Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "antisemitismi"

Sort by: Order: Results:

  • Toukola, Milla (2017)
    Tutkimus käsittelee suomalaista antisemitismiä eli juutalaisvastaisuutta Magneettimedia-lehdessä vuosina 2014–2016 ilmestyneiden juutalaiskirjoitusten valossa. Suomalaista antisemitismiä nykyajan kontekstissa ei ole juurikaan tutkittu, joten tutkimuksen aihe on perusteltu. Magneettimedia toimi alun perin kyläkauppias Juha Kärkkäisen mainoslehtenä, mutta julkaisussa alkoi vuodesta 2012 lähtien ilmestyä juutalaisvastaisia kirjoituksia, joiden johdosta sekä Juha Kärkkäinen että hänen yrityksensä J. Kärkkäinen Oy tuomittiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomiosta huolimatta juutalaiskirjoituksien julkaisu jatkui. Tutkimuksen aineisto koostuu Magneettimedian Uutiset-palstan kirjoituksista. Palstalta on systemaattisesti kerätty kaikki juutalaisiin viittaavat kirjoitukset, jotka tämän jälkeen on analysoitu diskurssianalyysiä apuna käyttäen. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: 1) Millaista kuvaa Magneettimedian uutisointi rakentaa juutalaisista? 2) Kuinka Magneettimedian juutalaiskuva vastaa kansainvälistä antisemitismiä. Aineistosta hahmottui neljä selkeää diskurssia, joista jokainen ilmentää osaltaan Magneettimedian antisemitismin eri puolia. Ensimmäinen diskurssi oli Israelin valtion kritisointi. Toiseksi uutisoinnille oli ominaista juutalaisten moraalin ja hyvien tapojen kyseenalaistaminen. Kolmanneksi uutisista nousi juutalaisten kansanmurhan kiistäminen ja neljäntenä diskurssina oli juutalaisten vaikutusvalta maailmanpoliittisiin tapahtumiin. Kaikista neljästä diskurssista välittyi vahva usko kansainväliseen juutalaisten salaliittoon. Juutalaisten moraalin kyseenalaistaminen ja heidän väitetty vaikutusvaltansa ovat vanhaa antisemitististä perintöä. Uutta antisemitismiä puolestaan edustaa holokaustin kiistäminen ja Israelin valtion kritisointi. Huomionarvoista oli vanhan juutalaisvastaisen pamfletin Siionin viisaiden pöytäkirjojen merkitys Magneettimedialle. Paitsi Pöytäkirjojen negatiiviset käsitykset juutalaisista myös sen konservatiivinen arvomaailma näkyi Magneettimedian uutisten taustaoletuksissa. Tutkimus argumentoikin, että Pöytäkirjat on avainasemassa Magneettimedian maailmankuvan ymmärtämisessä.
  • Heikkilä, Ruusu (2023)
    Maisterintutkielmassa tarkastellaan koronaviruspandemian mukanaan tuoman koronadenialistisen puheen yhteyttä nykyaikaiseen suomalaiseen antisemitismiin. Lisäksi tarkastellaan, millä tavoin antisemitismi ilmenee koronadenialistisessa puheessa ja millaista kuvaa antisemitistiset lausunnot luovat juutalaisista. Tutkielman aineisto koostuu Me Kansa -kansanliikkeen verkkosivujen koronapandemiaa käsittelevistä blogijulkaisuista vuosilta 2020-2022.Tälle aikavälille sijoittuu 110 blogijulkaisua, joista 17 on valittu tarkempaan analyysiin. Aineistoa tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin. Analyysin kautta on nähtävissä kolme diskurssia: maailmanhallintadiskurssi, uhkadiskurssi ja holokaustidiskurssi. Maailmanhallintadiskurssi on aineistoa hallitseva diskurssi, sillä siinä esitetyt ajatukset tulevat ilmi myös muissa diskursseissa. Maailmanhallintadiskurssissa esitetään juutalaiset häikäilemättömän halukkaina hallitsemaan maailmaa ja koronapandemia nähdään yhtenä keinona sen saavuttamiseksi. Uhkadiskurssissa ja holokaustidiskurssissa korostetaan etenkin koronapandemian ja siihen liittyvien koronarajoitusten luomaa uhkaa ihmisten vapaudelle. Aineistolla on vahvat kytkökset salaliittoteorioihin, sillä diskurssit toisintavat vanhoja salaliittoteorioita nykypäivään mukautettuina. Tämä näkyy diskurssien kautta muotoutuneesta juutalaiskuvasta, jossa juutalaiset nähdään ensisijaisesti ahneina, vallanhimoisina ja häikäilemättöminä oman edun tavoittelijoina.
