Browsing by Subject "asiantuntijuus"
Now showing items 1-20 of 84
-
(2016)Continuous professional development plays a key role in today's organizations. With skilled personnel companies try to maintain a good market position. In the aviation industry maintaining professional skills is a premise for the security values and for succeeding in the profession. The purpose of this study is to identify pilots' views on the formation of workmanship and also what meanings they give to simulation pedagogy. My goal is to find out how pilots explain their workmanships' formation, and also how they explain the importance of simulation training in terms of their profession. I did the implementation of the study with qualitative research methods. I collected data by interviewing five commercial airline pilots between the ages of 25-42. I believed that theme interview left enough space for the interviewee's own interpretation as well as give an opportunity to express their own opinions and experiences. Analysis of the data was content analysis. The pilots' perceptions of workmanship formation are explained through new experiences and routine. Expertise, in turn, is defined as a kind of special qualities and problem solving. Pilots see the workmanship as well as expertise through the formation of experiences ja training. The analysis highlighted the view of simulation training as an important element towards expertise. Simulation Training as a whole was seen as sustaining the skills as well as growing the professional skills. Criticism towards simulation pedagogy came up when pilots were talking about debriefing situations. Feedback and is not always seen as valid to meet the educational performance.
-
(2019)This study aimed at discovering whether using a Virtual Reality (VR) educational platform can result in better learning outcomes compared to a more traditional form of instructional technology, video. In addition, this study aimed at providing information of VR’s ability to transmit credibility, and especially to transmit trustworthiness, competence, and sense of goodwill. Several studies regarding the use of VR and more traditional technologies in education provided the theoretical foundation for this thesis. Additionally, credibility and affordance related theories were involved in the theoretical background. This experimental study was executed as a quantitative study that employed randomized, controlled crossover experiments within test subjects. Three forestry related contents (1) Harvester head, (2) Tree cell, and (3) Laser scanning point clouds, were exposed to test subjects and questionnaires were used to gather information of the experiment and to measure i.a. credibility, affordances and other variables. Pre- and post-test were used to measure learning. The data consisted of N=100 test subjects of which 49 experienced video treatment and 51 experienced VR treatment. Learning results were not better in VR treatments. Conversely, learning results were significantly better in video treatments. There was a significant difference in learning results between the Harvester head content and the other two contents. In Harvester head content test subjects gained significantly better learning results in VR and video conditions. Credibility of the experts was perceived equally high in both VR and video treatments. However, Competence and Goodwill were perceived higher in VR treatments. The expert in the Harvester head content was perceived least competent in both treatments. Finally, the results indicated the chosen affordances (Opportunities, Multi-sensory, Three-dimensionality, and Commitment and Motivation) were significantly more suitable to VR treatments than video. In the light of the obtained results, adapting a VR technology to educational or training purposes should be done with a careful consideration. VR enables visualization in an immersive way that increases motivation and engagement towards the content taught. However, compelling visuals nor the novel media alone do not necessarily result in better learning results. Focusing on presenting specific contents and tasks in VR will enhance its use for educational and training purposes. In the future studies, attention should be paid to avatar credibility and VR’s ability to transmit sense of Competence and Good-will better than traditional media. Additionally, based on the results of this study, the interactive functions of VR ought to be emphasized when focusing on promoting learning.
-
(2014)Tutkielmassa tarkastellaan sosiaali- ja terveyspalveluita samanaikaisesti ja runsaasti käyttävien henkilöiden, yhteisasiakkaiden, näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyöstä ja kehittämismahdollisuuksista. Yhteisasiakkuuden muodostumista pohditaan terveyteen vaikuttavien sosiaalisten tekijöiden sekä palvelujärjestelmän toimivuuden näkökulmasta. Tutkimuksen käsitteellisenä viitekehyksenä syvennytään asiakkuuden, yhteistyön ja asiantuntijuuden käsitteisiin. Tutkielmassa on toisen tiedon ja kriittisen reflektion näkökulma, jonka mukaisesti pyritään tuomaan yhteisasiakkaiden ääni kuuluviin. Tutkielman aineistona ovat seitsemän sosiaali- ja terveyspalvelun yhteisasiakkaan haastattelut, jotka on kerätty Sosiaalityö terveysasemalla -projektin aikana espoolaisella terveysasemalla. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja analysoitiin teemoittelemalla ja aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimuksen tuloksena muotoutui viisi teemaa. Yhteisasiakkuus rakentuu haastateltavien kertomuksissa sosiaalisten ja terveydellisten tekijöiden yhteenkietoutumisena ja kasautumisena elämänkulussa. Haastateltavat tuovat esiin myös palvelujärjestelmän epäkohtia yhteisasiakkaan tilanteiden hoidossa.Haastateltavat kaipaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyötä, kokonaistilanteiden hahmottamista, yhdessä toimimista ja koordinointia. He kaipaavat myös parempia mahdollisuuksia vaikuttaa palveluiden kehittämiseen. Johtopäätöksenä voidaan tutkielmassa todeta, että yhteisasiakkuuden määrittäminen pelkästään yksilön omaksi valinnaksi on harhaanjohtavaa, eikä yhteisasiakasta tulisi määrittää ainoastaan ongelmien kautta. Yhteisasiakkaiden monimuotoisiin ongelmiin vastaaminen vaatisi sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä yhteisasiakkaan välistä kollektiivista asiantuntijuutta sekä koordinoivaa työntekijää huolehtimaan kokonaisuuden hallinnasta. Yhteisasiakas tulisi nähdä yhteistyössä tasavertaisena osallistujana, jonka kokemusta tulisi kuulla. Yhteisasiakkaita tulisi myös osallistaa palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen, koska heillä on paljon kokemuksen tuomaa tietoa palveluista ja heidän avullaan voitaisiin paikantaa palvelujärjestelmän väliinputoamista tuottavia epäkohtia.
