Browsing by Subject "antibiotics"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2018)Lasten hammashoidossa antibiootteja käytetään vain harvoin, mutta lääkkeiden hyvä tuntemus on hammaslääkärin työssä tärkeää. Tavallisimmat antibiootit lasten hammaslääketieteessä ovat V-penisilliini, amoksisilliini, kefaleksiini, klindamysiini, metronidatsoli ja doksisykliini. Lasten vesipitoisuus ja aineenvaihdunta ovat erilaiset, kuin aikuisilla, joten antibioottien annostus määritellään lapsen painon mukaan. Tässä syventävässä tutkielmassa tarkoitus on käsitellä lasten hammashoidossa käytettäviä antibiootteja, niiden käyttö- ja vasta-aiheita päivystystapauksissa ja profylaktisesti sekä potilasryhmiä, joille antibiootteja suositellaan. Lisäksi käsitellään akuutin hammasperäisen infektion syntyä ja kulkua sekä vertaillaan antibioottihoidon hyöty- ja haittapuolia lapsipotilailla. Syventävä tutkielma on kirjoitettu kirjallisuuskatsauksen muotoon. Aineisto kerättiin pääasiassa PubMed-tietokannasta, alan oppikirjallisuudesta ja Käypä hoito suosituksesta. Hammashoidossa antibiootteja käytetään mikrobilääkehoitona infektion ollessa jo läsnä tai profylaktisesti, jolloin pyritään ehkäisemään infektion syntyminen tai sen vaikeutuminen. Hammaslääketieteessä yleisin indikaatio mikrobilääkehoidolle on akuutin hammasperäisen infektion hoito. Antibioottisuoja annetaan ennen toimenpidettä niille potilaille, joilla vastustuskyky on heikompi tai joilla on suurentunut riski saada sydämen sisäkalvon tulehdus. Hammastraumoissa antibiootteja käytetään silloin, kun hammaskuopastaan irronnut pysyvä hammas asetetaan takaisin paikoilleen. Kuten kaikilla lääkkeillä, myös antibiooteilla on sivuvaikutuksia. Antibiootteja ei tulisikaan koskaan käyttää yksinään, vaan aina muun hammaslääketieteellisen hoidon tukena. Yleisimmät haittavaikutukset liittyvät maha-suolikanavan oireiluihin, mutta pahimmillaan antibiootit voivat aiheuttaa hengenvaarallisen anafylaktisen reaktion. Antibioottien vastuullinen käyttö on tärkeää, sillä antibioottiresistenssi on maailmanlaajuisesti kasvava ongelma.
-
(2021)Background: Preschoolers suffer frequently from infections. Large group sizes and varying hygiene practices may enhance pathogen transmission within preschool settings. Preschool-attributable infections cause economic consequences for society, which is why identifying the related risk factors is of importance. One such may be diet. Appropriate immune defence requires sufficient intakes of energy, protein, polyunsaturated fat, dietary fibre, and numerous micronutrients, whereas excess sugar and saturated fat may be harmful. However, previous nutritional research examining preschoolers’ infections has mainly focused on probiotics. Little research has been done on the role of whole-diet in preschoolers’ susceptibility to infections. Aim: The present study aimed to investigate the associations of dietary patterns with common colds, gastroenteritis, and antibiotic courses among Finnish preschoolers. Methods: The study sample included 721 children aged 3-6 years attending the cross-sectional DAGIS survey. The parents reported retrospectively how many common colds, gastroenteritis, and antibiotic courses their children had experienced during the past year. Children’s food consumption was recorded using a 47-item food frequency questionnaire filled in by the parents. The parents also reported background factors of their children and family. The following three dietary patterns were identified based on the food consumption frequencies using principal component analysis: 1) sweets-and-treats pattern (high loadings of e.g. biscuits, chocolate, and ice cream); 2) health-conscious pattern (high loadings of e.g. nuts, natural yoghurt, and berries); and 3) vegetables-and-processed meats pattern (high loadings of e.g. vegetables, colds cuts, and fruits). Dietary pattern scores were calculated for each child to describe the strength of adherence to each identified dietary pattern. The distributions of the dietary pattern scores were divided into thirds that were labelled low, moderate, and high adherence groups. Negative binomial regression analysis was used to examine the associations between thirds of the dietary pattern scores and the prevalence of common colds and antibiotic courses. Logistic regression analysis was used to investigate the associations between thirds of the dietary pattern scores and a chance of experiencing at least one gastroenteritis. Results: Prevalence of common colds was lower in moderate and high adherences to the sweets-and-treats pattern compared to low adherence (PR=0.89, 95% CI=0.80-1.00; and PR=0.88, 95% CI=0.79-0.99, respectively) and higher in high adherence to the health-conscious pattern compared to low adherence (PR=1.13, 95% CI=1.01-1.27) after adjusting for age, sex, number of children living in the same household, frequency of preschool attendance, probiotic use, and the highest educational level in the family. Moderate adherence to the sweets-and-treats pattern was associated with a lower chance of at least one gastroenteritis (OR=0.63, 95% CI=0.44-0.92) and lower prevalence of antibiotic courses (PR=0.77, 95% CI= 0.59-1.00) compared to low adherence. No significant associations were observed between the vegetables-and-processed meats pattern and the infectious outcomes. Adjustments for the background factors did not modify the associations. Conclusion: The results were unexpected. The associations observed would suggest that favouring unhealthier foods but avoiding healthier foods was linked to better immunity, which is difficult to accept as true. Parents who were most health-conscious of their children’s diet might also have been more conscious of their children’s illness conditions than less health-conscious parents, which may explain the results. Further research with longitudinal designs is needed to determine whether dietary habits play a role in preschoolers’ susceptibility to infections.
