Browsing by Subject "asuminen"

Man has lived in space for 20 years. The importance of housing and living in space to man has been viewed as physiological and psychological changes, such as from the perspectives of nutrition, stress tolerance, or muscle endurance, but not from the perspective of everyday life. While astronauts are on expedition their main job is scientific research. However, the station is inhabited and lived for long periods of time, eating, hygiene and spending time with colleagues. The purpose of this study is to look at living and everyday life at the station from the perspective of home economics. The study has looked at videos produced on the ISS International Space Station, which can be found on YouTube’s video service. The selection criteria for the videos were that they highlight housing, everyday life and household activities. The material has been analysed by thematising and classifying the situations that have occurred in the videos according to living, everyday practices and household activities. The material was examined from the perspective of how housing is organized and how everyday life and household functions come into play in a non-home environment. According to the study, living in the station and in use of the premises, features and functions can be perceived that are related to home environments. Astronauts live in very small spaces, so versatility is necessary. Defining the ISS space station as a household is challenging, but with certain criteria this can be done, as everyday routines and household activities can be identified in that form of housing and living. Astronauts have a very regular everyday life with rhythms. In the morning, they wash up and eat breakfast. This is followed by the start of the working day with changing tasks or scientific experiments. The content of the working day also includes daily fitness. Astronauts have at least three meals a day and they are communal situations. In the evening, the crew has free time. They can contact the family, read a book, or just look at the globe spinning below from the window. Doing everyday activities with microgravity makes them a new kind of challenge and, on the other hand, fun to perform.

Tutkielma tarkastelee asuinalueiden ominaisuuksien yhdistelmiä kuluttajan päätöksenteon kannalta. Pääasiallinen tutkimuskysymys on: millaisia asuinalueiden ominaisuuksien yhdistelmiä kuluttajat nimeävät heidän kannaltaan hyviksi syiksi valita Helsingin Etelä-Haaga, Pihlajamäki tai Konepaja? Toinen, vertaileva tutkimuskysymys on: millaisia eroja näille kolmelle asuinalueelle nimettyjen valintaperusteiden välillä on? Tutkimuskohteina ovat osin jopa ihmisten tarkat sanavalinnat, ja pääsääntöisesti sellaiset sisällöt, jotka eivät vaadi paljoa tulkintaa, mutta toisinaan epäsuoremmat ilmaisut, joiden merkityksiä tulkitaan aktiivisemmalla otteella. Ominaisuuksien yhdistelmät merkitsevät tässä tutkimuksessa usein rakenteita, joissa jonkin laajan kattotermin alla on useita konkreettisempia sisältöjä. Tutkielman kirjallisuuskatsaus käsittelee suurelta osin asumispreferenssejä. Asumispreferenssejä jaotellaan esitettyihin ja toteutuneisiin preferensseihin, joista tämä tutkielma tutkii esitettyjä preferenssejä, mutta vertailee tuloksia toisinaan toteutuneiden preferenssien tutkimuksiin. Tutkimusmenetelmä koostuu puolistrukturoiduista katuhaastatteluista, nettikyselyistä ja sisällönanalyysistä. Haastateltavilta kysytään kadulla heille tärkeitä kyseisen kaupunginosan ominaisuuksia, tarjoamatta valmiita vaihtoehtoja, ja tyypillisesti pyydetään seuraavaksi tarkentamaan ja konkretisoimaan vastauksia. Haastatteluaineiston perusteella laaditaan monivalintakyselylomakkeet, joihin saadaan suuri vastaajamäärä internetissä, mutta nämä nettikyselyt ovat silti toissijainen aineistonkeruumenetelmä. Sisällönanalyysi ja teemoittelu on datalähtöistä, muodostettavat teemat nousevat kuluttajien omaäänisistä ilmaisuista, eivät tutkielman ennakkoasetelmista. Aineistosta nousee esiin seitsemän merkittävää teemaa: kulkuyhteydet, luonto ja kaupunkitila, palvelut, lapsiystävällisyys, rauhallisuus, yhteisöllisyys ja hintataso. Rajatapauksina esiintyviä kategorioita ovat muutos, ei mikään, sekä pohjaratkaisut, ja näitäkin esitellään lyhyesti. Usein teeman nimi toistuu lähes sanatarkasti sellaisenaan useiden haastateltavien omaäänisissä ilmaisuissa, ja sen alle sijoittuvat ominaisuudet toistuvat myös, sekä sisällöltään että sanavalinnoiltaan. Vaikeammat tapaukset vaativat rajanvetoa, jossa perusteena on usein jonkin yhdistelmärakenteen suuri painokkuus, voimakas tunnesisältö ja hallitseva asema muutamien haastateltavien koko puheenvuorojen yhteisenä nimittäjänä. Alueiden väliset vastausten erot, ja monien vastaajien asenteiden erot, osoittautuvat suuriksi. Pihlajamäen erot muihin alueisiin viittaavat segregaatioon, mutta eivät negatiivisen muutoksen merkityksessä, vaan ylipäätään olemassa olevina hyvinvointieroina. Etelä-Haagan ja Konepajan keskinäiset erot viittaavat horisontaalisesti eroaviin makumieltymyksiin.