-
(2019)Aims. The aim of this bachelor’s thesis was to study the forms of professional support given to newly qualified teachers and how efficient these forms of support are in enhancing teachers’ professional development in Finland. Previous studies have shown how demanding the induction phase can be for new teachers. The fact that a systematic induction program is not yet available doesn’t help new teachers assimilate new information, adapt to the work community and become committed to the teaching profession. Different kinds of experiments have taken place, however. The purpose of this thesis is to chart those forms of support that help the progress of teachers’ professional development in Finland. The purpose is based on the motivation to promote knowledge and understanding of new teachers’ possibilities to get the help needed. Methods. This thesis was produced as a descriptive literature review. The data was collected by using the databases Helka, ARTO and Google Scholar. Ultimately, six publication that were released between the years 2006 - 2015 and written in Finnish, Swedish or English were selected for the analysis. Results and conclusions. According to the research data, the forms of support for newly qualified teachers varied from an introduction to the working environment within the school to different types of mentoring organised in different parts of Finland. The mentoring programs differed from each other in terms of their duration, content and organizing models. While one-to-one conversations in dyadic mentoring supported the professional and personal growth of the mentees, group-based mentoring also offered social support. After the first mentoring experiments, peer group mentoring was further developed, and it seems that it is the most efficient form of support in enhancing a teacher’s comprehensive professional development.
-
(2016)Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan monenkeskistä opintopiirikeskustelua keskustelunanalyyttisellä metodilla. Aineiston keskusteluihin osallistuu oppisopimuksella lähihoitajan ammattiin opiskelevia opiskelijoita ja heidän ohjaajiaan. Osa opiskelijoista on kakkoskielisiä ja opiskelijoiden välillä on eroa myös opiskelukokemuksessa: toiset ovat pidemmällä opinnoissaan kuin toiset. Aineisto koostuu noin 7,5 tunnista tekijän videoimista keskusteluista yhden syksyn aikana; aineisto on osa laajempaa vuorovaikutusta oppisopimuskoulutuksessa tutkivaa pitkittäishanketta. Tutkielman tavoitteena on selvittää asiantuntijuuden osoittamista opintopiirissä kahden vuorovaikutuskäytänteen avulla. Yhtäältä tavoitteena on tutkia kysymisen tehtävää asiantuntijuuden osoittajana opintopiirin osallistumiskehikossa ja toisaalta toiminnan ohjaamista (direktiivisyyttä) imperatiivilauseiden ja passiivin direktiivisen käytön avulla. Tutkielmassa paneudutaan kysymysten ja direktiivien sekventiaaliseen kontekstiin ja kielelliseen rakentumiseen tarkasteltaessa niiden tehtäviä. Tutkielmassa osoitetaan, että opintopiirin ohjaaja käyttää kysymistä oman agendansa ajamiseen ja osoittaakseen kokeneiden opiskelijoiden asiantuntijuutta. Myös opiskelijoiden keskinäiset kysymykset tekevät näkyväksi kokeneempien opiskelijoiden asiantuntija-asemaa, mutta lisäksi ne toimivat kokemattomampien opiskelijoiden keinona hakea käytännön neuvoja ja tietoa. Kysymysten kielelliset rakennuskeinot vaihtelevat, ja kysymysten muotoilussa käytetään apuna esimerkiksi liitepartikkeleita. Opintopiirissä direktiivejä käytetään tiuhasti etenkin käytännön hoitotyön harjoitustilanteissa kuten verenpaineen mittaamisessa tai insuliinin pistämisessä. Direktiivit muodostavat ryppäitä ja toimivat yhteistyössä keskenään. Imperatiivilausetta käytetään ohjaamiseen etenkin silloin, kun kokematonta opiskelijaa ohjataan yksityiskohtaisesti jo meneillään olevassa hoitotoimenpiteessä. Passiivi puolestaan toimii direktiiveissä vastuunsiirtäjänä ja ammattiosaajien joukon luojana. Oppisopimuskoulutus on vakiinnuttanut paikkansa koulutuskentällä, joten asiantuntijuuden rakentumisen kielellinen analyysi on tärkeää ulottaa myös oppisopimuskoulutukseen.