  • Heikkilä, Ruusu (2023)
    Maisterintutkielmassa tarkastellaan koronaviruspandemian mukanaan tuoman koronadenialistisen puheen yhteyttä nykyaikaiseen suomalaiseen antisemitismiin. Lisäksi tarkastellaan, millä tavoin antisemitismi ilmenee koronadenialistisessa puheessa ja millaista kuvaa antisemitistiset lausunnot luovat juutalaisista. Tutkielman aineisto koostuu Me Kansa -kansanliikkeen verkkosivujen koronapandemiaa käsittelevistä blogijulkaisuista vuosilta 2020-2022.Tälle aikavälille sijoittuu 110 blogijulkaisua, joista 17 on valittu tarkempaan analyysiin. Aineistoa tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin. Analyysin kautta on nähtävissä kolme diskurssia: maailmanhallintadiskurssi, uhkadiskurssi ja holokaustidiskurssi. Maailmanhallintadiskurssi on aineistoa hallitseva diskurssi, sillä siinä esitetyt ajatukset tulevat ilmi myös muissa diskursseissa. Maailmanhallintadiskurssissa esitetään juutalaiset häikäilemättömän halukkaina hallitsemaan maailmaa ja koronapandemia nähdään yhtenä keinona sen saavuttamiseksi. Uhkadiskurssissa ja holokaustidiskurssissa korostetaan etenkin koronapandemian ja siihen liittyvien koronarajoitusten luomaa uhkaa ihmisten vapaudelle. Aineistolla on vahvat kytkökset salaliittoteorioihin, sillä diskurssit toisintavat vanhoja salaliittoteorioita nykypäivään mukautettuina. Tämä näkyy diskurssien kautta muotoutuneesta juutalaiskuvasta, jossa juutalaiset nähdään ensisijaisesti ahneina, vallanhimoisina ja häikäilemättöminä oman edun tavoittelijoina.
  • Lemström, Evi (2020)
    Tutkimus käsittelee Suomen juutalaisten käsityksiä antisemitismistä. Tutkimustehtävänä on selvittää, miten Suomen juutalaiset määrittelevät antisemitismin sekä miten he käsittävät erilaisten aiheeseen liittyvien teemojen antisemitistisyyttä. Teemat ovat ympärileikkaus- ja Israel-kritiikin, Israeliin ja israelilaisiin kohdistuvien boikottien sekä niin sanottujen positiivisten stereotypioiden antisemitistisyys. Teemat on valittu tutkimukseen, koska ne ovat läsnä Suomen julkisessa keskustelussa eikä niiden antisemitistisestä luonteesta olla yhtä mieltä. Aiemman tutkimuksen puute tarkastella juuri Suomen juutalaisten käsityksiä antisemitismin määrittelystä tuottaa tarpeen tutkimuksen toteuttamiselle. Antisemitismin käsitteen määrittelyjen moninaisuus muodostaa tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Analyysimenetelmä on teoriaohjaava sisällönanalyysi ja analyysi on toteutettu joustavasti Lars Dencikin ja Karl Marosin kolmijakoista antisemitismien mallia hyödyntäen (2016). Aineistoa on näin tarkasteltu klassisen, Israel-lähtöisen ja valistusantisemitismin termien avulla. Aineistona ovat viisitoista (15) Suomen juutalaisilta kerättyä vastausta antisemitismin teemoihin liittyviin kysymyksiin. Aineisto on kerätty sähköisillä kyselylomakkeilla Helsingin ja Turun juutalaisten seurakuntien avulla sekä sosiaalisen median kanavia hyödyntäen. Tutkimuksessa huomattiin, että Suomen juutalaisten käsitykset antisemitismistä vastasivat eritoten klassisen antisemitismin piirteitä Dencikin ja Marosin antisemitismeistä. Tämä näkyi vastaajien määritelmissä antisemitismille ja heidän käsityksissään ympärileikkaus- ja Israel-kritiikin sekä positiivisten stereotypioiden antisemitistisyydestä. Käsityksissä näkyivät siis selvästi mielikuvat stereotypioista, harhaluuloista ja rasismista keskeisinä juutalaisvastaisuuden muotoina. Valistusantisemitismi näkyi käsityksissä, joissa ympärileikkauskritiikki koettiin asiattomana juutalaista uskoa tai kulttuuria loukkaavana. Myös antisemitistiseksi koettu Israel-kritiikki oli sovitettavissa valistusantisemitismin kategoriaan, koska Suomen juutalaiset