Browsing by Subject "automaattilypsy"

Mastitis is economically the most important disease and the second most important welfare issue after lameness in dairy production worldwide. Mastitis diagnosis consists of recognizing the causative pathogen and simultaneous changes in milk parameters, such as somatic cell count. Currently, 27 % of Finnish farms use automatic milking system (AMS) and more than 50 % of all milk is harvested by a milking robot. Large amounts of data are available from AMS, and they can be used to recognize and control mastitis on farms. The aim of this work was to study how different AMS data patterns describe mammary gland infection, and how they can be used in mastitis diagnosis. The most conventional parameter for diagnosing mastitis is somatic cell count (SCC) which describes the number of somatic cells per milliliter of milk. During mastitis, SCC increases, but a significant day-to-day variation is characteristic. SCC is measured in official Dairy Herd Improvement (DHI) programs, and SCC is also counted by sensors in AMS. The most common in-line measured parameter at AMS is electrical conductivity (EC). EC is measured quarter-specifically which makes it good for comparison among different quarters but there are some uncertainties associated with EC. In addition, L-lactate dehydrogenase (LDH) is an enzyme that indicates infection in different tissues and is also detectable with a sensor in some AMS. It’s less mastitis-specific than SCC, but because it has less daily variation, combined with SCC it’s currently an interesting tool for recognizing mastitis in AMS. Descriptive study was conducted using AMS data from 24 cows over 7 months from a Canadian research herd. The data were fragmented and only a few mastitis cases were included. However, the results describe the characteristics of different AMS parameters. Results showed that LDH is high especially in 1st lactation cows until 35 days after calving. As expected, LDH of mastitic cows was substantially higher compared to cows that were healthy or had non-udder illness. Interestingly, the daily variation of LDH in individual cows appears to be greater than expected.

The objective of this study was to compare the efficiency and capacity of milking robot models manufactured by Lely. In this study, milking robot models Astronaut A2 and A3 were compared to the renewed model Astronaut A4. Renewed build and advanced technology of A4 model are expected to increase the efficiency and capacity compared to the previous models. Especially, the I-flow concept of cows entering and exiting to the milking parlor in renewed A4 model is faster than in the previous models. Due to this change the cows are supposed to visit the robot more frequently in case of the new model. Further, the increased number of the visits is expected to increase the milk yield of the cows. In this study, the data was collected with Lely’s benchmark function by the NHK farm counseling. Data was collected from six farms where milking robot was changed from A2 to A4 and from six farms where the change was from A3 to A4. From each farm two periods of 100 days were gathered during two months before and after the change of the milking robot. The effect of the robot change was analyzed from average values calculated from the period before and after the change. In detail, the compared variables were: milking per cow per day, refusals per cow per day, connection attempts, box time per visit, handling time, milking time, milk yield per milking, the milk flow rate, and free capacity. According to the results, the change of robot increased clearly the number of milking visits, refusals, and milk yield per cow. Number of milking visit rose by 11,9% and refusals by 58%. The number of refusals was probably effected by the large number of free capacity that did exist on some analyzed farms after the milking robot change. Cows daily milk yield grew by 3.9 kg according to the results. The analysis of the results was done by comparing the robot technology and the data collected by the robots and therefore. Barn conditions and cows feeding were not considered in results. According to the results of the study the average number of visits to the robot was higher in A4 model. Also, the shortened box time was found to increase milking visits per day in A4 model.

Piilevät utaretulehdukset ovat maailmanlaajuisesti lypsylehmien yleisimpiä sairauksia, ja niiden esiintyvyyden on arvioitu olevan 15–40 kertaista kliinisiin utaretulehduksiin verrattuna. Suomessa piilevien utaretulehdusten esiintyvyys on noin 20 %. Piilevät utaretulehdukset eivät aiheuta silmin havaittavia oireita, minkä vuoksi ne jäävät helposti huomaamatta, ja voivat aiheuttaa myös taloudellisia tappioita. Ne suositellaan yleensä hoidettavaksi vasta umpeutuksen yhteydessä. Tärkeimmät aiheuttajabakteerit piilevissä utaretulehduksissa ovat Staphylococcus aureus, koagulaasinegatiiviset stafylokokit, streptokokit ja Corynebacterium -suvun bakteerit. Suomessa automaattilypsytilojen määrä on kasvanut viimeisten vuosikymmenien aikana. Automaattilypsylaitteistojen kehityksen myötä utaretulehdusten seuranta on parantunut, sillä järjestelmät mittaavat utaretulehduksessa nousevia maidon solulukuja ja sähkönjohtavuutta. Utareterveyden ylläpitäminen ja maidon laadun varmistaminen ovat automaattilypsyn keskeisiä haasteita, sillä maidon soluluvut ovat automaattilypsytiloilla keskimäärin korkeampia kuin perinteisen lypsyn tiloilla. Umpeutuksen tarkoituksena on keskeyttää lehmän maidontuotanto ennen poikimista, jotta utarekudos ehtii palautua ennen seuraavaa lypsykautta. Suositeltu umpikauden pituus on 6–8 viikkoa. Suomessa ainoa käytössä oleva menetelmä on asteittainen umpeutus, jossa maidon määrää vähennetään asteittain ennen varsinaista umpeutusta. Äkillinen umpeutus tapahtuu yhdessä päivässä ilman maitomäärän asteittaista vähentämistä, mikä voi aiheuttaa kipua ja stressiä etenkin korkeatuottoisilla lehmillä. Umpeutusmenetelmä vaikuttaa merkittävästi lehmän hyvinvointiin, ja maitomäärän vähentäminen ennen umpeutusta parantaa lehmien hyvinvointia ja terveyttä. Tämän työn tarkoituksena oli tarkastella suomalaisilla automaattilypsytiloilla asteittaisesti umpeutettujen lypsylehmien lypsytiheyden, maitomäärien ja maidonvirtauksien vaihtelua viimeisellä lypsyviikolla, sekä piilevien utaretulehdusten esiintymistä umpeutusta edeltävässä viimeisessä koelypsyssä yli 100 000 solua/ml soluttaneilla lehmillä. Aineisto koostui viideltä suomalaiselta automaattilypsytilalta vuosina 2019–2021 kerätyistä tiedoista. Kuvailevien analyysien perusteella tilojen umpeutuskäytännöt vaihtelivat paljon, ja yllättävän suuri osa (57 %) aineiston lehmistä umpeutettiin suositeltua (10–15 kg) pienemmästä maitomäärästä. Piileviä utaretulehduksia esiintyi useammin lehmillä, jotka lypsivät viimeisellä viikolla alle 100 kg kuin lehmillä, jotka lypsivät yli 100 kg. Alle 50 kg lypsäneillä utaretulehdusten esiintyvyys oli suurin. Piilevä utaretulehdus havaittiin umpeutushetkellä kaikista aineiston lehmistä 61,5 %:lla. Major-patogeenien aiheuttamat utaretulehdukset nostivat maidon solulukuja enemmän verrattuna minor-patogeenien aiheuttamiin tulehduksiin.

