Browsing by Subject "assosiaatio"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2017)Aim: Oral infections up-regulate a number of systemic inflammatory reactions that, in turn, play a role in the development of systemic diseases. We investigated the association between oral health and autoimmune diseases in a cohort of Swedish adults. Hypothesis was that poor oral health associates with incidence of autoimmune diseases. Materials and Methods: Overall 1676 subjects aged 30–40 years old from Stockholm County (Sweden) participated in this study in 1985. Subjects were randomly selected from the registry file of Stockholm region and were followed-up for 30 years. Their hospital and open health care admissions (World Health Organization ICD 9 and 10 codes) were recorded from the Swedish national health registers. The association between the diagnosed autoimmune disease and the oral health variables were statistically analyzed. Results: In all, 50 patients with autoimmune diagnoses were detected from the data. Plaque index was significantly higher in the autoimmune disease group (≥median 35 (70%) vs. under median 872 (54%), p = 0.030). No statistical difference was found in gingival index, calculus index, missing teeth, periodontal pockets, smoking or snuff use between patients with and without autoimmune disease. Conclusions: Our study hypothesis was partly confirmed. The result showed that subjects with a higher plaque index, marker of poor oral hygiene, were more likely to develop autoimmune diseases in 30 years.
-
(2017)Suuperäiset tulehdukset, kuten parodontiitti, vaikuttaa koko kehon tulehdusasteeseen. Infektiot kehossa voivat laukaista autoimmuunisairauksia, joten tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, voiko parodontiitilla ja autoimmuunisairauksilla olla yhteyttä. Tutkimukseen osallistui 1676 satunnaisesti valittua tukholmalaista potilasta, joiden ikä oli 30-40 vuotta tutkimuksen aloitusvuonna 1985. Potilaille tehtiin suun perustutkimus sekä heidän terveystottumuksia, kuten tupakointia ja nuuskan käyttöä, kysyttiin. Potilaita seurattiin 30 vuotta, jona aikana heidän sairaalan ja avoterveydenhuollon ICD9 ja ICD10 koodit kirjattiin tutkimukseen. Kaikkiaan 50 potilaalla oli todettu autoimmuunisairaus ja heidän suunterveysparametreja verrattiin terveisiin potilaihin (n=1626). Merkittävänä tuloksena saimme, että autoimmuunisairailla potilailla oli korkeampi plakki-indeksi (plakin määrä) verrattuna terveisiin. Tilastollisesti merkitseviä eroja emme löytäneet ryhmien välillä hammaskivi-indeksin, ientulehdus-indeksin, puuttuvien hampaiden lukumäärän, syventyneiden ientaskujen, tupakoinnin tai nuuskaamisen suhteen. Tutkimuksemme hypoteesi toteutui kuitenkin siltä osin, että potilaille, joilla oli suurempi plakki-indeksi, ja siten huono suuhygienia, kehittyi 30-vuoden seurannassa todennäköisemmin autoimmuunisairaus.
-
(2013)γ-aminobutyric acid (GABA) is the major inhibitory neurotransmitter in the brain and it's activity is mediated via metabotropic GABAB - and ionotropic GABAA receptors. Receptors containing αβγ subunit combination are localized in both synaptic and extrasynaptic sites and they mediate fast synaptic phasic activity. αβδ- and α5βγ-containing receptors reside only in extrasynaptic space where they regulate tonic inhibition of the nerve cell. Disruption in tonic inhibition may cause several diseases. Drugs that selectively affect extrasynaptic GABAA receptors are believed to help treatment of diseases like sleep disorder, neuropsychiatry disorders, epilepsy, cognition impairment and recovery from stroke. Drug development of δ- selective GABAA agonists and positive modulators that enhance tonic inhibition as well as α5βγ selective inverse agonists that reduce tonic inhibition and enhance cognition are under investigation right now. Muscimol is a psychoactive molecule which activates all GABAA receptors but has higher affinity to cerebellar granule cell-specific receptor subtypes α6β2γ2 and extra synaptic α6β2δ than to the most common receptor subtype α1β2γ2. However, the binding of [3H]muscimol has produced contradictory results in former studies. Binding to membrane homogenates results to binding levels of the same magnitude in most brain regions, while in receptor autoradiography the high affinity binding is δ-subunit dependent. The affinity of muscimol to GABAAR subtypes has thus far been determined using saturation analysis, i.e. by measuring concentration-dependent binding of [3H]muscimol at equilibrium and by determining KD, the dissociation constant of the ligand. However, this value expresses the affinity of the ligand to the receptor, but does not give any information on the rate of the association and dissociation. In this master's thesis I have investigated association and dissociation rate of [3H]muscimol from recombinant GABAA receptors and from native GABAA receptors present in wild-type (WT) and δ-subunit knock-out (δKO) mice forebrain and cerebellar membranes. We concluded from binding assays that [3H]muscimol dissociates extremely slowly from δ-receptors. This explains further contradictory results: in membrane/filtration assay the washing procedure is generally much faster resulting in only low dissociation from αβγ receptors, while in the long washing procedure of receptor autoradiography only αβδ-binding is retained. The high affinity of muscimol to αβδ receptors is suggested to be due to its extremely slow dissociation from these receptors. Also association of [3H]muscimol to αβδ receptors seems to be slower, but this needs confirming studies. The exceptional binding properties of muscimol make it an interesting leading molecule in development of drugs which act via extrasynaptic GABAA receptors.