käsittivät Israel- ja ympärileikkauskritiikille esitettävän samankaltaisia humanitäärisiä perusteluja. Israel-lähtöinen antisemitismi sopi taas eksplisiittisesti tarkasteltuna kuvaamaan vain muutamia aineistosta nousseita käsityksiä, joissa tulivat esille kokemukset Israelin rinnastamisesta kaikkiin juutalaisiin. Israel-lähtöisyyttä ei voinut suoraan soveltaa Suomen juutalaisten näkemyksiin Israel-kritiikin ja boikottien antisemitistisyydestä, koska Dencik ja Marosi eivät lue kritiikkiä sellaisenaan Israel-lähtöisen antisemitismin määritelmäänsä. Johtopäätöksenä Suomen juutalaisten käsityksiä sekä kokemuksia antisemitismistä voi kuvata erityisesti klassisen antisemitismin ja valistusantisemitismin termeillä. Dencikin ja Marosin antisemitismien malli ei kuitenkaan sovi kuvaamaan näitä käsityksiä kokonaisuutena, sillä tutkimuksessa nousivat keskeisesti esiin käsitykset Israel-kritiikistä antisemitistisenä, joka ei taas määritelmällisesti sovi Dencikin ja Marosin antisemitismien malliin. Tässä tutkimuksessa kuitenkin todetaan, että juutalaisen yksilön tai yhteisön käsitykseen jonkin asian antisemitistisyydestä, tässä tapauksessa Israel-kritiikin, tulee suhtautua aitona kokemuksena ja siten sitä voi tarkastella yhdenlaisena antisemitisminä. Jatkotutkimukseksi ehdotetaan näiden Suomen juutalaisten käsityksien taustojen tarkastelua.
  • Lemström, Evi (2020)
    Tutkimus käsittelee Suomen juutalaisten käsityksiä antisemitismistä. Tutkimustehtävänä on selvittää, miten Suomen juutalaiset määrittelevät antisemitismin sekä miten he käsittävät erilaisten aiheeseen liittyvien teemojen antisemitistisyyttä. Teemat ovat ympärileikkaus- ja Israel-kritiikin, Israeliin ja israelilaisiin kohdistuvien boikottien sekä niin sanottujen positiivisten stereotypioiden antisemitistisyys. Teemat on valittu tutkimukseen, koska ne ovat läsnä Suomen julkisessa keskustelussa eikä niiden antisemitistisestä luonteesta olla yhtä mieltä. Aiemman tutkimuksen puute tarkastella juuri Suomen juutalaisten käsityksiä antisemitismin määrittelystä tuottaa tarpeen tutkimuksen toteuttamiselle. Antisemitismin käsitteen määrittelyjen moninaisuus muodostaa tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Analyysimenetelmä on teoriaohjaava sisällönanalyysi ja analyysi on toteutettu joustavasti Lars Dencikin ja Karl Marosin kolmijakoista antisemitismien mallia hyödyntäen (2016). Aineistoa on näin tarkasteltu klassisen, Israel-lähtöisen ja valistusantisemitismin termien avulla. Aineistona ovat viisitoista (15) Suomen juutalaisilta kerättyä vastausta antisemitismin teemoihin liittyviin kysymyksiin. Aineisto on kerätty sähköisillä kyselylomakkeilla Helsingin ja Turun juutalaisten seurakuntien avulla sekä sosiaalisen median kanavia hyödyntäen. Tutkimuksessa huomattiin, että Suomen juutalaisten käsitykset antisemitismistä vastasivat eritoten klassisen antisemitismin piirteitä Dencikin ja Marosin antisemitismeistä. Tämä näkyi vastaajien määritelmissä antisemitismille ja heidän käsityksissään ympärileikkaus- ja Israel-kritiikin sekä positiivisten stereotypioiden antisemitistisyydestä. Käsityksissä näkyivät siis selvästi mielikuvat stereotypioista, harhaluuloista ja rasismista keskeisinä juutalaisvastaisuuden muotoina. Valistusantisemitismi näkyi käsityksissä, joissa ympärileikkauskritiikki koettiin asiattomana juutalaista uskoa tai kulttuuria loukkaavana. Myös antisemitistiseksi koettu Israel-kritiikki oli sovitettavissa valistusantisemitismin kategoriaan, koska Suomen juutalaiset käsittivät Israel- ja ympärileikkauskritiikille esitettävän samankaltaisia humanitäärisiä perusteluja. Israel-lähtöinen antisemitismi sopi taas eksplisiittisesti