Browsing by Subject "birgittalaisuus"

Tässä työssä tarkastellaan Naantalin luostarin taloudellisesta ja yhteiskunnallista asemaa reformaation läpäisemässä Ruotsin valtakunnassa. Tutkimuksen avulla päästään lähemmäksi sitä, että miten Kustaa Vaasan toimeenpanema kirkkoreduktio vaikutti Suomen ainoan, mutta vaikutusvaltaisen birgittalaisluostarin arkeen ja talouteen. Työssä käsitellään myös tarkemmin Juhana III:n vaikutusta ja konkreettisia toimenpiteitä luostarin hetkelliseen elpymiseen 1500-luvun lopussa. Työssä käytetty laaja lähdeaineisto sekä lähdekriittinen tutkimustyö vastaavat kysymyksiin siitä, millaiset olosuhteet luostarissa vallitsivat Kustaa Vaasan hallintokaudella, millä tavalla reformaatio vaikutti Naantalin luostarin talouteen ja millaisin keinoin Ruotsin kuningas Juhana III yritti elvyttää luostarin toimintaa. Työn lähteisiin kuuluvat kaikki tieteelliset editiojulkaisut, joissa on Naantalin luostaria koskevaa tietoa vuosina 1527–1591 sekä alkuperäislähteinä olevat yksittäiset voudintilit. Kirjeet ja asiakirjat ovat kirjoitettu ruotsiksi ja latinaksi. Lähteistä tehtyjä havaintoja on analysoitu Västeråsin valtiopäivillä tehtyjen reformaatiota koskevien päätösten valossa sekä Juhana III:n kirkkopolitiikan peilaten. Naantalin luostarin taloudellinen laskusuhdanne alkoi hyvin pitkälti Kustaa Vaasan toimeenpaneman kirkkoreduktion myötä, jossa kruunu vei kirkoilta ja luostareilta niille kuuluvaa omaisuutta. Maaomaisuuden lisäksi aina 1500-luvun puoliväliin asti kirkoilta vietiin kirkkohopeita ja Naantalin luostarin tapauksessa kirkkohopeiden riistäminen oli niin voimakasta, että se joutui piilottamaan omaisuuttaan pitääkseen itsellään edes vähäisen määrän liturgista esineistöä. Juhanan kuningaskaudella suunta näytti kuitenkin muuttuvan, sillä luostari sai paljon avustuksia kruunulta ja Juhana suoritti erilaisia rakennusprojekteja luostarikirkon entisöimiseksi. Tämän lisäksi luostarilla tiedetään olleen kuninkaan lahjoittamia tiloja vielä 1500-luvun lopulla useammasta pitäjästä, mikä oli huomattava taloudellinen voimavara sen vähäiseen jäsenmäärään nähden. Luostarin hengellisen elämän voisi ajatella muuttuneen luterilaiseksi reformaation myötä, mutta asia ei ollut niin yksinkertainen. Michael Agricolan vierailun myötä vuonna 1554 luostarin asukkaat lupasivat luopua katolisesta jumalanpalveluksesta, mutta näin ei kuitenkaan tapahtunut. Luostari sai elää verrattain pitkään katolista arkeaan, vaikka sen loppuaikoina jäseniä oli jäljellä vain alle kymmenen. Juhanan julkaiseman uskonnolliseen ykseyteen pyrkivän Nova ordinantian jälkeenkin kuningaspari yritti elvyttää Naantalin luostarin toimintaa ja toivoi, että se olisi ottanut uusia jäseniä. Tulos ei ollut kuitenkaan toivottu ja Naantalin luostari liitettiin osaksi luterilaista kirkkoa vuonna 1577. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että luostari ei elänyt sen loppuaikoina ainoastaan kruunun antamilla luontaistuotteilla vaan sillä oli jonkin verran myös Juhanan lahjoittamia tiloja, joista se sai tuottoa itsellensä, vaikka vuosia aikaisemmin Kustaa Vaasan kirkkoreduktion yhteydessä se menetti kaikki tilansa. Katolinen elämä luostarin muurien sisäpuolella sai jatkua aina 1500-luvun loppupuolelle, mikä kertoo Naantalin luostarin kiistattomasta vaikutusvallasta ja mahdista oman aikansa yhteiskunnassa.