The Master’s thesis is qualitative research based on interviews of 15 Chinese immigrants to Finland in order to provide a sociological perspective of the migration experience through the eyes of Chinese immigrants in the Finnish social welfare context. This research is mainly focused upon four crucial aspects of life in the settlement process: housing, employment, access to health care and child care. Inspired by Allardt’s theoretical framework ‘Having, Loving and Being’, social relationships and individual satisfaction are examined in the case of Chinese interviewees dealing with the four life aspects. Finland was not perceived as an attractive migration destination for most Chinese interviewees in the beginning. However, with longer residence in Finland, the Finnish social welfare system gradually became a crucial appealing factor in their permanent settlement in Finland. And meanwhile, social responsibility of attending their old parents in China, strong feelings of being isolated in Finland, and insufficient integration into the Finnish society were influential factors for their decision of returning to China. Social relationships with personal friends, migration brokers, schools, employers and family relatives had great influences in the four life aspects of Chinese immigrants in Finland. The social relationship with the Finnish social welfare sector is supportive to Chinese immigrants, but Chinese immigrants do not heavily rely on Finnish social protection. The housing conditions were greatly improved over time while the upward mobility in the Finnish labour market was not significant among Chinese immigrants. All Chinese immigrants were satisfied with their current housing by the time I interviewed them while most of them had subjective feelings of being alienated in the Finnish labour market, which seriously prevented them from integrating into the Finnish society. In general, Chinese immigrants were satisfied with the low cost of accessing the Finnish public health care services and affordable Finnish child day care services and financial subsidies for children from the Finnish social welfare sector. This research also suggests that employment is the central basis in well-being. Support from the Finnish social welfare sector can improve the satisfaction levels among immigrants, especially when it mitigates the effects of low-paid employment. As well, my empirical study of Chinese immigrants in Finland shows that Having (needs for materials), Loving (needs for social relations) and Being (needs for social integration) are all involved in the four concrete aspects (housing, employment, access to health care and child care).

Tutkielman aiheena ovat aiemmin asunnottomuutta kokeneiden, nykyään niin sanotuissa hajasijoitetuissa vuokra-asunnoissa itsenäisesti asuvien ihmisten kokemukset hyvinvoinnista, sosiaalisista suhteista ja osallisuudesta. Tutkimuskysymyksiä ovat: 1. Miten haastateltavat kuvaavat asunnottomuuteen, asunnon saamiseen ja asunnottomien palvelujärjestelmään liittyviä kokemuksiaan? 2. Millaisia merkityksiä haastateltavat antavat ihmissuhteilleen ja yksinäisyyden kokemuksilleen koetun asunnottomuuden aikana ja nykyhetkessä? 3. Millaisina haastateltavien nykyinen arki, hyvinvointi ja osallisuus ilmenevät heidän kerronnassaan? Tavoite on tuottaa uutta tietoa suomalaiseen asunnottomuuden tutkimukseen ja laajemmin eriarvoisuutta ja hyvinvointia koskevaan yhteiskuntapoliittiseen tutkimukseen. Tutkimuksen teoreettinen perusta muodostuu hyvinvoinnin, asumispolkujen, sosiaalisten suhteiden, yksinäisyyden, marginalisaation ja osallisuuden käsitteistä. Tutkimuksen haastateltavat rekrytoitiin Y-Säätiön Yksi meistä -kehittämishankkeen osallistujista. Hankkeen tavoitteena on vähentää Y-Säätiön vuokra-asunnoissa asuvien yksinäisyyttä. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduin teemahaastatteluin ja aineisto koostuu kuudesta haastattelusta. Tutkimuksen teoreettismetodologisena viitekehyksenä on tulkitseva fenomenologinen analyysi (IPA). Tutkimuksen tuloksissa asunnottomuus määrittyy raskaana kokemuksena ja osattomuutena. Asumisyksiköistä on saatu tukea, mutta niihin liittyy myös negatiivisia kokemuksia. Itsenäisen vuokra-asunnon saaminen tukee päihderiippuvuudesta kuntoutumista ja lisää hyvinvointia. Asunnottomuus heikentää sosiaalisia suhteita. Asunnottomuuden aikaiset ystävyyssuhteet liittyvät usein päihteidenkäyttöön ja päätöksistä katkaista suhteet voi seurata yksinäisyyttä. Yksinäisyys koetaan negatiivisena olosuhteena, johon liittyy tyhjyyden tunteita. Yksinäisyys voidaan kiistää tai yksilö voi kokea sen luonnolliseksi osaksi elämänhistoriaansa. Uusien ihmissuhteiden solmiminen koetaan hankalaksi. Asunnon saaminen parantaa lähisuhteita ja lähisukulaiset ovat merkittävin avun ja tuen lähde. Asunnottomuutta kokiessaan ihmisellä ei ole mahdollisuuksia rakentaa itselleen arkea ja elämänpiiriä, jossa osallisuus ja hyvinvointi voivat toteutua. Asunnottomuus kaventaa mahdollisuuksia tehdä omaa elämää koskevia valintoja, ja sillä on pitkäkestoisia vaikutuksia yksilön hyvinvointiin. Itselle sopivaksi koettu vuokra-asunto on uudenlaisen arjen kivijalka. Asumisen turvaaminen ei kuitenkaan yksinään riitä hyvinvoinnin ja osallisuuden lähteeksi. Marginalisoitu asema, johon liittyy köyhyyttä ja yksinäisyyttä voi jatkua myös asunnon saamisen jälkeen. Osallisuutta lisäävät mahdollisuudet osallistua itse valittuihin toimintoihin, esimerkiksi vertaistukiryhmiin. Tarvitaan lisää tutkimusta siitä, kuinka aiemmin asunnottomuutta kokeneiden ja sittemmin itsenäiseen asumiseen siirtyneiden yksilöiden elämässä ilmeneviä hyvinvoinnin vajeita voidaan lievittää. Tällainen tieto ja siihen nojaavat politiikkatoimet ovat tärkeitä myös yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämisen näkökulmasta.

The thesis examines families living in the neighborhood of Kallio in Helsinki. The research focus is on housing as a choice. The idea to investigate this group rose from the media-hyped phenomenon of Kallio becoming more popular among families with children. It attracted the researcher´s interest since until now Kallio had been primarily pictured as the notorious, former worker´s and bohemian´s neighborhood. The primary research questions are: Why do some families reside in Kallio? Is it a choice and how is this choice made? The additional questions are: What characterizes these families and how do they identify themselves with Kallio as a neighborhood? The primary material consists of interviews with local parents. The material consists of ten 1-1,5 h semi-structured interviews and six ad hoc interviews (duration 10-20 min.) Ad hoc-interviews were conducted in communal three parks: in Linjan puisto, Kirkkopuisto and Brahen puisto.The study area is limited to include the sub-districts of Linjat, Torkkelinmäki and Harju. General observation and taking photographs were conducted on this area. Different social scientists, such as Anthony Giddens, characterize the contemporary society as dispersed and fragmented in terms of lifestyles and institutions. Socio-cultural differentiation is a central phenomenon of the postmodern society. Lifestyle choice has become central to the constitution of self-identity. People choose different lifestyles; some families choose an urban lifestyle. Housing research in Finland has largely focused on the housing wishes, 'stated preferences'. Housing choices have mainly been explained from a microeconomic or environmental angle, often aiming at high level of generalization. The context where choices are made often receives less emphasis. The actual choices, 'revealed preferences', have been studied less. In this thesis I argue that choices are composed of wishes, needs and constraints. Interviews and qualitative analysis methods are suitable for this research which aims to look at the qualitative changes in housing choice. The research confirmed that the thematic interview method is a useful way to clarify housing choice as a process. Results are presented by themes: 1) social class, 2) housing situation and background, 3) conceptions of places, 4) housing wishes, 