tarkasteltuna kuvaamaan vain muutamia aineistosta nousseita käsityksiä, joissa tulivat esille kokemukset Israelin rinnastamisesta kaikkiin juutalaisiin. Israel-lähtöisyyttä ei voinut suoraan soveltaa Suomen juutalaisten näkemyksiin Israel-kritiikin ja boikottien antisemitistisyydestä, koska Dencik ja Marosi eivät lue kritiikkiä sellaisenaan Israel-lähtöisen antisemitismin määritelmäänsä. Johtopäätöksenä Suomen juutalaisten käsityksiä sekä kokemuksia antisemitismistä voi kuvata erityisesti klassisen antisemitismin ja valistusantisemitismin termeillä. Dencikin ja Marosin antisemitismien malli ei kuitenkaan sovi kuvaamaan näitä käsityksiä kokonaisuutena, sillä tutkimuksessa nousivat keskeisesti esiin käsitykset Israel-kritiikistä antisemitistisenä, joka ei taas määritelmällisesti sovi Dencikin ja Marosin antisemitismien malliin. Tässä tutkimuksessa kuitenkin todetaan, että juutalaisen yksilön tai yhteisön käsitykseen jonkin asian antisemitistisyydestä, tässä tapauksessa Israel-kritiikin, tulee suhtautua aitona kokemuksena ja siten sitä voi tarkastella yhdenlaisena antisemitisminä. Jatkotutkimukseksi ehdotetaan näiden Suomen juutalaisten käsityksien taustojen tarkastelua.
  • Pirttimäki, Elina (2023)
    Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan minkälaisia turvallisuusuhkia Helsingin juutalaisen seurakunnan naisjäsenet ovat kokeneet ja minkälaisia vaikutuksia uhilla on ollut haastateltavien sekä yhteisön toimintaan. Tutkimusaiheen konteksti on Euroopassa lisääntynyt juutalaisiin kohdistunut syrjintä, antisemitismi ja viharikollisuus sekä Helsingin juutalaisen seurakunnan kohtaama häirintä ja uhkailu, joka ilmenee muun muassa juutalaisvastaisina graffiteina, tarroina sekä uhkailupuheluina. Tutkimuksessa käytettiin laadullisia menetelmiä, jossa tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkielmaa varten haastateltiin kahdeksaa Helsingin juutalaisen seurakunnan naispuolista jäsentä, joilla on lapsi tai lapsia juutalaisessa päiväkodissa tai Helsingin juutalaisessa yhteiskoulussa. Haastattelujen tavoitteena oli saada syvällisempää tietoa haastateltavien kokemuksista, näkemyksistä sekä tulkinnoista, liittyen heidän kokemukseen turvallisuudesta juutalaisen seurakunnan jäsenenä sekä vanhempana. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisesti. Haastatteluissa korostuivat yksilölliset kokemukset turvallisuusuhista sekä juutalaisen yhteisön turvallisuustilanteesta, osan kokiessa uhkia ja turvattomuutta enemmän kuin toisten. Yksilön kokemukseen yhteisön ja sen jäsenten turvallisuudesta näytti vaikuttavan haastateltavien tausta sekä aiemmat kokemukset. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että viharikosten ja uhkien pelolla voi olla psykologisia vaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa turvallisuuden eteen tehtyihin toimiin tai toimien harkitsemiseen. Erilaisten turvallisuusuhkien pelko kasvoi muun muassa juhlapyhien aikaan tai kansainvälisten tapahtumien seurauksena, jolloin turvallisuuden kokemus sitoutui myös laajemmassa kontekstissa muualla maailmassa tapahtuneisiin terroristisiin iskuihin. Juutalaisten globaali turvattomuus heijastui siten yksilöiden kokemuksiin turvallisuudesta sekä yhteisön varautumisesta. Haastatellut naiset olivat esimerkiksi rajoittaneet juutalaisten symbolien käyttöä ja harkitsevaisia missä tilanteissa he tuovat juutalaisen identiteettinsä esiin. Uhkien pelko ei kuitenkaan rajoittanut naisten käymistä seurakuntakeskuksessa. Tämän tutkielman tulokset antavat viitteitä siitä, ettei juutalaisiin kohdistunutta syrjintää, viharikollisuutta tai antisemitismiä voida jatkossakaan sivuuttaa ilmiönä Suomessa.