-
(2017)The research examines the development and sharing of expertise in the profession of tailoring. The focus is on four themes: the impact of individual and social factors on the development of expertise and activities that either advance or inhibit its deepening. Research focused on traditional handcraft professions is important as it increases the appreciation, understanding and knowledge of these professions. Studying traditional handcrafts is also important in order to prevent the decline and disappearance of these fields. The theoretical part of the study focuses on examining previous research and theoretical literature on expertise and the development and sharing of expertise. Literature on the diversity of the methods of learning skills is also briefly discussed in the second chapter of the study, which also serves as a general introduction into the topic of the study. In this study, the development and sharing of expertise was studied by using qualitative research method. The collection of the data was carried out by conducting semi-structured individual interviews. For the purpose of the research, the experiences of skill development as well as the development and transfer of skills were collected from tailors engaged in the trade (n=4).Theoretical content analysis was used in the analysis of the material. The research results showed that the deepening of one’s own expertise was advanced by imitating the technical details of competitors and by learning by research. Sharing knowledge and skills together with other experts was not found to very common in the data. According to the tailors interviewed, the biggest obstacles for sharing expertise were the challenge of teaching skills that require routine and the lack of time. It can also be seen from the data that the reflection of one’s own workmanship was low, which may be related to the challenge of sharing skills. Those tailors who constantly challenged their own skills and routines experienced their opportunities for professional development more strongly. The reluctance to deviate from routines also rose from the data as one of the most concrete obstacles for the development of expertise. Acknowledging the factors that advance professional development is justified when the education of tailors is considered. The results of this study can contribute to this process. The organizations educating tailors should avoid teaching students simply to repeat things that are already known, even if it is important to build on what has already been learned. Educational arrangements that promote open learning and are based on students’ own interests’ support their ability to both renew and transfer what they have learned into future professional practices.
-
(2018)In recent years, talk about expertise has increased to include new and new occupations in the labor market transition. Since I worked many years with homeless people, I began to think about how the talk about the expertise is appropriate for the social work sector and how the expertise is practiced there. My main objective was to find out how the expertise is shown in the third sector social work with homeless people. From my own perspective, the public sector has structures and frameworks that guide new employees quite strictly how to implement their work, while the third sector has more free working environment where the employee's personal qualities can affect more to the content of the work. In 2002, Hakkarainen, Palonen and Paavola published an article about the mechanisms for creating expertise that, in my opinion, disregarded the personal and emotional capabilities of an employee to become an expert. However, I believe that these characteristics are emphasized in the social sector as an essential part when building up one´s expertise. The purpose of the research was to find out how Hakkarainen and his partners' (2002) three aspects of expertise; the acquisition view, the participation view and the knowledge-creation view are emphasized in the social work. The second purpose was to study what role the personal characteristics play when developing one´s expertise in the third sector. The material of my qualitative research was based on three professional thematic interviews in the social sector, which I implemented as half-structured interviews with using the phenomenographic approach. Prior to the interviews, I became acquainted with the theory of expertise and the literature of homelessness, as well as to the previous research specifically on social work expertise. According to the results, the information required for expertise in homelessness issues was mainly collected from the customer base and at the individual level. Social education was hoped to take better into account the people with whom the professionals will work after their graduation. The content of the work was essentially influenced by the personal skills of the employee, as they determined, not only the nature of the client work, but also the long-term work-life. More public and third sector co-operation was hoped for in order to utilize expertise.
-
(2021)Asunnottomuus ja mielenterveysongelmat näkyvät arjessa ja vaikuttavat toimimiseen. Asunnottomuus ja mielenterveysongelmat kietoutuvat myös monin tavoin yhteen. Asumispalveluiden ja psykiatrian sosiaalityön toimintaympäristö on moniammatillinen ja monitoimijainen. Asumisen turvaaminen, mielenterveyden tukeminen ja asiakkaan tilanteen tarkasteleminen kokonaisvaltaisesti ovat sosiaalityön lakisääteisiä ja ammattieettisten ohjeiden velvoittamia tehtäviä. Asiakkaan tuen tarpeita ei silti pirstaleisessa järjestelmässä aina tunnisteta, jos tuen tarpeita on monia yhtä aikaa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan psykiatrian ja asumispalveluiden sosiaalityöntekijöiden puheessa muovaamia asunnottoman ja mielenterveyskuntoutujan institutionaalisia kategorioita, jotka toimivat asiakkuuden ehtojen määrittäjinä. Lisäksi tarkastellaan asumispalveluiden ja psykiatrian sosiaalityötä asiantuntija-ammattina. Tutkielmassa on kriittisen sosiaalityön näkökulma. Tutkielman aineisto koostuu yhteensä seitsemästä asumispalveluiden