Browsing by Subject "asento"
Now showing items 1-3 of 3
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2002)Syventävien opintojeni tutkielma koostuu kirjallisuukatsauksesta sekä tutkimusosasta. Kirjallisuuskatsauksessa käydään läpi verenkiertoelimistön toimintaa kuvaavat parametrit, verenpaineen säätelymekanismit, tutkimuksessa käytettyjen lääkeaineiden vaikutukset verenkiertoelimistön toimintaan ja anestesiaa seuraavia mahdollisia komplikaatioita, joista hevoselle tyypillisin on postanesteettinen myopatia. Postanesteettinen myopatia on ilmeisimmin seurausta anestesian aikana lihaksiin syntyvästä hapenpuutteesta. Anesteetit lamaavat verenkiertoelimistön toimintaa ja saavat näin aikaan hypoperfuusiota ja sen myötä myös hapen puutetta. Hevosen ruumiinpaino aiheuttaa kompressiota leikkausalustaa vasten oleviin lihaksiin ja pahentaa siten hypoperfuusiota sekä iskemiaa tällä alueella. Tutkimusosassa seurattiin sydänfrekvenssiä, systolista verenpainetta, keskiverenpainetta, veren laktaattipitoisuutta, kapillaarien täyttymisaikaa ja limakalvojen väriä yhteensä seitsemältätoista Helsingin Yliopistollisessa eläinsairaalassa nukutetulta hevoselta. Hevosista 10 oli anestesian aikana selällään ja 7 kyljellään. Kyljellään olleilla todettiin korkeampia systolisen verenpaineen ja keskiverenpaineen arvoja kuin selällään olleilla. Jo alle 70 mmHg:n keskiverenpaineen arvon on aiemmissa tutkimuksissa todettu altistavan hevosta postanesteettiselle myopatialle, vaikka leikkausalusta olisikin hyvin pehmustettu. Kummallakin ryhmällä verenpaineet todettiin huolestuttavan alhaisiksi anestesian ensimmäisten 20 minuutin aikana. Tällöin keskiverenpaineen keskiarvot olivat kyljellään olleilla 51,3-62,3 mmHg. Selällään olleilla keskiverenpaineen arvot vaihtelivat tällöin 41,5-42,75 mmHg. Kyljelleen nukutetuilla hevosilla keskiverenpaine nousi yli 70 mmHg:n 30 minuuttia anestesian induktion jälkeen. Selällään olleilla keskiverenpaine pysyi koko seuranta-ajan alle 70 mmHg. Aiemmissa anestesian aikaisia verenpaineita käsitelleissä tutkimuksissa on saatu meidän tutkimuksestamme poikkeavia tuloksia, joiden mukaan selällään olleilla todettiin korkeampia verenpaineiden arvoja kyljellään olleisiin verrattuna. Kummallakin ryhmällä veren laktaattipitoisuudet nousivat anestesian aikana pysyen kuitenkin kirjallisuudesta saatujen viitearvojen rajoissa. Kapillaarien täyttymisaika todettiin selällään olleilla hevosilla pidemmäksi verrattuna kyljellään olleisiin 20 minuuttia anestesian induktion jälkeen. Limakalvojen värissä todettiin muutoksia yksittäisillä hevosilla, mutta varsinaisia eroja ryhmien välillä ei havaittu. Sydänfrekvenssi todettiin korkeammaksi selällään olleilla hevosilla. Kolme kyljellään ollutta hevosta oli esilääkitysten yhteydessä saanut muista poiketen detomidiinia ja sen vaikutus tuloksiin arvioitiin erikseen. Detomidiinin todettiin vaikuttavan mitatuista parametreista ainoastaan sydänfrekvensiin. Detomidiinia saaneiden hevosten poistaminen lähdeaineistosta kavensi eroa sydänfrekvensseissä verrokkiryhmien välillä.
-
(2022)Tutkielmassani tarkastelen työstäkieltäytymistä jälkikapitalistisena feministisenä voimana Työstäkieltäytyjän käsikirjaa analysoiden. Kirjan tavoitteena on horjuttaa kapitalismin fundamentaalista rakennelmaa, siis korvauksettoman työn teettämisen mahdollisuutta ja pääoman kasaantumisen logiikka sekä purkaa työn ja omistussuhteiden valtaa määrittää subjektien elämisen mahdollisuuksia. Tutkimuskysymykseni on: kuinka työstäkieltäytyminen voi saada kapitalismin näyttäytymään järjettömänä rakennelmana ja sen sijaan feministisen, jälkikapitalistisen epätyönyhteiskunnan merkityksellisenä yhteisöjen ja elämän toisinjärjestämisen tilana. Tarkastelen aineistoani feministisen lähiluennan keinoin, analysoiden työstäkieltäytymisen kumouksellista potentiaalia. Tarkastelen käsikirjan ehdottamia, kapitalistisen logiikan ulkopuolisia luomisen ja olemisen tapoja. Pohdin kenestä voi tulla työstäkieltäytyjä, kuinka kapitalismin ylläpitämiä aktiivisuus- ja tuottavuusvaateita vastustetaan sekä mikä on hoivan, yhteisöllisyyden ja perustulon merkitys jälkikapitalistisia yhteisöjä luotaessa. Rakennan analyysini autonomimarxilaiseen feminismiin, feministisiin rampaontologioihin, post- ja dekoloniaalisten feminismien antikapitalistiseen analyysiin sekä vieraantumisfeminismeihin eli teknologian, ajan ja emansipaation mahdollisuuksia pohtiviin feminismeihin nojaten. Työstäkieltäytymisen ympärille sijoittuva aikaisempi tutkimus kumpuaa pääasiassa