  • Pihko, Vilho (2017)
    Tutkielmassa selvitetään miten Saksan juutalaisista kirjoitettiin Helsingin Sanomissa vuosina 1933-1939. Tutkimusmetodina on käytetty kvalitatiivista metodia ja tutkimusaineistona on Helsingin Sanomien artikkeleita. Aineisto koostuu artikkeleista, joiden sanamuodosta käy selvästi ilmi, että ne koskevat nimenomaan Saksan juutalaisia. Artikkeleiden määrä on kerätty kuvaajaan, josta näkyy kunakin vuonna julkaistujen Saksan juutalaisia käsittelevien artikkeleiden määrä. Tutkielmassa tarkastellaan Saksan juutalaisvainoja 1930-luvun liberalismin näkökulmasta. Tutkimuksessa käytettiin vertailuna Laurel Leffin julkaisemaa tutkimusta holokaustin uutisoinnista New York Timesissa. Yhdysvalloissa oli erilaiset poliittiset intressit uutisten valintaan kuin Suomessa. Leffin tutkimus kritisoi voimakkaasti New York Timesin päätoimittajaa siitä että oli jättänyt juutalaisia koskevat artikkelit vähälle huomiolle. Helsingin Sanomien päätoimittajan roolia julkaistujen artikkeleiden valintaan pohditaan myös omassa tutkimuksessani. Helsingin Sanomat oli puolueettomaksi julistautunut, voittoa tavoitteleva lehti. Uutiset valittiin lehteen sen mukaan, miten niiden ajateltiin kiinnostavan lukijakuntaa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeinen Eurooppaa oli poliittisesti epävakaata aikaa, jossa ihmisiin vaikuttivat sen aikaiset länsimaiset aatteet ja mielipiteet. Diktatuurit, epävakaat olot ja tieteeksi mielletty rotuoppi vaikuttivat ajan henkeen ja ihmisten asenteisiin Euroopassa ja Suomessa. Helsingin Sanomien julkaisujen sanamuodot antavat ymmärtää, että sanomalehden toimitus hyväksyi osittain juutalaisiin kohdistetut toimet Saksassa ja että se suhtautui juutalaiskysymykseen välinpitämättömästi Artikkelit keskittyivät pääasiassa raportoimiseen, eli siihen mitä Saksassa tehtiin ja mitä siellä tapahtui. Helsingin Sanomissa otettiin hyvin vähän kantaa siihen, miten natsien vainot vaikuttivat saksalaiseen yhteiskuntaan ja arkipäivään. Artikkelit olivat persoonattomia, ilman haastatteluja tai kuvia. Tutkivaa journalismia hyödynnettiin harvoin.