ja psykiatrian sosiaalityöntekijän teemahaastattelusta. Aineiston analyysimenetelmänä on teoriaohjaava sisällönanalyysi, jota ohjaavat institutionaalisen kategorian ja poiskäännytyksen käsitteet ja ammattien järjestelmän teoria. Institutionaaliset kategoriat asettavat asunnottomalle ja mielenterveyskuntoutujalle asiakkuuden ehdot, jolloin kategorisoinnit mahdollistavat poiskäännytyksen. Ammattien järjestelmä on institutionaalisten kategorioiden muovaamisen toimintaympäristö asumispalveluiden ja psykiatrian sosiaalityössä. Ammattien järjestelmässä ammatit kiistelevät toimialasta ja sosiaalityö psykiatriassa ja asumispalveluissa osana järjestelmää osallistuu toimialakiistoihin. Analyysin tuloksena aineistosta hahmottuu vaihteleva asumispalveluiden ja psykiatrian sosiaalityön kategorisoinnin käytäntö. Asunnottomalle ja mielenterveyskuntoutujalle on molemmille havaittavissa kaksi samankaltaista institutionaalisen kategorisoinnin tapaa: holistinen kategorisointi ja neoliberaali kategorisointi. Holistinen kategorisointi perustuu sosiaalityön kokonaisvaltaiseen tarkastelutapaan. Holistisiin kategorioihin liittyy laajan moniammatillisen yhteistyön tekeminen ja palveluiden räätälöinti asiakkaalle sopivaksi. Neoliberaaleihin kategorioihin liittyy resurssien puutteeseen keskittyvä argumentointi ja yksilön vastuun korostaminen. Yhteistyön tekeminen muiden tahojen kanssa ei näyttäydy neoliberaaleissa kategorioissa yhtä merkityksellisenä kuin holistisissa kategorioissa. Mielenterveyskuntoutujan neoliberaali kategoria nojaa lääketieteelliseen mielenterveyden tarkastelutapaan, jolloin sosiaalityön näkökulma mielenterveyteen jää pienempään rooliin. Asunnottoman neoliberaalissa kategoriassa asiakkaan tilannetta tarkastellaan palvelulähtöisesti. Neoliberaalit kategoriat määrittävät asunnottomalle ja mielenterveyskuntoutujalle asiakkuuteen ottamisen ja poiskäännyttämisen perusteet. Holistiset kategoriat voivat toimia täydentävinä kategorioina ensisijaisen neoliberaalin kategorisoinnin jälkeen. Holistisissa kategorioissa on mahdollista huomioida yhtäaikaisia palvelutarpeita; neoliberaaleissa kategorioissa yhtäaikaisia palvelutarpeita huomioidaan satunnaisesti. Eri kategorisointien perusteella asiakkaan toimijuuden mahdollisuudet muotoutuvat eri tavoin: holistiset kategorisoinnit antavat enemmän tilaa toimijuudelle kuin neoliberaalit kategorisoinnit. Asumispalveluiden ja psykiatrian sosiaalityö näyttäytyy aineistossa osittain lääketieteelle ja neoliberaalille agendalle alisteisena asiantuntija-ammattina. Sosiaalityön toimialakiista lääketieteen ja neoliberaalin agendan kanssa osoittaa, että sosiaalityöllä ei ole täyttä määrittelyvaltaa toimialaansa. Nykyisessä kroonisessa resurssipulassa sosiaalityö ei voi toimia täysin periaatteidensa mukaisesti niin kauan kuin sosiaalityö ei voi täysin määrittää asiakkuuden ehtoja ja resurssien jakoa.
-
(2021)Asunnottomuus ja mielenterveysongelmat näkyvät arjessa ja vaikuttavat toimimiseen. Asunnottomuus ja mielenterveysongelmat kietoutuvat myös monin tavoin yhteen. Asumispalveluiden ja psykiatrian sosiaalityön toimintaympäristö on moniammatillinen ja monitoimijainen. Asumisen turvaaminen, mielenterveyden tukeminen ja asiakkaan tilanteen tarkasteleminen kokonaisvaltaisesti ovat sosiaalityön lakisääteisiä ja ammattieettisten ohjeiden velvoittamia tehtäviä. Asiakkaan tuen tarpeita ei silti pirstaleisessa järjestelmässä aina tunnisteta, jos tuen tarpeita on monia yhtä aikaa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan psykiatrian ja asumispalveluiden sosiaalityöntekijöiden puheessa muovaamia asunnottoman ja mielenterveyskuntoutujan institutionaalisia kategorioita, jotka toimivat asiakkuuden ehtojen määrittäjinä. Lisäksi tarkastellaan asumispalveluiden ja psykiatrian sosiaalityötä asiantuntija-ammattina. Tutkielmassa on kriittisen sosiaalityön näkökulma. Tutkielman aineisto koostuu yhteensä seitsemästä asumispalveluiden ja psykiatrian sosiaalityöntekijän teemahaastattelusta. Aineiston analyysimenetelmänä on teoriaohjaava sisällönanalyysi, jota ohjaavat institutionaalisen kategorian ja poiskäännytyksen käsitteet ja ammattien järjestelmän teoria. Institutionaaliset kategoriat asettavat asunnottomalle ja mielenterveyskuntoutujalle asiakkuuden ehdot, jolloin kategorisoinnit mahdollistavat poiskäännytyksen. Ammattien järjestelmä on institutionaalisten kategorioiden muovaamisen toimintaympäristö asumispalveluiden ja psykiatrian sosiaalityössä. Ammattien järjestelmässä ammatit kiistelevät toimialasta ja sosiaalityö psykiatriassa ja asumispalveluissa osana järjestelmää osallistuu toimialakiistoihin. Analyysin tuloksena aineistosta hahmottuu vaihteleva asumispalveluiden ja psykiatrian sosiaalityön kategorisoinnin käytäntö. Asunnottomalle ja mielenterveyskuntoutujalle on molemmille havaittavissa kaksi samankaltaista institutionaalisen kategorisoinnin tapaa: holistinen kategorisointi ja neoliberaali kategorisointi. Holistinen kategorisointi perustuu sosiaalityön kokonaisvaltaiseen tarkastelutapaan. Holistisiin kategorioihin liittyy laajan moniammatillisen yhteistyön tekeminen ja palveluiden räätälöinti asiakkaalle sopivaksi. Neoliberaaleihin kategorioihin liittyy resurssien puutteeseen keskittyvä argumentointi ja yksilön vastuun korostaminen. Yhteistyön tekeminen muiden tahojen kanssa ei näyttäydy neoliberaaleissa kategorioissa yhtä merkityksellisenä kuin holistisissa kategorioissa. Mielenterveyskuntoutujan neoliberaali kategoria nojaa lääketieteelliseen mielenterveyden tarkastelutapaan, jolloin sosiaalityön näkökulma mielenterveyteen jää pienempään rooliin. Asunnottoman neoliberaalissa kategoriassa asiakkaan tilannetta tarkastellaan palvelulähtöisesti. Neoliberaalit kategoriat määrittävät asunnottomalle ja mielenterveyskuntoutujalle asiakkuuteen ottamisen ja poiskäännyttämisen perusteet. Holistiset kategoriat voivat toimia täydentävinä kategorioina ensisijaisen neoliberaalin kategorisoinnin jälkeen. Holistisissa kategorioissa on mahdollista huomioida yhtäaikaisia palvelutarpeita; neoliberaaleissa kategorioissa yhtäaikaisia palvelutarpeita huomioidaan satunnaisesti. Eri kategorisointien perusteella asiakkaan toimijuuden mahdollisuudet muotoutuvat eri tavoin: holistiset kategorisoinnit antavat enemmän tilaa toimijuudelle kuin neoliberaalit kategorisoinnit. Asumispalveluiden ja psykiatrian sosiaalityö näyttäytyy aineistossa osittain lääketieteelle ja neoliberaalille agendalle alisteisena asiantuntija-ammattina. Sosiaalityön toimialakiista lääketieteen ja neoliberaalin agendan kanssa osoittaa, että sosiaalityöllä ei ole täyttä määrittelyvaltaa toimialaansa. Nykyisessä kroonisessa resurssipulassa sosiaalityö ei voi toimia täysin periaatteidensa mukaisesti niin kauan kuin sosiaalityö ei voi täysin määrittää asiakkuuden ehtoja ja resurssien jakoa.
