Browsing by Subject "annoskoko"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Introduction Kenya has recently acquired lower-middle income country status and is facing the triple burden of malnutrition. There is a shortage of data on food intake habits of children and adolescents especially in the rapidly changing urban environments. To be able to reliably measure food intake, one must be able to accurately estimate food portion sizes. Children’s ability to recall portion sizes consumed can vary widely. When a photographic food atlas designed for children with applicable portions is used, it can improve children’s estimation of food portions. Objectives The aim of this study was to develop a photographic food atlas to be used in assessing portion sizes among Kenyan adolescents aged 9-14 years living in urban areas, to support a quantitative 7-day food frequency questionnaire. The second aim was to assess the usability of the atlas amongst 9-14-year-olds and professionals working in the field of nutrition. Methodology A steering group of Finnish and Kenyan nutritionists was formed to oversee the development of the atlas. Literature and other official documents were reviewed to identify the most commonly consumed foods among 9-14-year-old Kenyans. To obtain weighed portion size data, participants were recruited in Nairobi sub-counties Embakasi Central and Langata to represent low- and middle-socioeconomic status respectively. Twenty-one participants aged 9-14 years participated in the weighing of portion sizes, food portions from street markets were also weighed. Three portion sizes (A, B, C) were calculated for most of the 88 food items in the photographic food atlas. Portion B was the average of all weighed portion sizes, portion A was half of B, and portion C was one and half times B. Cooking demonstrations were arranged with the families of participants and the food portions were weighed out and photographed. A photographic food atlas was compiled, and its usability was tested amongst eight adolescents and four nutrition professionals. The usability survey consisted of Likert scale and open-end questions to ascertain acceptability of the atlas. Verbal feedback and observations were also recorded. Results Based on the usability survey, the photographic food atlas received the Usability Score of “OK” and “Good” from adolescents and nutrition professionals respectively. All eight adolescents agreed that the atlas helped them recall portion sizes, but half disagreed and one was unsure whether they could use the atlas on their own. All four professionals agreed they would use the atlas in their work, but all found the quality of photographs poor. Two adolescents disagreed when asked if the portion sizes were small enough and one disagreed when asked if the portion sizes were large enough. However, all professionals agreed that portion sizes were reasonable for the age group. Professionals gave verbal suggestions on improvements, for example, which foods were missing, how to adjust layout as well as the shapes of portion sizes. Conclusion An atlas consisting of 88 most commonly consumed Kenyan foods was developed based on weighed portion sizes of 9-14-year-old Kenyans. The shapes of portion sizes as well as range of portion sizes were crucial for its usability. Poor picture quality hampered recognition of pictures. Clear instructions and explanation of the purpose of the atlas were crucial. A second version of the atlas was developed based on the feedback. The updated atlas, including 173 food items, was used in a cross-sectional study in Nairobi. Further research is recommended to validate the photographic food atlas in order to identify the possible bias it may introduce to portion size estimation.
-
(2020)Johdanto Alhaisen ja keskituloluokan maissa, kuten Keniassa, lasten ja nuorten ravitsemuksesta tiedetään hyvin vähän. Kun maa on siirtymässä alhaisen tuloluokan maasta keskituloluokan maaksi, virheravitsemuksen riski moninkertaistuu. Tällöin väestössä ja samassa kotitaloudessa voi esiintyä samanaikaisesti sekä ali- että yliravitsemusta ja ravinnonpuutteita. Tästä johtuen on tärkeää saada lisää tietoa lasten ja nuorten ravitsemuksesta ja ruoankäytöstä sekä niissä tapahtuvista muutoksista. Jotta lasten ja nuorten ruoankulutusta voidaan mitata tarkasti ja luotettavasti, heidän täytyy osata luotettavasti arvioida ruoka-annostensa koko. Annoskoon arviointi tarkentuu lasten käyttäessä annoskuvakirjaa, jossa on ikäryhmälle sopivia annoskuvia. Tavoitteet Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää annoskuvakirja tukemaan 9–14-vuotiaiden nairobilaisten lasten annoskokojen arviointia ruoankäyttöfrekvenssikyselyn yhteydessä. Toinen tavoite oli selvittää 9–14-vuotiaiden lasten sekä kenialaisten ravitsemustieteilijöiden näkemystä kehitetyn annoskuvakirjan hyväksyttävyydestä ja käytettävyydestä. Menetelmät Julkaisuista ja muista virallisista dokumenteista selvitettiin taustatietoa yleisimmistä kenialaisista ruokalajeista ja annosko’oista. Annoskokojen määritystä varten rekrytoitiin 21 9–14-vuotiasta lasta, joista kymmenen Nairobin Embakasi Central-alueelta ja yksitoista Nairobin Langata-alueelta. Vierailujen yhteydessä heidän annoskokonsa punnittiin ja selvitettiin yleisimmin syödyt ruokalajit. Lisäksi selvitettiin alueiden katukauppojen, ravintoloiden sekä valintamyymälöiden tarjonta ja tarjolla olevien annosten koot punnittiin. Punnittujen annoskokojen perusteella määriteltiin kolme annoskokoa (A, B, C) suurimalle osalle ruokalajeista. B-annoskoko oli punnittujen annoskokojen keskiarvo, A oli puolet B:sta ja C puolitoista kertaa B. Kyselyyn osallistuneiden lasten äideille järjestettiin ruoanvalmistustilaisuus, jossa he valmistivat annoskuvakirjaan tulevat ruoat ja annoskoot punnittiin ja kuvattiin. Lopuksi annoskuvakirja koottiin ja sen käytettävyyttä testattiin kahdeksan lapsen ja neljän ravitsemustieteilijän keskuudessa. Käytettävyyskysely sisälsi yhdeksän Likert-asteikollista väitettä sekä avoimia kysymyksiä. Tutkittavien suullinen palaute ja tutkijoiden huomiot kirjattiin ylös. Tulokset Annoskuvakirja sai käytettävyysarvioiksi lapsilta ”OK” ja ravitsemusosaajilta ”Hyvä”. Kaikki kahdeksan nuorta uskoivat annoskuvakirjan auttavan heitä annoskokojen mieleen palauttamisessa, mutta vain puolet uskoi, että osaisivat käyttää annoskuvakirjaa yksin. Kaikki neljä ravitsemusosaajaa kertoivat, että käyttäisivät annoskuvakirjaa työssään, mutta kaikki kommentoivat, että valokuvien laatu oli kehno. Kolme lapsista katsoi, ettei annoskuvakirjan annoskoot vastaa heidän tavallisia annoskokojaan, mutta kaikki ravitsemusosaajat uskoivat, että annoskoot olivat sopivia ikäryhmälle. Ravitsemusosaajat antoivat suullista palautetta liittyen siihen, mitkä ruokalajit puuttuivat, missä järjestyksessä ne tulisi esittää sekä esittivät korjauksia ruoka-annosten muotoon. Johtopäätökset Valmis kirja sisälsi 88 ruokalajia. Annoskuvakirjan käytettävyyteen vaikutti etenkin valokuvien laatu sekä ruoka-annosten muodot. Selvät käyttöohjeet olivat myös tarpeelliset. Tässä tutkimuksessa saadun palautteen perusteella tehtiin annoskuvakirjasta toinen versio, jota käytettiin myöhemmin 160 lapsen poikkileikkaustutkimuksessa Nairobissa. Jatkotoimenpiteenä annoskuvakirja tulisi validoida, jotta tutkimuksissa voidaan paremmin huomioida sen tuomia virhelähteitä annoskokojen arviointiin.
Now showing items 1-2 of 2