ammattinimikkeen virallistamista. Lisäksi vastauksissa suositellaan, että tulkkaustilanteeseen osallistuvia osapuolia tulisi kouluttaa tulkkaustilanteen periaatteista ja tulkin roolista nykyistä enemmän. Tutkimustulosten valossa voidaan todeta, että vastaajat ovat tutkimuksessa esiin tulleista epäkohdista huolimatta tyytyväisiä työhönsä ja jaksavat työssään hyvin. Tulkkien työssä jaksamista tukevat ennen kaikkea työn suoma toimijuuden kokemus ja vahva ammatillinen minäkuva, kun taas työhön vaikuttavat ulkopuoliset tekijät, kuten yhteistyö toimeksiantoja välittävien yritysten kanssa ja toimeksiannoista maksettavat palkkiot heikentävät työssä jaksamista. Työssä jaksamista tukevia tekijöitä ehdotetaan kehitettäväksi lisäämällä työnohjausta, koulutusta ja verkostoitumismahdollisuuksia, nostamalla palkkioita, lopettamalla kilpailutukset ja kehittämällä tulkkaustoimeksiantojen ehtoja parempaan suuntaan.
-
(2021)Tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka tyytyväisiä itsensä työllistävät tulkit ovat työhönsä ja kuinka he jaksavat työssään tutkimusajankohtana. Tutkielmassa listataan myös tekijöitä, jotka tutkimukseen osallistuneiden mukaan tukevat heidän työssä jaksamistaan. Tutkielman teoriataustana toimivat tulkin roolin, ammatti-identiteetin ja toimijuuden käsitteet, ammatillistumisen malli sekä itsensä työllistäminen työllistymismuotona. Lisäksi teoriaosuus käsittelee työtyytyväisyyden ja työssä jaksamisen teemoja. Tutkimusmenetelmänä on kysely, joka on muokattu aiemmista työtyytyväisyyttä kartoittaneista tutkimuskyselyistä. Kyselylomaketta jaettiin Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sähköpostilistalla sekä sosiaalisen median kanavilla marras-joulukuussa 2020. Kyselyssä oli suljettuja ja avoimia kysymyksiä, ja saatuja vastauksia analysoitiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Suljettujen kysymysten vastaukset on esitetty numeerisesti taulukoissa ja avoimet kysymykset on analysoitu temaattisen analyysin keinoin. Kyselyyn vastasi 61 henkilöä, joista suurin osa on työskennellyt alalla yli 11 vuotta ja toimii pääsääntöisesti verokortillisena freelancerina tai yksityisyrittäjänä. Vastanneista selvä enemmistö on tyytyväisiä työhönsä ja jaksaa työssään hyvin. Selkeimmin voimavaroikseen vastaajat kokevat työn suoman vapauden, ammatin arvostuksen ja mielenkiintoiset työtehtävät. Toisaalta tyytymättömyyttä vastaajien keskuudessa herättävät alhaiset tai alentuneet palkkiot, vähentyneet työt sekä yhteistyön haasteet tulkkausta välittävien yritysten kanssa. Tutkimustuloksista käy lisäksi selvästi ilmi, että vuoden 2020 keväällä alkanut koronapandemia on ollut merkittävä tekijä tulkkien työtuntien vähentymiselle lisäten työn epävarmuutta ja kuormittavuutta. Vastaajat kokevat jaksavansa työssään keskimäärin hyvin. Jaksamista tukevat etenkin vastaajien vankka ammatillinen minäkuva ja heidän työssä kokemansa toimijuus. Sen sijaan vastaajat eivät koe työssään saamaansa ammatillista tukea riittäväksi. Työssä jaksamista tukeviksi tekijöiksi ehdotetaan palautumismekanismien lisäksi esimerkiksi jatkuvan kouluttautumisen mahdollisuutta, verkostoitumistilaisuuksia, työnohjauksen kehittämistä freelancer-tulkeille ja tulkkien ammattinimikkeen virallistamista. Lisäksi vastauksissa suositellaan, että tulkkaustilanteeseen osallistuvia osapuolia tulisi kouluttaa tulkkaustilanteen periaatteista ja tulkin roolista nykyistä enemmän. Tutkimustulosten valossa voidaan todeta, että vastaajat ovat tutkimuksessa esiin tulleista epäkohdista huolimatta tyytyväisiä työhönsä ja jaksavat työssään hyvin. Tulkkien työssä jaksamista tukevat ennen kaikkea työn suoma toimijuuden kokemus ja vahva ammatillinen minäkuva, kun taas työhön vaikuttavat ulkopuoliset tekijät, kuten yhteistyö toimeksiantoja välittävien yritysten kanssa ja toimeksiannoista maksettavat palkkiot heikentävät työssä jaksamista. Työssä jaksamista tukevia tekijöitä ehdotetaan kehitettäväksi lisäämällä työnohjausta, koulutusta ja verkostoitumismahdollisuuksia, nostamalla palkkioita, lopettamalla kilpailutukset ja kehittämällä tulkkaustoimeksiantojen ehtoja parempaan suuntaan.