-
(2019)The purpose of this study was to examine how adult social work’s expertise appears in the narratives of social workers. Further, the purpose was to examine how social workers narrate and perform their expertise. The context of adult social work is changing and the most noticeable change is still the transfer of supplementary benefit from municipalities to the Social Insurance Institution of Finland (Kela). The changing context places the social workers in a challenging position. The conception of expertise has changed from individual-based knowing. The emphasis is now more on collaboration and expertise is seen to be shared and negotiated. My study was a qualitative research. I conducted seven interviews with social workers who work in adult social work. I analysed the data with narrative methods. In narrative approach story-telling is seen as a natural part of human life. The stories are an expression of the individual life but also the social context where story-telling takes place. My main interest in this study was in narrative episodes which occur in the narration of the social workers. In the narration of the social workers, expertise seemed to be challenging to explain. Expertise was impacted by structural conditions and multi-professional collaboration where adult social work’s expertise is often seen as inferior. Expertise was experienced in the context of changes and continuities. Adult social work’s expertise seems to be personal and emotion-related. Because of the diversity of the adult social work, the social workers were required to use various forms of expertise in their work.
-
(2019)The purpose of this study was to examine how adult social work’s expertise appears in the narratives of social workers. Further, the purpose was to examine how social workers narrate and perform their expertise. The context of adult social work is changing and the most noticeable change is still the transfer of supplementary benefit from municipalities to the Social Insurance Institution of Finland (Kela). The changing context places the social workers in a challenging position. The conception of expertise has changed from individual-based knowing. The emphasis is now more on collaboration and expertise is seen to be shared and negotiated. My study was a qualitative research. I conducted seven interviews with social workers who work in adult social work. I analysed the data with narrative methods. In narrative approach story-telling is seen as a natural part of human life. The stories are an expression of the individual life but also the social context where story-telling takes place. My main interest in this study was in narrative episodes which occur in the narration of the social workers. In the narration of the social workers, expertise seemed to be challenging to explain. Expertise was impacted by structural conditions and multi-professional collaboration where adult social work’s expertise is often seen as inferior. Expertise was experienced in the context of changes and continuities. Adult social work’s expertise seems to be personal and emotion-related. Because of the diversity of the adult social work, the social workers were required to use various forms of expertise in their work.
-
(2015)Aims. The number of students with special needs in mainstream classes in Finland has been steadily rising in recent years. The purpose of this study was to determine how well the class teachers, subject teachers and special education teachers feel that they succeed in their work when dealing with students with special needs and what are the things that impact their level of competence. Particular attention was paid to how the special education studies and teaching experience affect teachers' skills in relation to teaching special need students.The research was carried out as a part of a project focused on clarifying the state of teaching students with special needs in Finland today, and later to take advantage of this knowledge to arrange further training and education for teachers. Methods. The study was conducted using quantitative research methods. The data was a random sample collected with a questionnaire from schools in a Finnish city. The questionnaire was responded by class teachers and subject teachers (N= 118), responses were analyzed using SPSS-software. Statistical parameters were used in describing the teachers' level of competence in different areas of teaching students with special needs. The impact of special education studies on teachers competences were tested using one-way variance analysis. The impact of general teaching experience on teachers' competences was examined with Mann-Whitneys U-test and the impact of special teaching experience on teachers' competences was examined with independent samples t-test. Results and conclusions. The results showed that teachers who had completed basic studies in special education or extensive special education studies, rated their skills significantly stronger than the teachers who had completed only the basic course in special education or who hadn't completed any special education studies at all. The mere completion of the special education basic course didn't seem to have almost any effect on teachers' competences when compared with the teachers' who hadn't completed any special education studies at all. The amount of general teaching experience had only little effect on teachers' competences. However special teaching experience had a significant impact on teachers' competences.
