Browsing by Subject "animaatiot"

Tässä tutkielmassa tarkastelen Maghreb-maiden (Marokko, Algeria, Tunisia) kontekstissa syntynyttä ḥogran käsitettä kahden eri marokkolaisen aineistokokonaisuuden avulla. Ḥogran käsitteellä viitataan tilanteeseen, jossa yhteiskunnan hierarkkiset valtasuhteet asettavat osan ihmisistä yhteiskunnallisen arvoasteikon pohjalle, ja näiden ihmisten ihmisarvoa eri tahot voivat loukata ilman rangaistusta. Käsitteeseen sisältyy vahvasti ajatus viranomaisvallan väärinkäytöksistä, korruptiosta sekä näiden ilmiöiden aiheuttamasta päivittäisestä tilasta niille ihmisille, joita valtiovalta ei suojele. Termi juontuu arabian kielen verbistä ḥaqara, jolla tarkoitetaan halveksuntaa ja alaspäin katsomista. Ḥogralla viitataan kuitenkin laajempaan ilmiöön, ja sillä tarkoitetaan tutkija Abdelmajid Hannoumin mukaan valtion syrjivää julkisivua. Tarkastelen tutkielmassani marokkolaisen toimittajan Rachid Ninin vuonna 2008 Al-Masāʾ –sanomalehdessä julkaisemia yhteiskunnallisia epäkohtia käsitelleitä kolumneja ja piirtäjä Mohammed Nassibin YouTube- animaatiosarjaa Bouzebalin tarinat (Ḥikāyāt Bouzebal), jonka ensimmäisen jakson Nassib julkaisi vuonna 2012. Tutkimuskysymykseni on, miten ḥogran käsitteen voi ymmärtää aineistoni pohjalta jälkikoloniaalisen teorian näkökulmasta. Teoreettisena lähtökohtana hyödynnän kamerunilaisen poliittisen teoreetikon Achille Mbemben ajatuksia jälkikoloniaalisesta vallankäytöstä. Tutkielmani kannalta tärkeimpiä Mbemben ajatuksia ovat hänen huomionsa siirtomaavalta-ajan jälkeisistä valtion banaaleista vallankäytön muodoista ja eräänlaisesta vulgaarisuuden estetiikasta, jota jälkikoloniaalisten hallintojen epälegitiimi vallankäyttö on synnyttänyt hallinnon ja kansalaisten väliseen kanssakäymiseen. Mbemben ajatukset banaaleista vallankäytön muodoista yhdistyvät Rachid Ninin huomioihin yhteiskunnan paradoksaalisesta tilasta, kun jotkin yhteiskunnan osa-alueet eivät toimi niin kuin niiden olettaisi, koska yhteisten ideaalien toteutumisen tielle saattaa ennalta-arvattavasti tulla ne samat tahot, jotka näitä tavoitteita asettavat. Mohammed Nassibin Bouzebalin tarinoissa Mbemben vulgaarisuuden estetiikka tulee puolestaan esille. Bouzebal on Nassibin animaatiosarjan päähenkilö, mutta henkilön nimellä tarkoitetaan Marokon puhekielessä yleisesti yhteiskunnan marginaalissa elävää ”ylijäämäkansalaista”. Täten ḥogra näyttäytyy aineistossa kahdella tavalla: Ninin artikkeleissa korostuu ḥogran institutionaalisempi taso yhteiskunnan paradoksaalisina ilmiöinä, kun taas Bouzebalin tarinoissa päähenkilö on itse ḥogran alainen ihminen (maḥgour), joka tuntee yhteiskunnan syrjivyyden päivittäisessä elämässään ja on tämän vuoksi myös itse karkea ja huonokäytöksinen ihminen. Laajojen arabikevään mielenosoitusten seurauksena vuonna 2011 ulkovaltojen huomio kiinnittyi myös Marokkoon ja mielenosoittajien vaatimuksiin hallinnon uudistamisesta. Tutkielmani tarkoituksena on tuoda esille niin arabikevään yhteydessä kuin myös paljon sitä ennen ja sen jälkeenkin käytetyn ḥogran käsitteen ulottuvuuksia. Eri yhteiskuntien ilmiöitä on tärkeää pystyä tarkastelemaan myös niiden omilla, niin kutsutuilla emic-tason käsitteillä, jotta ymmärrys näistä ilmiöistä ei jäisi vain ulkopuolisten käsitteellistyksien varaan.

Aims. Earlier research has shown, that emotional, social and cognitive development of a child are related to each other. Emotional regulation skills are related to social competence of a child. (Eisenberg, Spinrad & Eggum 2010; Eisenberg, Smith & Spinrad 2011.) Strong negative emotions and stress affect the development of emotional and self-regulation skills. (Keltikangas-Järvinen 2010, 2012; Sajaniemi & Krause 2012; Nieminen & Sajaniemi 2016) A child needs social interaction for developing regulation skills. Skills needed in socio-emotionally challenging situations, can be taught young children. (Nieminen & Sajaniemi 2016; Poikkeus 2011.) The aim of this research is to consider, how media could be a constructive means of teaching emotional and regulation skills, as a part of the development of social competence. This research is considering, how emotions are handled in animations, and what kind of solution methods animations offer for socio-emotionally challenging situations. Methods. The material of this research was four animations, presented in Finnish children’s programs. The animations were shown on Yle Lasten Areena webpages in 2018-2019. All the programs were animations, and the length was from three to five minutes. Two of the animations were domestic, and two of them were foreign. The characters in the animations were both humans and animals. The criteria for choosing the episodes, was having emotions and emotion-related interaction in the episode. The research method was qualitative, theory related, abductive analysis. The material was divided semantically, based on the meaning of the text. The theory was helping the proceeding the analysis, and meaningful observations were taken into consideration. Results and conclusions. The socio-emotionally challenging situations in all four animations were related to emotional expressions of hate and fear. In all four animations, the socio-emotionally challenging situations were solved with the help of an intervention and leading communication of an adult, or someone in the role of a specialist, which was the theme of this research. The synthesis of this research was the essence of the sensitive and positive presence and leading of an adult. Compared to the theory, in a broader sense, the synthesis of this research was, in the context of early education, the essence of the sensitive and positive presence and leading of an adult, related to the development of social competence of children in early education.