-
Penisilliiniallergian uudelleenarviointi —kirjallisuuskatsaus ja kokemuksia kliinisestä käytännöstä (2023)Penisilliiniallergia on yleisimmin ilmoitettu lääkeaineallergia, mutta sen todellinen prevalenssi on paljon ilmoitettua matalampi. Todellinen allerginen reaktio ilmenee välittömänä urtikariana tai anafylaksiana tai viivästyneenä makulopapulaarisena ihottumana. Oireita, joilla ei ole allergista mekanismia, saatetaan virheellisesti pitää allergiana. Suomessa käytetään vähiten penisilliiniä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Kefalosporiinien kulutus Suomessa on runsasta. Penisilliini on kapeakirjoinen mutta moniin infektioihin tehokas antibiootti. Tämä kirjallisuuskatsaus käsittelee penisilliiniallergian uudelleenarviointia, jonka tavoitteena on vähentää turhia allergiamerkintöjä. Katsaukseen valikoitui 20 artikkelia, joissa käsitellään aihetta eri näkökulmista. Kirjallisuuden perusteella turha penisilliiniallergiamerkintä lisää todennäköisesti vaihtoehtoisten, usein laajakirjoisten antibioottivalintojen myötä esimerkiksi Clostridioides difficile -infektioden määrää sekä pidentää sairaalassa oloaikaa. Allergian poissulku tapahtuu potilaan haastatteluun perustuvalla riskinarviolla ja sen jälkeen mahdollisella amoksisilliinialtistuksella. Soveltuvan potilaan tunnistaminen ja altistuksen käytännön toteutus ovat usein haaste. Uudelleenarviointia on pyritty helpottamaan kehittämällä erilaisia algoritmeja kliinikon tueksi potilaan haastattelussa. Katsauksessa on myös sivuttu allergian uudelleenarvioinnin jälkeisiä vaikutuksia antibioottien kulutukseen. Katsauksen lopussa on kuvaus aloittamastamme penisilliiniallergian uudelleenarviointia koskevasta toteutettavuustutkimuksesta. Kirjallisuuskatsauksen perusteella penisilliiniallergian uudelleenarvioinnilla on positiivisia seurauksia potilaalle sekä sairaalalle. Uudelleenarvioinnin jälkeen potilaille määrätään kapeakirjoisempia antibiootteja ja penisilliinin suhteellinen osuus määrätyistä antibioottikuureista lisääntyy.