-
(2017)Tässä työssä tutkin konnotaatiota eli sanan perusmerkitykseen liittyviä assosiatiivisia sivumerkityksiä, jotka vaikuttavat kielellisten ilmausten tyyliin ja tulkintaan. Työn teoreettisessa osassa tarkastelen mm. konnotaatioiden eri tyyppejä ja niiden funktiota ja käyttöä teksteissä. Tutkielmassa selvitän tarkemmin lintua tarkoittavien substantiivien konnotaatiota analysoimalla niiden käyttöä osana vertailurakennetta. Venäjän kielessä vertailun ilmaiseminen on mahdollista usealla eri tavalla, mutta tässä tutkimuksessa keskityn tarkastelemaan rakenteita, joissa lintua tarkoittava substantiivi esiintyy kak-konjunktiolla alkavassa vertailurakenteessa. Lisäksi tutkimus on rajattu niihin vertauksiin, jotka kuvaavat ihmisten käyttäytymistä ja ominaisuuksia. Tutkimusaineistona olen käyttänyt Venäjän kansalliskorpuksesta kokoamaani nykykieltä edustavaa aineistoa. Korpuksen semanttista annotaatiota hyödyntämällä selvitin ensiksi, mitä lintua tarkoittavia substantiiveja korpuksessa esiintyy, minkä jälkeen kokosin erillisillä hauilla kaikki vertailurakenteet, joissa esiintyy jokin 45 löytämästäni substantiivista. Työn teoriaosassa käsittelen seikkaperäisesti konnotaation eri lajeja ja pohdin mm. konnotaatioihin liittyvien emotionaalisten ja arvottavien merkitysten keskinäissuhdetta sekä konnotaatioiden suhdetta sanojen leksikaalisiin merkityksiin. Pääpaino on tyylillisissä konnotaatiossa, joihon liittyy usein myös kulttuurispesifejä piirteitä. Viimeksi mainitut heijastavat aikaisempien sukupolvien kokemuksia ja ajatusmaailmaa ja erityisen selvästi ne ilmenevät sananlaskuissa ja muissa kiteytyneissä ilmauksissa käytetyissä vertauksissa. Monet kielenkäytössä vakiintyneet vertaukset luetaan venäläisessä kielitieteessä fraseologian piiriin, mistä johtuen tarkastelen tutkimusaineistoa monin paikoin myös fraseologian oppien näkökulmasta. Tutkittaessa konnotaation käsitettä kansalliskulttuurisella tasolla käy ilmi, että konnotaatioita esiintyy kaikissa kielissä, mutta ne voivat erota toisistaan. Lintuihin liittyvät konnotaatiotkaan eivät ole kaikissa kielissä ja kulttuureissa yhteneväisiä, mistä johtuen niiden kääntäminen saattaa tuottaa hankaluuksia. Työn empiirisessä osassa analysoin korpusaineistosta esiin nousevia ilmiöitä sekä kvalitattivisesti että kvantitatiivisesti. Kvantitatiivista analyysiä edustaa mm. vertausten ideografinen ja syntaktinen luokittelu. Analyysi tuo esille mm. vapaiden ja kiteytyneiden vertausten välillä ilmeneviä yhtäläisyyksiä ja eroja. Korpusaineisto osoittaa, että lintuaiheisille vertauksille on tyypillistä niiden muuntautuminen ja että eri substantiivien välillä on suuria eroja niiden käytössä vertailurakenteessa. Aineiston perusteella tavallisimmpia lintuja, joihin ihmisiä verrataan venäläisessä kielenkäytössä, ovat kana, hanhi ja papukaija.
Now showing items 1-4 of 4