  • Hoffrén, Riitta (2018)
    Työni on analyysi saksanjuutalaisen runoilijan Else Lasker-Schülerin runoista, jotka hän on kirjoittanut maanpaossa hänen lähdettyään kansallissosialisteja pakoon Saksasta 1930-luvulla. Analysoimani kolme runoa Über glitzernden Kies, Ich liege wo am Wegrand ja Ergraut kommt seine kleine Welt zurück ovat runokokoelmasta Mein blaues Klavier, joka ilmestyi Palestiinassa vuonna 1943. Työn teoriaosassa valotan kansallissosialismin, antisemitismin ja kolmannen valtakunnan historiaa, expressionismia kirjallisuuden lajina sekä pakolaiskirjallisuutta toisen maailmansodan aikaan. Tarvitsen näitä taustatietoja vastatakseni tutkimuskysymyksiini, jotka ovat seuraavat: Kuinka tyypillinen expressionistinen runoilija Else Lasker-Schüler on? Kuinka tyypillinen (juutalainen) pakolaiskirjailija Lasker-Schüler on? Näitä analysoin teoriaosion kappaleiden ja valitsemieni runojen perusteella. Lopuksi analysoin myös, millaisia viittauksia valitsemissani runoissa esiintyy Lasker-Schülerin omaan elämään maanpaossa ja yleismaailmalliseen tilanteeseen, kuten toiseen maailmansotaan ja juutalaisten kohtaloon. Teoriaosio työssä on analyysiin verrattuna kohtuullisen pitkä, sillä halusin saada aiheista hyvän kokonaiskuvan. Käytän analyysissä apuna Jörg Schönertin, Peter Hühnin ja Malte Steinin kehittämää narratologista runoanalyysimetodia, joka lajittelee runojen sisällöt eri teemojen alle, ja tekee niistä helpommin analysoitavia. Työssäni ilmenevät seuraaviin tulokset tutkimuskysymyksiini: Else Lasker-Schüleriä voi kutsua tyypilliseksi ekspressionistiseksi runoilijaksi hänen vahvan tunneilmaisunsa ja aiheidensa takia. Hän kirjoittaa omasta ajastaan kriittisesti ja ilmaisuvoimaisesti. Hänen voi todeta olleen myös tyypillinen pakolaiskirjailija valittujen runojen aiheiden perusteella. Ne ovat täynnä tuskaa, koti-ikävää ja viittauksia sodan runtelemaan maailmaan ja juutalaisten kohtaloon. Aiheet ovat erityisen tyypillisiä myös juuri juutalaisille pakolaiskirjailijoille. Runoissa ilmeni myös paljon viittauksia Else Lasker-Schüleriin omaan elämään, hänen menneisyyteensä ja hankalaan tilanteeseensa maanpaossa kirjoitushetkellä. Runoissa hän käsittelee myös yleisiä ajan tapahtumia, sotaa ja juutalaisten sortoa, ja viittauksia niihin löytyy paljon.
  • Suomalainen, Tommi (2022)
    Tämä maisterintutkielma käsittelee juutalaisten rituaalimurhaamaksi väitetyn ”lapsimarttyyri” William Norwichlaisen kultin vaiheita vuodesta 1144 vuoteen 1174. Tutkimuskysymyksinä toimivat muun muassa miten kultti muodostui, ketkä vaikuttivat sen taustalla, miten siihen suhtauduttiin, mitä sen levinneisyydestä ja vaikutuksesta tiedetään sekä miksi kultti sammui? Tutkielman tärkeimpänä lähteenä toimii munkki Thomas Monmouthilaisen kirjoittama seitsemänosainen De vita et passione Sancti Willelmi Martyris Norwicensis -pyhimyselämäkerta. Sen pohjalta on tehty huomattavasti levinneempi tiivistelmä, joka on säilynyt osana Nova Legenda Anglie -teosta. Tutkielma huomioi myös Anglosaksien kronikkaan sisältyvän Peterboroughin kronikan lyhyen William Norwichlaista käsittelevän osuuden, joka edustaa pyhimyselämäkerrasta itsenäistä kertomusperinnettä. Näiden lähteiden tulkinnan ohella tutkielma hyödyntää ja kommentoi aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta. Tutkielma argumentoi kultin syntyneen reaktiona Williamin ruumiin löytymiseen ja kehittyneen tuomiokirkossa välineeksi ylläpitää Norwichin ensimmäisen piispan Herbert de Losingan muistoa ja perintöä. Tutkielmassa kultin vaiheet on jaettu ajallisesti kolmeen ajanjaksoon: varhaisvaiheisiin (1144–1150), nousukauteen (1150–1168) ja kuihtumiskauteen (1168–1174). Näitä ennen tutkielma taustoittaa Norwichin kaupungin historiaa ja tietoja historiallisesta Williamista. Varhaisvaiheiden yhteydessä käsitellään kultillisen toiminnan muodostumista kuolleen Williamin ympärille ja teorioita hänen perheenjäsentensä osuudesta kultin muodostumiseen. Nousukauden alkaminen ajoitetaan Williamin ensimmäisen translaation yhteyteen, jolloin Norwichin tuomiokirkko alkoi edistämään kultin leviämistä piispa William Turben johdolla. Kuihtumiskauden yhteydessä kultin katoamisen syyksi on esitetty useita syitä: uudempien samankaltaisten verisyytöspyhimysten kuten Harold Gloucesterilaisen ilmaantumista, Norwichin tuomiokirkon tulipaloa, Thomas Becketin suositun kultin syntyä ja piispa William Turben kuolemaa.