Hyvä utareterveys on edellytys kannattavalle ja sujuvalle työnteolle maidontuotantotilalla. Tavoitteena tulee olla, että lähes kaikki maito voidaan lypsää tankkiin säilyttäen parhain mahdollinen maidon tilityshinta (E-luokka). Automaattilypsyn suosio on koko ajan kasvussa. Automaattilypsyn vaikutus utareterveyteen perustuu sen eroavaisuuksiin perinteiseen lypsyyn verrattuna. Utareterveyteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. lypsykertojen lisääntyminen, lypsyvälien epäsäännöllisyys, koneellinen utareen esikäsittely ja lypsyjärjestyksen puuttuminen sekä maidon laadun arviointi koneellisin mittauksin. Tämän työn tavoitteena oli kartoittaa yhdeksän etelä-savolaisen automaattista lypsyjärjestelmää käyttävän tilan utareterveystilanne keväällä 2006. Lisäksi työssä havainnoitiin automaattisten lypsyjärjestelmien vedinpesujen onnistumista. Utareterveyskartoituksessa kerättiin tietoja lehmäkohtaisesta vedinten kunnosta juuri ennen lypsyä sekä tehtiin neljänneskohtainen solutestikoe (CMT). Neljänneskohtaiset vedinten kunnot on kerätty terveydenhuoltokäyntien yhteydessä. Muita utareterveyden tunnuslukuja on kerätty terveydenhuoltokäyntilomakkeista vuosilta 2006-2007. Lisäksi ennen lypsyä kerättiin tietoa automaattisen lypsyjärjestelmän tekemän vedinten puhdistuksen teknisestä onnistumisesta sekä pesun tehokkuudesta lehmäkohtaisesti. Tilojen utareterveyttä verrattiin yleisesti käytettyihin utareterveyden mittareihin. Utareterveyskartoituksessa huomattiin neljällä tilalla ongelmia lypsyn teknisessä toimivuudessa. Näillä tiloilla myös vedinten kunto oli keskimääräistä huonompi. Yhdellä tiloista lehmät olivat lypsyllä todella levottomia. Tällä tilalla myös tulehtuneita neljänneksiä oli yli tavoiterajan. Toisella tilalla, jossa vetimien kunnossa oli myös parantamisen varaa, oli jouduttu poistamaan lehmiä edellisen vuoden aikana yli tavoitteen huonon utareterveyden takia. Kolmelle utareterveyskartoitukseen osallistuneista tiloista ei pystytty tekemään luotettavaa arvioita utareterveyden tilanteesta puutteellisten tietojen takia. Tässä kartoituksessa lehmäkohtaisesti epäonnistuneita vetimien pesuja esiintyi keskimäärin 27,5 prosenttia. Pesu epäonnistui teknisesti utarerakenteen, laitevian tai tuntemattoman syyn takia noin 6 prosentissa tapauksista. Automaattisen lypsyjärjestelmän pesusta huolimatta vetimiä jäi likaiseksi noin 21 prosentissa lehmäkohtaisista vedinpesuista. Tähän syynä oli ennestään likainen utare tai vetimien kuiva iho. Utareterveyskartoituksesta saatu aineisto oli suppea. Kartoituksessa oli keskitytty lypsyrasituksen mittaamiseen ja todentamiseen. Osalle tiloista kartoitus ei antanut kovinkaan paljon uutta tietoa tilan utareterveystilanteesta, verrattuna terveydenhuoltokäyntien antamaan tietoon. Hankkeeseen osallistuneilla tiloilla automaattinen lypsyjärjestelmä ei ole huonontanut utareterveystilannetta. Utareterveyskartoitukseen osallistuneet tilat tuottivat kaikki E-luokan maitoa. Tilakohtaiseen utareterveystilanteeseen vaikuttaa kuitenkin suuresti tilan sisäinen hallinta ja osaaminen.