Browsing by Subject "biodiesel"

Maailmanlaajuinen biopolttoaineiden tuotanto on kasvanut jatkuvasti tällä vuosituhannella. Biopolttoaineet on nähty keinona ehkäistä ilmastonmuutosta, vähentää liikenteen riippuvuutta fossiilisista öljyvaroista ja edistää maaseudun kehitystä. Kannustavana tekijänä ovat toimineet viralliset edistämistoimenpiteet, jotka ovat luoneet edellytykset sekä kysynnän että tarjonnan kasvamiseen. Positiivisten odotusten vastakaiuksi on muodostunut huoli biomassojen tuotannon kestävyydestä ja vaikutuksesta ruokaturvaan. Tässä tutkimuksessa käsitellään Yhdysvaltojen, Brasilian ja Euroopan unionin biopolttoainemarkkinoiden hintavaihtelua ja hintaan vaikuttavia tekijöitä. Tarkastelun kohteena ovat pellonkäytön kannalta kansainvälisessä kaupassa liikkuvat olennaisimmat bioenergiatuotteet, eli liikennekäyttöön tarkoitetut nestebiopolttoaineet; bioetanoli ja biodiesel. Näihin kysymyksiin vastataan kirjallisuuden ja empiirisen ekonometrisen mallintamisen pohjalta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu hintateoriaan ja tutkimusmenetelmänä käytetään ekonometristä estimointia. Tässä tutkimuksessa estimoitiin Brasilian bioetanolin, Yhdysvaltojen bioetanolin ja biodieselin markkinahintojen kehitys. Aineistot estimoitiin klassisen pienimmän neliösumman menetelmällä. Tutkimuksessa rakennettiin yksinkertaisia ekonometrisia malleja, joilla voidaan kuvata bioetanolin ja biodieselin hintavaihteluita. Mallit rakennettiin kirjallisuuden ja hintateorian perusteella. Yhdysvaltojen bioetanolin selittäviksi tekijöiksi valittiin maissin hinta, raakaöljyn hinta, bensiinin hinta, maakaasu hinta, katetuotto ja politiikan ohjelmakausi dummy-muuttujana. Yhdysvaltojen biodieselin selittäviksi tekijöiksi valittiin soijaöljyn hinta, raakaöljyn hinta, dieselin hinta, metanolin hinta, soijaöljyn nettokustannukset ja politiikan ohjelmakausi dummy-muuttujana. Brasilian bioetanolin selittäviksi muuttujiksi valittiin sokerin hinta, raakaöljyn hinta, bensiinin hinta, nestekaasun hinta ja politiikan ohjelmakausi dummy-muuttujana. Yhdysvaltojen bioetanolin hintaa kuvaavan log-lineaarisen mallin selittävistä muuttujista kaikki muuttujat olivat tilastollisesti merkitseviä paitsi raakaöljyn hinta. Yhdysvaltojen biodieselin hintaa kuvaavan log-lineaarisen mallin selittävistä muuttujista ainoastaan raakaöljyn hinta oli tilastollisesti merkitsevä. Brasilian bioetanolin hintaa kuvaavan log-lineaarisen mallin selittavistä muuttujista sokerin hinta, bensiinin hinta ja politiikan ohjelmakausi olivat merkitseviä. Kaikissa näissä malleissa autokorrelaatiota pyrittiin vähentämään Cochrane-Orcuttin menetelmää hyödynhtämällä. Heteroskedastisuutta pyrittiin vähentämään käyttämällä apuna Whiten korjattuja keskivirhe-estimaatteja. Tutkimuksessa saadut joustokertoimet olivat pieniä, mikä kertoo markkinoilla tapahtuvien hinnan muutosten vaikuttavan suhteessa vähemmän biopolttoaineiden hintoihin. Poikkeuksen tekee Brasilian bioetanolin hintaa kuvaavan log-lineaarisen mallin bensiinin joustokerroin (2,62), mikä kertoo bioetanolin hintavaihteluiden olevan melko joustavia bensiinin hinnassa tapahtuviin muutoksiin.

Liikenteellä on merkittävä rooli ilmastonmuutosta kiihdyttävien kasvihuonekaasujen tuottajana. Suomessa liikenne tuottaa noin viidenneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Liikenteen päästöjä on tavoitteena vähentää noin 40 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa yli kolmen miljoonan hiilidioksiditonnin vähentämistä nykytasosta. Tähän mennessä tehdyt liikennettä koskevat ilmastopoliittiset päätökset ajavat päästökehitystä oikeaan suuntaan, mutta eivät riitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tiukempia toimenpiteitä tarvitaan, ja siksi on perusteltua tutkia, millä keinoin liikenteen kiristyvät päästötavoitteet saavutetaan tulevaisuudessa kustannustehokkaimmin. Liikenteen CO2-päästöjä voidaan vähentää lukuisin eri keinoin. Tässä työssä tarkasteluun valikoitui neljä keinoa: (i) henkilöautojen teknologian kehitys vähäpäästöisemmäksi, (ii) fossiilisen dieselin korvaaminen yhä enenevässä määrin uusiutuvalla dieselillä, (iii) romutuspalkkion maksaminen vanhan ja paljon päästöjä tuottavan auton poistamisesta liikennekäytöstä sekä (iv) polttoaineveron korottaminen tarkoituksena ohjata liikkumisvalintoja ilmaston kannalta kestävämpään suuntaan. Valikoitujen toimenpiteiden ympärille rakennettiin skenaariot, joissa tarkasteltiin kuinka paljon toimenpiteillä voidaan saada aikaan päästövähennyksiä ja kuinka suuria kustannuksia toimenpiteistä syntyy. Arvot vähennyksille ja kustannuksille saatiin vertaamalla skenaarioita business as usual -skenaarioon (BAU), jonka muodosti jo tehtyjen liikenteen ilmastopoliittisten päätösten tuoma kehityskulku. Kehitystä arvioitiin vuosiin 2030 ja 2050 saakka. Valikoiduista toimenpiteistä tehtiin kustannus-vaikuttavuusanalyysi, jonka avulla niitä verrattiin keskenään. Parhaaksi tarkastelluista neljästä toimenpiteestä nousi uusiutuvan dieselin osuuden kasvattaminen sekä kustannustehokkuudella että kokonaispäästövähenemällä mitattuna. Tällä toimenpiteellä on myös muita sitä puoltavia ominaisuuksia. Sen aikaansaamat päästövähennykset realisoituvat heti eikä toimenpiteen toteuttaminen edellytä ylikansallista päätöksentekoa. Toimenpiteiden vertaaminen keskenään on kuitenkin hankalaa, sillä ne ovat mm. aikahorisonteiltaan täysin erilaisia. Hankaluudesta huolimatta uusiutuvan dieselin osuuden kasvattaminen näyttää tarkastelun valossa hyvältä keinolta liikenteen päästöjen vähentämiseksi tulevaisuudessa.