  • Suomalainen, Tommi (2022)
    Tämä maisterintutkielma käsittelee juutalaisten rituaalimurhaamaksi väitetyn ”lapsimarttyyri” William Norwichlaisen kultin vaiheita vuodesta 1144 vuoteen 1174. Tutkimuskysymyksinä toimivat muun muassa miten kultti muodostui, ketkä vaikuttivat sen taustalla, miten siihen suhtauduttiin, mitä sen levinneisyydestä ja vaikutuksesta tiedetään sekä miksi kultti sammui? Tutkielman tärkeimpänä lähteenä toimii munkki Thomas Monmouthilaisen kirjoittama seitsemänosainen De vita et passione Sancti Willelmi Martyris Norwicensis -pyhimyselämäkerta. Sen pohjalta on tehty huomattavasti levinneempi tiivistelmä, joka on säilynyt osana Nova Legenda Anglie -teosta. Tutkielma huomioi myös Anglosaksien kronikkaan sisältyvän Peterboroughin kronikan lyhyen William Norwichlaista käsittelevän osuuden, joka edustaa pyhimyselämäkerrasta itsenäistä kertomusperinnettä. Näiden lähteiden tulkinnan ohella tutkielma hyödyntää ja kommentoi aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta. Tutkielma argumentoi kultin syntyneen reaktiona Williamin ruumiin löytymiseen ja kehittyneen tuomiokirkossa välineeksi ylläpitää Norwichin ensimmäisen piispan Herbert de Losingan muistoa ja perintöä. Tutkielmassa kultin vaiheet on jaettu ajallisesti kolmeen ajanjaksoon: varhaisvaiheisiin (1144–1150), nousukauteen (1150–1168) ja kuihtumiskauteen (1168–1174). Näitä ennen tutkielma taustoittaa Norwichin kaupungin historiaa ja tietoja historiallisesta Williamista. Varhaisvaiheiden yhteydessä käsitellään kultillisen toiminnan muodostumista kuolleen Williamin ympärille ja teorioita hänen perheenjäsentensä osuudesta kultin muodostumiseen. Nousukauden alkaminen ajoitetaan Williamin ensimmäisen translaation yhteyteen, jolloin Norwichin tuomiokirkko alkoi edistämään kultin leviämistä piispa William Turben johdolla. Kuihtumiskauden yhteydessä kultin katoamisen syyksi on esitetty useita syitä: uudempien samankaltaisten verisyytöspyhimysten kuten Harold Gloucesterilaisen ilmaantumista, Norwichin tuomiokirkon tulipaloa, Thomas Becketin suositun kultin syntyä ja piispa William Turben kuolemaa.