autonomimarxilaisesta perinteestä. Erityisesti sen feministinen haara tyypillisesti vaatii palkkaa hoiva- ja kotitöistä, samalla pitäen kapitalismin työinstituution lakkauttamista autonomisen vaatimisen keskeisimpänä tavoitteena. Tutkielmani sijoittuu tämän perinteen jatkumoon, kuitenkin päivittäen tarkastelukehikon 2020-luvun myöhäiskapitalistiseen kontekstiin. Analyysiini pohjaten työstäkieltäytymistä voi pitää praktiikkana, jossa tärkeintä ei ole yksittäisen työstäkieltäytyjän kieltäytyminen vaan se, millaisia kapitalistisia toiminta- ja arvojärjestelmiä kieltäytyminen paljastaa. Työstäkieltäytymisen retoriikassa keskeistä onkin tekemisen itsessään erottelu kapitalistisesta palkkatyöstä. Kieltäytymällä pitämästä kapitalistista järjestelmää luonnollisena, työstäkieltäytyminen osoittaa, ettei tekeminen tai oleminen sinänsä ole ontologisesti sidoksissa työhön, vaikka kapitalismi ne pakottaakin tällaiseen suhteeseen. Näen tutkielmani kontribuutiona feministisiin työtä tarkasteleviin keskusteluihin, kapitalismin kriittiseen analyysiin sekä marxilaisfeministiseen jatkumoon. Tutkielmani laajentaa työstäkieltäytymisen pohtimista feministisesti – erityisesti rampaontologioita hyödyntäen – kapitalismissa vallitsevia aktiivisuus- ja tuottavuuskäsityksiä vastaan. Tutkielmani antina voi pitää työstäkieltäytymisen tarkastelemista tahallisena työstäkieltäytyjien kiihdyttämänä vieraantumisenprosessina, jossa epätyöläisten voimat vapautetaan ja epätyönyhteiskunnan asentojen ottaminen mahdollistuu.
-
(2022)Tutkielmassani tarkastelen työstäkieltäytymistä jälkikapitalistisena feministisenä voimana Työstäkieltäytyjän käsikirjaa analysoiden. Kirjan tavoitteena on horjuttaa kapitalismin fundamentaalista rakennelmaa, siis korvauksettoman työn teettämisen mahdollisuutta ja pääoman kasaantumisen logiikka sekä purkaa työn ja omistussuhteiden valtaa määrittää subjektien elämisen mahdollisuuksia. Tutkimuskysymykseni on: kuinka työstäkieltäytyminen voi saada kapitalismin näyttäytymään järjettömänä rakennelmana ja sen sijaan feministisen, jälkikapitalistisen epätyönyhteiskunnan merkityksellisenä yhteisöjen ja elämän toisinjärjestämisen tilana. Tarkastelen aineistoani feministisen lähiluennan keinoin, analysoiden työstäkieltäytymisen kumouksellista potentiaalia. Tarkastelen käsikirjan ehdottamia, kapitalistisen logiikan ulkopuolisia luomisen ja olemisen tapoja. Pohdin kenestä voi tulla työstäkieltäytyjä, kuinka kapitalismin ylläpitämiä aktiivisuus- ja tuottavuusvaateita vastustetaan sekä mikä on hoivan, yhteisöllisyyden ja perustulon merkitys jälkikapitalistisia yhteisöjä luotaessa. Rakennan analyysini autonomimarxilaiseen feminismiin, feministisiin rampaontologioihin, post- ja dekoloniaalisten feminismien antikapitalistiseen analyysiin sekä vieraantumisfeminismeihin eli teknologian, ajan ja emansipaation mahdollisuuksia pohtiviin feminismeihin nojaten. Työstäkieltäytymisen ympärille sijoittuva aikaisempi tutkimus kumpuaa pääasiassa autonomimarxilaisesta perinteestä. Erityisesti sen feministinen haara tyypillisesti vaatii palkkaa hoiva- ja kotitöistä, samalla pitäen kapitalismin työinstituution lakkauttamista autonomisen vaatimisen keskeisimpänä tavoitteena. Tutkielmani sijoittuu tämän perinteen jatkumoon, kuitenkin päivittäen tarkastelukehikon 2020-luvun myöhäiskapitalistiseen kontekstiin. Analyysiini pohjaten työstäkieltäytymistä voi pitää praktiikkana, jossa tärkeintä ei ole yksittäisen työstäkieltäytyjän kieltäytyminen vaan se, millaisia kapitalistisia toiminta- ja arvojärjestelmiä kieltäytyminen paljastaa. Työstäkieltäytymisen retoriikassa keskeistä onkin tekemisen itsessään erottelu kapitalistisesta palkkatyöstä. Kieltäytymällä pitämästä kapitalistista järjestelmää luonnollisena, työstäkieltäytyminen osoittaa, ettei tekeminen tai oleminen sinänsä ole ontologisesti sidoksissa työhön, vaikka kapitalismi ne pakottaakin tällaiseen suhteeseen. Näen tutkielmani kontribuutiona feministisiin työtä tarkasteleviin keskusteluihin, kapitalismin kriittiseen analyysiin sekä marxilaisfeministiseen jatkumoon. Tutkielmani laajentaa työstäkieltäytymisen pohtimista feministisesti – erityisesti rampaontologioita hyödyntäen – kapitalismissa vallitsevia aktiivisuus- ja tuottavuuskäsityksiä vastaan. Tutkielmani antina voi pitää työstäkieltäytymisen tarkastelemista tahallisena työstäkieltäytyjien kiihdyttämänä vieraantumisenprosessina, jossa epätyöläisten voimat vapautetaan ja epätyönyhteiskunnan asentojen ottaminen mahdollistuu.
Now showing items 1-3 of 3