5) self-identity, 6) choice, and 7) urban lifestyle. The results indicate that the families had clearly made a lifestyle choice to live in Kallio. Urban environment was a central wish. The constraints families face were often economic, and the needs were associated with the daily routines, such as connections to public transportation, hobbies, kindergartens, schools and jobs. Families often divided their housing wishes to two groups: dreams and realistic possibilities. Both of these were often located in an urban environment. The central choice for all the families seemed to be an urban lifestyle but their self-identities varied. For all of them urban lifestyle meant enjoying life and living in an exciting environment. Their self-identities were described with three different groups: life-style urbans, suburbans and gentrifiers. The life-style urbans identified themselves to Kallio as it is now, as a socially and culturally multifaceted area. The suburbans were not sure if they identify to Kallio, and they considered moving out. The gentrifiers identified to the aesthetic features of Kallio, and hoped that Kallio would become tidier. The context of choice provides more detailed and realistic information for urban planners and policy makers on how families want to live. Context of choice is important because it is based on the everyday context, and not on unreliable dreams. Literature and the background of this study support the viewpoint that the housing wishes (stated preferences) are completely different than the housing choice (revealed preferences).

Tämän tutkielman aiheena on Helsingin historia toisen maailmansodan jälkeen. Tarkastelussa ovat muun muassa Helsingin kaupungin suunnittelun historia ja kehityskulut jälkiteollisessa yhteiskunnassa. Helsingin kaupunki eli murroskautta, jossa yksityisautoilu oli yleistymässä. Myöskin vapaa-ajan kulttuuri ja viihdekulttuuri olivat yleistymässä. Kaupunkilaiset vaativat yhä enemmän vapaa-ajan toimintoja ja virkistysalueita. Puistojen ja virkistysalueiden merkitys kasvoi entisestään. Puistoilla ja virkistysalueilla oli nyt funktionaalinen merkitys, eivätkä ne palvelleet enää pelkästään esteettisiä arvoja. Helsinki oli muuttumassa yhdyskuntarakenteellisesti. Työpaikat ja asuinpaikat eivät enää välttämättä olleet erillisillä alueilla. Tämä vähensi liikenteen haittoja. Tarkastelun kohteena olevat kaupunginosat, kuten Ruoholahti, kehittyivät yhdyskuntarakenteen monipuolisuutta ajatellen. Kamppi oli sekin kehittymässä yhä enemmän asukasystävällisemmäksi vaikkakin alueella toimi paljon konttoreita. Ruoholahdessa kehitys, jossa työpaikat ja asunnot suunnitellaan samalle alueelle, sai konkreettisia muotoja. Julkinen mielipide näytti olevan liikenteen yleistymistä vastaan. Varsinkin yksityisautoilun lisääntyminen nähtiin haitallisena asukkaiden silmissä. Maisemallisuutta ja ympäristön viihtyvyyttä painotettiin asukkaiden lausunnoissa. Näihin asukkaiden tarpeisiin kaupunki pyrki vastaamaan omilla ohjeillaan, jotka koskivat asutusta, elinkeinoja ja teollisuutta. Samalla julkinen mielipide kritisoi kaupunkia siitä, ettei julkista mielipidettä kuultu kaupungin suunnittelussa esimerkiksi Kampin- ja Töölönlahden suunnittelussa. Tutkielmassa käytetään Helsingin kaupungin arkiston materiaalia, kuten Lars Hedmanin kokoelmaa ja Ruoholahti–Hietalahden asukasyhdistyksen materiaalia. Tutkielman tavoitteena on kartoittaa Helsingin kaupungin historiaa sotien jälkeisellä ajalla. Eräitä argumentteja tukeakseen, tutkielma käsittää myös otteita varhaisemmilta ajoilta. Tutkielman johtopäätökset: Julkinen mielipide suosi puistojen ja kevyenliikenteen kehittämistä Helsingin alueella. Helsingin kaupunki pyrki vastaamaan näihin tavoitteisiin. Myös niin kutsuttuja piilokonttoreita vastaan julkaistiin mielipiteitä. Helsingin kaupunki pyrki vähentämään näitä alueellaan. Yksityisautoilu oli nousussa, tätä vastaan esitettiin useita kannanottoja. Ympäristön viihtyisyyteen pyrittiin vaikuttamaan esimerkiksi asukasyhdistysten taholta. Kaupunki kehitti omia ohjesääntöjään asumisesta ja autojen käytöstä.