-
(2020)Tämä tutkielma tarkastelee tulkkausta keskittyen sen kahteen varsin ainutlaatuiseen alalajiin: asioimis- ja konferenssitulkkaus. Tutkielmassa selvitetään sekä asioimis- että konferenssitulkin suosituimpia urapolkuja, uravalintoja ja syitä, jotka rohkaisevat tulkkeja suuntautumaan tiettyyn lajiin. Keskeistä tässä tutkimuksessa on asioimis- ja konferenssitulkkauksen välisten erojen ja yhtäläisyyksien kartoittaminen. Kummankin lajin erityispiirteiden ja pääasiallisten haasteiden määritteleminen muodostaakin tutkielman tärkeämmän tutkimuskysymyksen. Lisäksi tutkimuskysymyksissä selvitetään, mistä ammattitulkin ura saa alkunsa ja mitkä tekijät vaikuttavat sen kehitykseen. Lopuksi tarkastellaan, miten asioimistulkki voi toteuttaa siirtymän konferenssitulkkaukseen tai toisinpäin. Haastattelumetodina käytetään asiantuntijahaastattelua. Sen avulla kerätään tutkimusaineisto, joka koostuu neljästä puolistrukturoidusta haastattelusta. Haastattelujen kohteiksi valittiin Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) hakupalvelusta sellaiset ammattitulkit, jotka ovat työskennelleet sekä asioimis- että konferenssitulkkeina. Haastateltaville esitettiin kymmenen kysymystä, joista jokainen liittyi yhteen seuraavista aihealueista: uran alku ja uramuuttujat, asioimis- ja konferenssitulkkauksen erot sekä siirtymä lajista toiseen. Analyysin ja sen tuottamien tulosten valossa voidaan todeta, että kaikkiin tutkimuskysymyksiin löydettiin vastaus. Ammattitulkin ura lähtee käyntiin usein jo hyvin varhaisessa vaiheessa korkeakouluopintoja, ja sille on ominaista tietynlainen sattumanvaraisuus. Pääasiallisempana erona tulkkauslajien välillä nousi esille läheisyys tulkkaustilanteen osapuolten välillä, mikä on asioimistulkkauksessa hyvin välitön. Konferenssitulkkauksessa on taas tyypillisempää, että osapuolet ovat tietyn etäisyyden päässä. Kysymyksissä koskien siirtymistä tulkkauslajista toiseen koettiin, että siirtymä konferenssitulkkauksesta asioimistulkkaukseen on yleisempi ja helpompi.
-
(2020)Tämä tutkielma tarkastelee tulkkausta keskittyen sen kahteen varsin ainutlaatuiseen alalajiin: asioimis- ja konferenssitulkkaus. Tutkielmassa selvitetään sekä asioimis- että konferenssitulkin suosituimpia urapolkuja, uravalintoja ja syitä, jotka rohkaisevat tulkkeja suuntautumaan tiettyyn lajiin. Keskeistä tässä tutkimuksessa on asioimis- ja konferenssitulkkauksen välisten erojen ja yhtäläisyyksien kartoittaminen. Kummankin lajin erityispiirteiden ja pääasiallisten haasteiden määritteleminen muodostaakin tutkielman tärkeämmän tutkimuskysymyksen. Lisäksi tutkimuskysymyksissä selvitetään, mistä ammattitulkin ura saa alkunsa ja mitkä tekijät vaikuttavat sen kehitykseen. Lopuksi tarkastellaan, miten asioimistulkki voi toteuttaa siirtymän konferenssitulkkaukseen tai toisinpäin. Haastattelumetodina käytetään asiantuntijahaastattelua. Sen avulla kerätään tutkimusaineisto, joka koostuu neljästä puolistrukturoidusta haastattelusta. Haastattelujen kohteiksi valittiin Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) hakupalvelusta sellaiset ammattitulkit, jotka ovat työskennelleet sekä asioimis- että konferenssitulkkeina. Haastateltaville esitettiin kymmenen kysymystä, joista jokainen liittyi yhteen seuraavista aihealueista: uran alku ja uramuuttujat, asioimis- ja konferenssitulkkauksen erot sekä siirtymä lajista toiseen. Analyysin ja sen tuottamien tulosten valossa voidaan todeta, että kaikkiin tutkimuskysymyksiin löydettiin vastaus. Ammattitulkin ura lähtee käyntiin usein jo hyvin varhaisessa vaiheessa korkeakouluopintoja, ja sille on ominaista tietynlainen sattumanvaraisuus. Pääasiallisempana erona tulkkauslajien välillä nousi esille läheisyys tulkkaustilanteen osapuolten välillä, mikä on asioimistulkkauksessa hyvin välitön. Konferenssitulkkauksessa on taas tyypillisempää, että osapuolet ovat tietyn etäisyyden päässä. Kysymyksissä koskien siirtymistä tulkkauslajista toiseen koettiin, että siirtymä konferenssitulkkauksesta asioimistulkkaukseen on yleisempi ja helpompi.
Now showing items 1-4 of 4