  • Savola, Karel (2020)
    Tiedekunta – Fakultet – Faculty humanistinen Koulutusohjelma – Utbildningsprogram – Degree Programme vieraiden kielten koulutusohjelma Opintosuunta – Studieinriktning – Study Track germaaninen filologia Tekijä – Författare – Author Karel Savola Työn nimi – Arbetets titel – Title Zeitliches Umfeld, Themen und Erzähltechnik bei Arthur Schnitzler Työn laji – Arbetets art – Level pro gradu Aika – Datum – Month and year marraskuu 2020 Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages 52+8 Tiivistelmä – Referat – Abstract Työ perustuu itävaltalaisen kirjailijan Arthur Schnitzlerin (1862-1931) tuotantoon ja tutkimuskirjallisuuteen. Schnitzler kuvaa antisemitismia sekä assimilaatiota, sionismia ja juutalaisten toimintaa sosialistisessa liikkeessä reaktiona siihen. Antisemitismi voi edustaa yleisemmin alhaisista lähtökohdista kumpuavaa vallanhimoa. Kaksoismonarkian upseeriston erikoisasema perustui tiukasti noudatetulle kunniakäsitteelle, jota puolustettiin kaksintaisteluissa myös siviilejä vastaan, tai jos siihen ei ollut mahdollisuutta, loukatun täytyi tehdä itsemurha. Lähestyvä Itävalta-Unkarin romahtaminen heijastuu henkilöiden käyttäytymiseen, ja he elävät hetkessä. Lääkärinä Schnitzler tarkasteli kuvattaviaan jopa tieteelliseen neutraaliuteen pyrkien. Schnitzler kehitti kertomuksissaan Fräulein Else ja Leutnant Gustl sisäinen monologi -kerrontatekniikkaa, joka mahdollisti lukijan suoran kosketuksen päähenkilön ajatuksiin, tajunnanvirtaan. Schnitzlerin henkilöillä on vaikeuksia ilmaista todellisia tavoitteitaan ja tunteitaan kielellisesti. Henkilöhahmot erittelevät sisäisiä tuntemuksiaan äärimmäisen pikkutarkasti. Vaikka Schnitzler oli saanut vaikutteita Freudilta, hän suhtautui psykoanalyysiin kaikenkattavana selitysmenetelmänä epäilevästi. Henkilöhahmot kiinnittävät liioitellusti huomiota itseensä kohdistuviin olettamiinsa toisten ihmisten reaktioihin. Kertomusten loppu jätetään Schnitzlerillä usein avoimeksi kuin japanilaisessa kirjallisuudessa. Henkilöhahmot ovat eristettyinä yksilöinä hierarkisen yhteiskunnan konventioiden armoilla. Näiden murtaminen aiheutti, että Schnitzlerin näytelmien esittämisiä kiellettiin Itävallassa.Keskeisenä aiheena Schnitzlerillä on naisten asema suhteessa miehiin. Varsinkin ylemmässä yhteiskunnallisessa asemassa olevat miehet käyttävät naisia hyväkseen. Yleisenä aiheena on itsekeskeinen, toisiin ihmisiin ja rakastettuihin manipuloivasti suhtautuva taiteilija. Todellisuuden, unen, kuvitelman ja näytellyn raja on Schnitzlerillä usein häilyvä. Hukkaan kulunut menneisyys on saattanut muuttua epämääräisen unenomaiseksi. Esim. Casanova in Spa -teoksessa päähenkilö ei hyväksy vääjäämätöntä vanhenemistaan. Das Tagebuch der Redegonda -kertomuksessa lukija ei tiedä, mikä on kertojien mielikuvitusta. Onko herra von Umprecht vain suggeroinut Die Weissagung -novellin kertojan? Andreas Thameyers letzter Brief -kertomuksen nimihenkilö pakenee itsepetokseen.Toteutumaton rakkaus assosioituu usein kuolemaan. Itsekkäät ihmiset ajavat toisia kuolemaan. Pelissä ihminen heittäytyy itsetuhoisesti sattuman armoille, kuten Spiel im Morgengrauen -teoksessa. Sattumalla on ratkaiseva merkitys henkilöhahmojen kohtaloon. Teoillaan he aiheuttavat tarkoittamattomiaan seurauksia. Monet eivät ota vastuuta teoistaan. He ovat eristettyinä yksilöinä luonteensa piilotajuisten voimien armoilla. Yleinen on ulkopuolisuuden teema yhteiskunnassa. Ihmissuhteet päättyvät usein äkisti ja jyrkästi. Henkilöiden on vaikeata toteuttaa määrätietoisesti tavoitteitaan.Schnitzler uskoi yksilön mahdollisuuteen toimia oikein kussakin tilanteessa. Poikkeustapauksissa Schnitzlerin teoksilla on onnellinen loppu. Schnitzler kehittelee teoksissaan aiheitaan aina uusina, toisinaan koomisina muunnelmina. Kirjailija piti tehtävänään kuvata maailmaa esteettisesti, ei ratkaista syvimpiä kysymyksiä. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Arthur Schnitzler, sisäinen monologi, Itävalta-Unkari, kirjallisuusanalyysi, antisemitismi, psykologinen ihmiskuvaus, kunniakäsitteet Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Keskustakampuksen kirjasto Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information