-
(2019)Farmasian ammattilaiset ovat lääkealan asiantuntijoita, joilta vaaditaan uudenlaista osaamista muun muassa teknologiakehityksen myötä. Nykypäivän asiantuntijuus edellyttää alakohtaisen eli sisällöllisen osaamisen lisäksi geneerisiä eli yleisiä taitoja ja ammatti-identiteetin muodostumista. Geneerisillä taidoilla tarkoitetaan yleishyödyllisiä taitoja, kuten ongelmanratkaisu- ja kommunikointitaitoja. Ammatti-identiteetillä tarkoitetaan käsitystä omasta työminästä, jonka avulla omaa roolia ja työnkuvaa järkeistetään. Näiden elementtien muodostamaa osaamisen kokonaisuutta kutsutaan kompetenssiksi. Asiantuntijoilta vaadittavan osaamisen muutos on ohjannut yliopistoja vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin. Helsingin yliopistossa toteutettiin Iso Pyörä -koulutusuudistus, jossa koulutusohjelmia uudistettiin komeptenssilähtöisesti. Kaikkiin koulutusohjelmiin ja opintojaksoihin lisättiin osaamistavoitteet, jotka opiskelijoiden tulisi saavuttaa valmistumiseensa mennessä. Osaamistavoitteiden täyttymistä edistää esimerkiksi portfoliotyöskentely, minkä avulla opiskelijat pääsevät hyödyntämään ja kehittämään reflektiotaitojaan. Opiskelijat voivat tuoda opetuksen kehittämiseen aivan uudenlaista näkökulmaa avatessaan käsityksiään esimerkiksi hyvistä opetusmenetelmistä, mitkä ovat auttaneet heitä saavuttamaan laaditut osaamistavoitteet. Toisaalta opiskelijoiden näkökulmasta saadaan tietoa, mikä osaaminen voidaan kokea puutteelliseksi, jolloin opetuksen kehittäminen on mahdollista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden käsityksiä omasta osaamisestaan ja ammatti-identiteetistään sekä millä tasoilla opiskelijat reflektoivat osaamistaan. Tutkimuksessa analysoitiin vuoden 2017 kolmannen vuosikurssin kandiportfolion loppureflektioesseet käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää. Esseissä opiskelijat reflektoivat osaamistaan suhteessa farmaseutin tutkinnolle asetettuihin osaamistavoitteisiin ja pohtivat omaa ammatti-identiteettiään. Tulosten mukaan opiskelijat saavuttivat monipuolista osaamista lääkkeiden ja lääkehoitojen näkökulmasta sekä kehittivät geneerisiä taitojaan. Puutteellisesti hallittiin useimmiten kielitaito sekä yrityksen ja yhteiskunnan taloudelliset periaatteet. Opiskelijoiden mukaan farmaseutin ammatti-identiteettiä määrittelevät erityisesti lääkeosaaminen ja terveydenhuolto sekä ammatin arvostaminen. Opiskelijoiden pohtimat valmiudet mukailivat osaamistavoitteita. Opiskelijat osasivat arvioida omaa osaamistaan ja nostaa esille vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Opetussuunnitelmaan on onnistuttu sisällyttämään geneeristen taitojen opetus, sillä opiskelijat kokivat saavuttaneensa näitä taitoja pääasiassa hyvin. Opetusta tulisi kehittää kielitaidon ja liiketalouden kohdalla, sillä nämä koettiin usein puutteellisesti hallituksi. Ammatti-identiteettikäsitykset mukailivat kirjallisuutta, sillä muissa tutkimuksissa on saatu samankaltaisia tuloksia.
-
(2019)Farmasian ammattilaiset ovat lääkealan asiantuntijoita, joilta vaaditaan uudenlaista osaamista muun muassa teknologiakehityksen myötä. Nykypäivän asiantuntijuus edellyttää alakohtaisen eli sisällöllisen osaamisen lisäksi geneerisiä eli yleisiä taitoja ja ammatti-identiteetin muodostumista. Geneerisillä taidoilla tarkoitetaan yleishyödyllisiä taitoja, kuten ongelmanratkaisu- ja kommunikointitaitoja. Ammatti-identiteetillä tarkoitetaan käsitystä omasta työminästä, jonka avulla omaa roolia ja työnkuvaa järkeistetään. Näiden elementtien muodostamaa osaamisen kokonaisuutta kutsutaan kompetenssiksi. Asiantuntijoilta vaadittavan osaamisen muutos on ohjannut yliopistoja vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin. Helsingin yliopistossa toteutettiin Iso Pyörä -koulutusuudistus, jossa koulutusohjelmia uudistettiin komeptenssilähtöisesti. Kaikkiin koulutusohjelmiin ja opintojaksoihin lisättiin osaamistavoitteet, jotka opiskelijoiden tulisi saavuttaa valmistumiseensa mennessä. Osaamistavoitteiden täyttymistä edistää esimerkiksi portfoliotyöskentely, minkä avulla opiskelijat pääsevät hyödyntämään ja kehittämään reflektiotaitojaan. Opiskelijat voivat tuoda opetuksen kehittämiseen aivan uudenlaista näkökulmaa avatessaan käsityksiään esimerkiksi hyvistä opetusmenetelmistä, mitkä ovat auttaneet heitä saavuttamaan laaditut osaamistavoitteet. Toisaalta opiskelijoiden näkökulmasta saadaan tietoa, mikä osaaminen voidaan kokea puutteelliseksi, jolloin opetuksen kehittäminen on mahdollista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden käsityksiä omasta osaamisestaan ja ammatti-identiteetistään sekä millä tasoilla opiskelijat reflektoivat osaamistaan. Tutkimuksessa analysoitiin vuoden 2017 kolmannen vuosikurssin kandiportfolion loppureflektioesseet käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää. Esseissä opiskelijat reflektoivat osaamistaan suhteessa farmaseutin tutkinnolle asetettuihin osaamistavoitteisiin ja pohtivat omaa ammatti-identiteettiään. Tulosten mukaan opiskelijat saavuttivat monipuolista osaamista