Innovaatio- ja tietotalouteen perustuvassa globaalissa maailmassa kansainväliset korkeakouluopiskelijat ovat nousseet merkittäväksi ryhmäksi sekä kaupunkien kilpailukyvyn että globaalisen liikkuvuuden näkökulmasta. Myös Suomessa kansainvälisyyttä on pyritty edistämään niin poliittisin kuin taloudellisin keinoin. Pelkkä opiskelijoiden houkutteleminen ja opiskelupaikkojen tarjoaminen ei kuitenkaan riitä ulkomailta tulevien opiskelijoiden sitouttamiseksi ja täällä pitämiseksi. Kansainvälisten opiskelijoiden kaupunkiin kiinnittäminen ja paikalliseen elinkeinoelämään integroituminen vaatisikin kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, jossa otettaisiin paremmin huomioon ihmisen elämän eri osa-alueet. Asuminen on olennainen osa kaupunkiin muuttavan ihmisen arkea. Yhtenä elämän perusasiana se vaikuttaa muun muassa ihmisen sosiaalisten suhteiden muotoutumiseen ja sitä kautta paikkaan kiinnittymiseen. Samalla se tarjoaa myös puitteet kodille, jonka kautta kaupunkia eletään ja aistitaan. Kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla kodin rakentuminen ja muokkautuminen uuden ympäristön pohjalta korostuu, vaikuttaen olennaisesti halukkuuteen kiinnittyä uuteen paikkaan. Tämä tutkielma kysyykin, miten kansainväliset tutkinto-opiskelijat rakentavat ja kokevat kotia Helsingissä asuessaan. Kodin kokemista ja rakentumista tarkastellaan teoreettisen viitekehyksen kautta, jossa yhdistyvät sekä humanistisen maantieteen käsitys kodin kolmesta perusulottuvuudesta, että Kochanin (2016) kolmiosainen kodin konsepti. Tässä yhdistelmässä kodin kolme pääulottuvuutta ja kolme alaulottuvuutta asettuvat vuorovaikutukselliseen suhteeseen toisiinsa nähden siten, että pääulottuvuudet (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen) muodostavat toisensa lävistävän pohjan, johon alaulottuvuudet (kaupunkikoti, materiaalinen koti ja peritty koti) asettuvat. Tutkielman aineisto on kerätty puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä haastattelemalla seitsemää Helsingissä asuvaa tutkintoon tähtäävää kansainvälistä yliopisto-opiskelijaa. Tulosten perusteella kansainväliselle opiskelijalle kodin rakentuminen ja kodin kokeminen Helsingissä kiteytyvät kolmeen toisiaan täydentävään tekijään: tärkeät sosiaaliset suhteet, kodin materiaalinen ulottuvuus sekä kodin ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutteinen suhde. Tutkielma valottaa kansainvälisten opiskelijoiden kodin monitasoista luonnetta, jossa niin subjektiivinen yksilötaso, normatiivinen kaupunkitaso kuin yleinen valtiotaso yhdistyvät. Kansainvälisen opiskelijan koti on siten yhtä aikaa sekä yksilölleen tärkeä tunteiden täyttämä paikka että ulkopuolelta tulevien muutosvoimien muovaama dynaaminen ilmiö. Tutkielma alleviivaa sekä yksilön että yhteiskunnan roolia kansainvälisen opiskelijan paikkaan kiinnittymisessä ja kodin tunteen syntymisessä.

