Browsing by Subject "antidepressant"

Classical and rapid-acting antidepressant drugs have been shown to reinstate juvenile-like plasticity in the adult brain, allowing mature neuronal networks to rewire in an environmentally-driven/activity-dependent process. Indeed, antidepressant drugs gradually increase expression of brain-derived neurotrophic factor (BDNF) and can rapidly activate signaling of its high-affinity receptor TRKB. However, the exact mechanism of action underlying drug-induced restoration of juvenile-like plasticity remains poorly understood. In this study we first characterized acute effects of classical and rapid-acting antidepressant drugs on the interaction between TRKB and postsynaptic density (PSD) proteins PSD-93 and PSD-95 in vitro. PSD proteins constitute the core of synaptic complexes by anchoring receptors, ion channels, adhesion proteins and various signaling molecules, and are also involved in protein transport and cell surface localization. PSD proteins have in common their role as key regulators of synaptic structure and function, although PSD-93 and PSD-95 are associated with different functions during development and have opposing effects on the state of plasticity in individual synapses and neurons. Secondly, we investigated changes in mobility of TRKB in dendritic structures in response to treatment with antidepressant drugs in vitro. We found that antidepressant drugs decrease anchoring of TRKB with PSD-93 and PSD-95, and can rapidly increase TRKB turnover in dendritic spines. Our results contribute to the mechanistic model explaining drug-induced restoration of juvenile-like neuronal plasticity, and may provide a common basis for the effects of antidepressant drugs.

Osalla masennuspotilaista masennusjaksot osuvat pääosin aina samalle vuodenajalle. Tätä masennuksen alatyyppiä kutsutaan vuodenaikamasennukseksi. Myös syömishäiriöihin, kuten laihuus-, ahmimis- ja ahmintahäiriöön, liittyy toisinaan mielialan laskua ja oireiden voimistumista vuodenaikojen mukaan. Vuodenaikamasennukseen puolestaan liittyy oireena lisääntynyt ruokahalu ja lihominen useammin kuin tavalliseen masennukseen. Näiden yhtäläisyyksien vuoksi syömishäiriöiden ja vuodenaikamasennuksen yhteyttä toisiinsa on tutkittu paljon. Tässä tutkielmassa selvitettiin masennusjaksojen vuodenaikaisvaihtelua HUS:n syömishäiriöpoliklinikan potilaista (N=1588) ja kaltaistetuista verrokeista (N=6290) koostuvassa tutkimuspopulaatiossa analysoimalla tutkimushenkilöiden masennuslääkereseptien lunastamismääriä eri vuodenaikoina. Kansaneläkelaitoksen lääkekorvausrekisteristä saatiin tutkimushenkilöiden reseptitiedot tutkimusajalta vuosina 2000-2010. Masennuslääkkeiden lisäksi selvitettiin myös tulehduskipu- ja allergialääkkeiden käyttömääriä. Tuloksista selvisi, että syömishäiriöpotilaat käyttävät masennuslääkkeitä moninkertaisesti verrokkeja enemmän, eikä heillä masennuslääkitysten aloitusmäärissä näkynyt merkitseviä eroja eri vuodenaikojen suhteen. Sen sijaan verrokit aloittivat lääkityksiä talvella ja syksyllä merkitsevästi enemmän kuin kesällä ja keväällä. Verrokkipopulaatiossa masennuslääkitysten aloitusmäärissä tapahtui vuosien 2003 ja 2010 välillä kasvua noin 50%, kun taas syömishäiriöpotilailla aloitusmäärät laskivat.