lääkkeiden ja lääkehoitojen näkökulmasta sekä kehittivät geneerisiä taitojaan. Puutteellisesti hallittiin useimmiten kielitaito sekä yrityksen ja yhteiskunnan taloudelliset periaatteet. Opiskelijoiden mukaan farmaseutin ammatti-identiteettiä määrittelevät erityisesti lääkeosaaminen ja terveydenhuolto sekä ammatin arvostaminen. Opiskelijoiden pohtimat valmiudet mukailivat osaamistavoitteita. Opiskelijat osasivat arvioida omaa osaamistaan ja nostaa esille vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Opetussuunnitelmaan on onnistuttu sisällyttämään geneeristen taitojen opetus, sillä opiskelijat kokivat saavuttaneensa näitä taitoja pääasiassa hyvin. Opetusta tulisi kehittää kielitaidon ja liiketalouden kohdalla, sillä nämä koettiin usein puutteellisesti hallituksi. Ammatti-identiteettikäsitykset mukailivat kirjallisuutta, sillä muissa tutkimuksissa on saatu samankaltaisia tuloksia.
-
(2023)Objectives. The aim of this study was to find out how the day-care centre managers define inclusive early childhood education and what kind of thoughts inclusion evokes in them. The study also examines how the day-care centre managers (both managers and deputy managers) guide and support their employees towards an inclusive way of working. The starting point for the study was the interest in how the renewed National core curriculum for early childhood education and care (drawn up by the Finnish National Agency for Education, OPH, 2022) emphasize the implementation of inclusive early childhood education as part of the value base. Methods. The research was carried out as a mixed methods research in which the material was handled both qualitatively and quantitatively. The research material was collected using an electronic questionnaire (N=23). Quantitative research data was analyzed using statistical methods, whereas qualitative research data was analyzed using data-driven content analysis. The survey was carried out using an e-form for managers and deputy managers of Finnish-speaking day-care centres in the city of Helsinki. Results. The results showed that the views described by the managers and deputy managers of day-care centres towards inclusive early childhood education are versatile. The respondents were mainly unanimous about the value of inclusive early childhood education in furthering the development of participation, equality and equitable treatment. However, inclusive early childhood education was seen from various perspectives among the respondents considering the amount of support measures and resources available for the operation. According to the results, managers see themselves playing a key role in the implementation of inclusive early childhood education as a part of the everyday life of the day-care centres. Nevertheless, the means to promote the realization of inclusion were seen very differently depending on the respondent, and there are no official policies set on the matter on behalf of the city.
-
(2023)Objectives. The aim of this study was to find out how the day-care centre managers define inclusive early childhood education and what kind of thoughts inclusion evokes in them. The study also examines how the day-care centre managers (both managers and deputy managers) guide and support their employees towards an inclusive way of working. The starting point for the study was the interest in how the renewed National core curriculum for early childhood education and care (drawn up by the Finnish National Agency for Education, OPH, 2022) emphasize the implementation of inclusive early childhood education as part of the value base. Methods. The research was carried out as a mixed methods research in which the material was handled both qualitatively and quantitatively. The research material was collected using an electronic questionnaire (N=23). Quantitative research data was analyzed using statistical methods, whereas qualitative research data was analyzed using data-driven content analysis. The survey was carried out using an e-form for managers and deputy managers of Finnish-speaking day-care centres in the city of Helsinki. Results. The results showed that the views described by the managers and deputy managers of day-care centres towards inclusive early childhood education are versatile. The respondents were mainly unanimous about the value of inclusive early childhood education in furthering the development of participation, equality and equitable treatment. However, inclusive early childhood education was seen from various perspectives among the respondents considering the amount of support measures and resources available for the operation. According to the results, managers see themselves playing a key role in the implementation of inclusive early childhood education as a part of the everyday life of the day-care centres. Nevertheless, the means to promote the realization of inclusion were seen very differently depending on the respondent, and there are no official policies set on the matter on behalf of the city.