The aim of the study is to provide an overall picture of how students use interior textiles to decorate their homes and what these textiles look like. What kinds of decorators and users of interior textiles are students? Where are interior textiles acquired, received, or do students fabricate those themselves? What kinds of meanings do students attach to interior textiles? The study has both a qualitative and a quantitative perspective. The research material was collected as an open online survey from self-selected students. 388 students answered the survey. Most of them lived alone in a block of flats. Answers were analysed by the means of theory-driven content analysis and by decomposing the content with the help of Word, Excel and ATLAS.ti 9. The research showed that students own a comprehensive range of interior textiles, women slightly more than men. Students’ favourite textiles include snooze blankets, curtains and rugs. Most of the interior textiles are selected by students themselves or received as gifts. Textiles are acquired both new and used, by oneself and as a gift. When choosing an interior textile, the research found that usability and colour has the greatest impact on students’ decision. In addition, the study discovered that there are many different emotions and memories associated with interior textiles. They can remind you of your family roots, people close to you and a day that is important to you. The most loved and meaningful textiles were found to be handcrafted, thus also considered unique. In the field of craft science, this research provides an updated information package of interior textiles for 2020s students. The content can be utilized in the study modules for interior design students. The results can have a positive effect on the planning of student housing, student services and events, and it might also increase the debate on student well-being.

The purpose of this thesis in home economics is to present how young people makes a home out of their first dwelling. The thesis examines things done and felt after moving to ones first housing, which is in their own control, and how these things affect in shaping the feel of home. The hypothesis was that the home was made with the help of objects, for example furniture, but also by getting used to the dwelling and its properties or by modifying them. It was also assessed that when moving to the first dwelling, the process would be a bit different than when moving an already established households. The focus of this thesis is on the new residents’ actions and feelings. Former studies close to this subject show that the making of home can be done by a variety of ways, which might result in a feeling of home. A theme interview was conducted for five young adults, who had moved to live on their own at the ages between 16 and 22. They had lived in their dwellings from one to four years. One of the subjects had moved and still lived with their spouse, the others lived alone. Subjects were found by sending an invitation to a mailing list of university students and to a Facebook group of organization providing housing for young people. After transcribing the interviews, the 16-page material was examined for the theme relating expressions which were divided into sub-groups. The main theme is making of home, and sub groups are safety, property, social matters, and actions, senses & premises. The youth who had moved to their first dwellings had turned them into homes with objects, gathered free of charge from childhood home, friends and close relatives or bought as used or new. Social relationships and living everyday life at home also benefitted forming the feeling of home. The traces of former residents, unfamiliar sounds and the lack of objects due to the dwellers economic situation slowed down settling a home. The lack of felt security prevented the feeling of home, which could also be lost at the end of a relationship. Even after forming a feeling of home, home and its object world was adapting in a constant move.

This thesis aimed to systematically map and review built environment low carbon and/or social justice experiments in Finland and understand how municipalities engage in experimentation and what challenges municipalities face when engaging in it. To find what forms of experiments for socially just low carbon buildings and housing can be found in Finland, 1 386 objects in 15 databases were systematically mapped. 204 unique built environment low carbon and/or social justice experiments were recognized and further reviewed. Municipality engagements and challenges in experimentation were approached through a case study of four Finnish municipalities Helsinki, Joensuu, Turku, and Vantaa. 14 case city officials and other persons working with experimentation were interviewed, and 1 839 pages of case-city-related documents were gathered. Triangulation was used to analyze the interview transcripts and additional documents in an abductive manner to find what kind of policy engagements for experimentation municipalities participated in and what kind of challenges the municipality representatives identified when doing so. This thesis discovered that there is a large focus on building and nurturing niches and testing technologies with a lack of focus on profound social justice and the behavioral side of the sustainability transitions. The sustainability experimentation in the built environment was technology-focused and lacked profound social justice aspects. Even though there were some overlaps between low carbon and social justice in the experiments, the experiments did not seek to increase social justice but rather to do low carbon in a socially just way. Municipalities strongly focused on building and nurturing niches and experimentation as a process. Municipalities did not do much experimentation in their operations and focused on the experimentation process rather than the subject matter. Also, the municipality experimentation engagements were characterized by a lack of novelty, flexibility, and uncertainty. This thesis also reveals that the links between sustainability experimentation and sustainability transitions may not be as straightforward as the scientific models and frameworks present. Though this thesis made several findings about sustainability experimentation, there remains a particularly urgent need to develop and conduct additional studies. They are needed to understand better the phenomena in the socially just low carbon experimentation in the built environment to enable just transition to low carbon buildings and housing.