Browsing by Subject "assyriologia"

Uusassyrialaisen historian aikana assyrialaiset viittasivat kymmeniin eri ryhmiin ”aramealaisina”. Akkadinkielisen termin semanttinen merkitys muuttuu vuosisatojen aikana, kunnes 600-luvun assyrialaisissa lähteissä sitä ei enää juuri käytetä etnonyyminä. Tutkin työssäni, miten perusteltua on olettaa aramealaisten edustavan yhtenäistä etnistä ryhmää 600-luvulla eaa. Tutkimus olettaa, että sekä ryhmän ulkopuoliset, että siihen kuuluvat tunnistavat, kuka on ryhmän jäsen. Mikäli aramealaiset Assyrialaisessa imperiumissa kokivat edustavansa etnistä vähemmistöä ja ”assyrialaisiin” kuulumatonta väestöä, myös heidän sosiaaliset ryhmänsä todennäköisesti sisältäisivät lähinnä muita aramealaisia. Toteutan tutkimuksen sosiaalisen verkostoanalyysin (social network analysis) avulla. Käytän materiaalina Ancient Near Eastern Empires -huippuyksikön Team 1:n kehittämää 17 000 yksilön verkostoa, joka on koottu Prosopography of the Neo-Assyrian Empire -nimihakemistosta. Verkoston muodostavat nimihakemiston yksilöt, joiden nimen lingvistinen kanta on määritelty esimerkiksi akkadin-, aramean-, tai egyptinkieliseksi. Käytän verkostoanalyysissä nimen lingvististä kantaa pääasiallisena aramealaisten tunnisteena. Tutkimuksen teoria pohjaa etnisyyden määritelmään ja sen ilmentymiseen ”ryhmällisyytenä” (groupness) sosiaalisen ja poliittisen ilmapiirin niin vaatiessa. Esitän, miten etnisyyttä, ryhmällisyyttä, ja etnistä ryhmällisyyttä voidaan tutkia sosiaalisen verkostoanalyysin avulla. Analysoin aramealaisten nimien ryhmittymistä kahdessa aliverkostossa. Ensimmäinen on Ma’allanaten arkistoon perustuva verkosto, joka on valittu korkean aramealaisten nimien esiintyvyyden perusteella. Toinen on rajattu Nineven kaupungin asukkaisiin. Analyysi perustuu modulariteettialgoritmien tunnistamien yhteisöjen analysoimiseen. Tutkin, miten länsiseemiläiset nimet jakautuvat verkostoissa ja millä perustein aramealaiset muodostavat sosiaalisia ryhmiä. Tutkimuksessa käy ilmi, että aramealaiset eivät muodosta ryhmiä jaetun etnisen taustan perusteella. Molempien aliverkostojen aramealaisten sosiaaliset verkostot ovat nimikannan perusteella monimuotoisia. Sosiaaliset verkostot ovat rakentuneet pikemminkin ammatin perusteella. Aramealaiset eivät siis osoita erityistä ryhmällisyyttä 600-luvun Assyriassa. Heidän sosiaalinen toimintansa ei viittaa siihen, että aramealainen tausta olisi assyrialaisesta identiteetistä erillistä. Viitteitä yleiseen, aramealaiseen identiteettiin ei ole.

Työ tarkastelee Juudan pakkosiirtolaisyhteisöjen elämää Babyloniassa 500–400-luvuilla eKr. Yhtäältä se kokoaa aiheesta tehtyä tutkimusta ja esittelee ne nuolenpäätekstien kokoelmat, joihin Babylonian juudalaisia käsittelevä tutkimus ensisijaisesti perustuu. Aikajärjestyksessä nämä kokoelmat ovat Nebukadnessar II:n palatsiarkisto 500-luvun alkupuolelta, Āl-Jāhūdun ja Našarin tekstikokoelma 500-400-luvuilta sekä Murašûn kauppahuoneen arkisto 400-luvun jälkipuoliskolta eKr. Toisaalta tutkielma hahmottelee Babylonian juudalaisten yhteiskunnallista asemaa tekstikokoelmien kattamana ajanjaksona. Lähdeaineiston perusteella pakkosiirtolaisyhteisöt integroituivat osaksi alueen monikulttuurista yhteiskuntaa mutta säilyttivät samalla identiteettinsä ja omaleimaisuutensa.