-
(2017)The purpose of this study was to explore how kindergarten teachers evaluate their experiences of continuing education and what kind of continuing education they feel that they need. In addition to this the study also wanted to find out how kindergarten teachers feel continuing education influence on their expertise. There is a statutory continuing education obligation in the kindergarten teachers profession. Also earlier studies have shown that teachers feel continuing education to be motivating them in their coping at work. Also new kindergarten teachers feel that possibilities in professional development affirm their commitment to the industry. This study carried out as qualitative research. Data for the research was collected via interviewing three kindergarten teachers. They all had over twenty years of experience working as teachers. They were chosen for the study based on their experience in continuing education. The interviews were carried out as focused interviews. The collected audio data was then transcribed. Transcribed data was then analyzed using theory guided content analysis. Kindergarten teachers evaluated their experiences in continuing education based on supply and they felt that it was sufficient. The study also showed that kindergarten teachers felt that there were now more supply in continuing education than before. In addition the study showed that the support of superior in taking part in continuing education was an important factor for kindergarten teachers. They felt that shift arrangements were mainly the negative side of participation in continuing education. Kindergarten teachers also felt that the current topics of continuing education were important. All kindergarten teachers that participated in this study hoped that in the future the subjects of continuing education would concentrate on the changes happening in the field of early learning. They all mentioned the new national early learning plan. All kindergarten teachers felt that continuing education supported their expertise.
-
(2020)Expanded expertise research is more considerate of the perspective of community and is more interactional. Work has changed on a societal scale and Finnish football coaching culture has changed, for example athletecentered coaching is more emphasized. The purpose of this study is to research, understand and delineate, the interviewed football coaching experts’ thoughts and understanding regarding 1. the expertise of a football coach and coaching in general, 2. the change in Finnish football coaching work and the required competence and 3. the development of a coach’s expertise. This qualitative study was conducted based on data of seven interviews. At the time of the interviews the participants of the study had coached between five to thirty-one years and were currently employed by some Finnish football club or organization in the footballing world. The first research question about the expertise of a football coach and coaching in general was analyzed by theory directional content analysis. The second research question about the change in Finnish football coaching work and the required competence and the third research question about the development of a coach’s expertise were inductively analyzed by databased content analysis. The football coaches’ expertise and coaching expertise were understood as both individual and distributed expertise. Individual expertise consists of different competencies and it depends on operational environment. The quantity of experience did not solely define expertise. The aim of the expertise development could be also the specializing in some field of football coaching or in a specific age group. Distributed expertise consisted of perceptions about the competence and skills of coaching teams and coaches and it partly included by using technology. The work of the football coaches and the required competence had changed in many different areas, according to the interviewees. Among those areas were pedagogic skills, information evaluation and management, technology and planning skills, leadership of the coaching team and knowing oneself. The range of different coaching methods and styles has brought both challenges and opportunities. Expertise is developed in many ways, but continuing learning, coaches’ self-guidance and interactional ways of learning were highlighted in every interview.
-
(2020)Expanded expertise research is more considerate of the perspective of community and is more interactional. Work has changed on a societal scale and Finnish football coaching culture has changed, for example athletecentered coaching is more emphasized. The purpose of this study is to research, understand and delineate, the interviewed football coaching experts’ thoughts and understanding regarding 1. the expertise of a football coach and coaching in general, 2. the change in Finnish football coaching work and the required competence and 3. the development of a coach’s expertise. This qualitative study was conducted based on data of seven interviews. At the time of the interviews the participants of the study had coached between five to thirty-one years and were currently employed by some Finnish football club or organization in the footballing world. The first research question about the expertise of a football coach and coaching in general was analyzed by theory directional content analysis. The second research question about the change in Finnish football coaching work and the required competence and the third research question about the development of a coach’s expertise were inductively analyzed by databased content analysis. The football coaches’ expertise and coaching expertise were understood as both individual and distributed expertise. Individual expertise consists of different competencies and it depends on operational environment. The quantity of experience did not solely define expertise. The aim of the expertise development could be also the specializing in some field of football coaching or in a specific age group. Distributed expertise consisted of perceptions about the competence and skills of coaching teams and coaches and it partly included by using technology. The work of the football coaches and the required competence had changed in many different areas, according to the interviewees. Among those areas were pedagogic skills, information evaluation and management, technology and planning skills, leadership of the coaching team and knowing oneself. The range of different coaching methods and styles has brought both challenges and opportunities. Expertise is developed in many ways, but continuing learning, coaches’ self-guidance and interactional ways of learning were highlighted in every interview.
-
(2019)The purpose of this thesis is to explore the perceptions of coaches’ in youth football on coaching expertise and good coaching. Outstanding sports performances are not based on innate abilities but on long-term deliberate practice. In sport, the most important task of a coach is to design and guide athletes' deliberate practice. The expert coaches consider the coaching context in their coaching and use their expertise to develop their athletes in a holistic way. In addition, they have the ability to continuously develop their athletes over the longer term. I explore what kind of coaching youth coaches think is a good coaching and what kind of coach they think is a good coach, and whether these perceptions differ between coaches in competitive and recreational teams. The data consists of theme interviews from four coaches. The material has been analyzed by using a qualitative content analysis method. According to coaches, good coaching is organized in a certain way, is oriented towards the player, generates learning, leads to excel in competition, creates a positive atmosphere in the team, and is also conditional depending on various preconditions. A good coach has some football related knowledge, good intrapersonal skills, some special features, good interpersonal skills, takes care of the players and understands the impacts of the environment on their own coaching. Competitive coaches emphasized the organizing nature of coaching, and how good coaching is organized in a certain systematic way that supports the achievement of goals. The recreational coaches, on the other hand, emphasized more the player-centeredness of good coaching and how the coaching is done with the players and for the players. This difference can reflect the differences in the recreational and competitive world in the demands they place on coaches.
Now showing items 1-20 of 84