-
Use of antibiotics in the prevention and treatment of post-cesarean section surgical site infections (2019)Keisarinleikkaus eli sektio on yksi yleisimmistä leikkauksista naisille maailmanlaajuisesti. Jopa 10% naisista, jotka synnyttävät sektiolla, saa myöhemmin leikkausalueen infektion. Infektioita pyritään ehkäisemään paitsi leikkausalueen antiseptisellä valmistelulla, myös profylaktisella eli ennaltaehkäisevällä antibiootilla. Tässä tutkimuksessa arvioimme antibioottien käyttöä sektioihin liittyen sekä infektioprofylaksiassa että infektioiden hoidossa. Käytännöt vaihtelevat maailmanlaajuisesti huomattavan paljon. Tässä retrospektiivisessä tapaus-verrokkitutkimuksessa aineisto koostuu naisista, jotka synnyttivät sektiolla Naistenklinikalla tai Kätilöopistolla helmikuun 2016 ja helmikuun 2018 välillä ja joille myöhemmin kehittyi haavainfektio. Jokaiselle infektiopotilaalle etsittiin verrokkipotilas, joka synnytti samassa sairaalassa samalla kiireellisyysluokituksella mutta joka ei saanut haavainfektiota. Haavainfektion riskitekijöiksi tunnistettiin korkeampi BMI ennen raskautta, korionamnioniitti, pidempi aika kalvojen repeämisestä leikkaukseen, pidempi leikkausaika sekä suurempi leikkausvuoto. Kaikki potilaat ja verrokit saivat profylaktisen antibiootin ennen leikkausta. Ensisijaisesti profylaksiana käytettiin kefuroksiimia, pensilliiniallergisille klindamysiinia. Infektiopotilaat saivat verrokkeja useammin metronidatsolia, yleensä kefuroksiimiin yhdistettynä. Osa potilaista sai synnytyksen aikana antibiootteja esimerkiksi vaginan GBS-kolonisaation vuoksi tai korionamnioniitin hoitona. Antibioottien käyttö synnytyksen aikana ei merkittävästi vaikuttanut myöhempään haavainfektion kehittymiseen. Verrokkeihin verrattuna antibioottihoidon kesto infektiopotilailla välittömästi sektion jälkeen oli merkittävästi pidempi. Potilaat, joilla oli pinnallinen infektio, saivat ensioireensa myöhemmin ja tarvitsivat lyhyemmän hoidon kuin ne potilaat, joille kehittyi syvä infektio. Potilailla, joiden kohdalla päädyttiin lopulta hysterektomiaan eli kohdun poistoon, antibioottihoidon kesto oli pisin. CRP ensimmäisten oireiden ilmetessä sekä korkein CRP- ja leukosyyttiarvo olivat suuremmat potilailla, joilla oli syvä infektio. Haavainfektioiden riskitekijöiden tunnistaminen on erinomaisen tärkeää antibioottiprofylaksian suunnittelun kannalta. Antibioottiprofylaksia pitäisi myös optimoida niin, että valinta kohdistuu todennäköisimpiä patogeeneja vastaan.
-
Use of antibiotics in the prevention and treatment of post-cesarean section surgical site infections (2019)Keisarinleikkaus eli sektio on yksi yleisimmistä leikkauksista naisille maailmanlaajuisesti. Jopa 10% naisista, jotka synnyttävät sektiolla, saa myöhemmin leikkausalueen infektion. Infektioita pyritään ehkäisemään paitsi leikkausalueen antiseptisellä valmistelulla, myös profylaktisella eli ennaltaehkäisevällä antibiootilla. Tässä tutkimuksessa arvioimme antibioottien käyttöä sektioihin liittyen sekä infektioprofylaksiassa että infektioiden hoidossa. Käytännöt vaihtelevat maailmanlaajuisesti huomattavan paljon. Tässä retrospektiivisessä tapaus-verrokkitutkimuksessa aineisto koostuu naisista, jotka synnyttivät sektiolla Naistenklinikalla tai Kätilöopistolla helmikuun 2016 ja helmikuun 2018 välillä ja joille myöhemmin kehittyi haavainfektio. Jokaiselle infektiopotilaalle etsittiin verrokkipotilas, joka synnytti samassa sairaalassa samalla kiireellisyysluokituksella mutta joka ei saanut haavainfektiota. Haavainfektion riskitekijöiksi tunnistettiin korkeampi BMI ennen raskautta, korionamnioniitti, pidempi aika kalvojen repeämisestä leikkaukseen, pidempi leikkausaika sekä suurempi leikkausvuoto. Kaikki potilaat ja verrokit saivat profylaktisen antibiootin ennen leikkausta. Ensisijaisesti profylaksiana käytettiin kefuroksiimia, pensilliiniallergisille klindamysiinia. Infektiopotilaat saivat verrokkeja useammin metronidatsolia, yleensä kefuroksiimiin yhdistettynä. Osa potilaista sai synnytyksen aikana antibiootteja esimerkiksi vaginan GBS-kolonisaation vuoksi tai korionamnioniitin hoitona. Antibioottien käyttö synnytyksen aikana ei merkittävästi vaikuttanut myöhempään haavainfektion kehittymiseen. Verrokkeihin verrattuna antibioottihoidon kesto infektiopotilailla välittömästi sektion jälkeen oli merkittävästi pidempi. Potilaat, joilla oli pinnallinen infektio, saivat ensioireensa myöhemmin ja tarvitsivat lyhyemmän hoidon kuin ne potilaat, joille kehittyi syvä infektio. Potilailla, joiden kohdalla päädyttiin lopulta hysterektomiaan eli kohdun poistoon, antibioottihoidon kesto oli pisin. CRP ensimmäisten oireiden ilmetessä sekä korkein CRP- ja leukosyyttiarvo olivat suuremmat potilailla, joilla oli syvä infektio. Haavainfektioiden riskitekijöiden tunnistaminen on erinomaisen tärkeää antibioottiprofylaksian suunnittelun kannalta. Antibioottiprofylaksia pitäisi myös optimoida niin, että valinta kohdistuu todennäköisimpiä patogeeneja vastaan.
Now showing items 1-5 of 5