Browsing by Subject "blogi"

The world of social media is changing rapidly and there are many different social media ap-plications for us to use. A blog is a social media platform that bloggers use for (many) differ-ent aims. According to the Finnish national core curriculum (2014), teaching should among other things be based on the child's own interests. That is why blogs should be considered to be used in classrooms. As a researcher I am particularly interested in the positive outcome of blogging, what motivates us to write a blog and how blogging can be used to develop self-esteem. The research is a literature review and the data is collected from Finnish, Swedish and Eng-lish researches. The aim of the study is to gain more understanding about what motivates people to blog and if the motives are connected to self-esteem. According to the results of the research the motives of blogging can be divided into six cate-gories. Fullwoods, Nicholls and Makichis (2015) model divides the motives in emotional out-let, social networking, advertising, personal revelation, creative outlet and selective disclo-sure. A person's motive for blogging can be one or several of above. There was no research done of the correlation between blogging and self-esteem. Although developing self-esteem through blogging can be found as a subconscious motive when comparing motivation theo-ries with the model of Fullwood et al (2015), for example in the categories of social network-ing, creative outlet, emotional outlet and selective disclosure.

Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä erilaisia funktioita koodinvaihdolla on tansanialaisissa blogeissa. Aineisto koostuu 55 blogikirjoituksesta, jotka on kerätty viidestä eri blogista aikaväliltä 2014–2016. Tutkielmassa tutkitaan koodinvaihtoa swahilin ja englannin välillä. Tutkimuksessa tarkastellaan koodinvaihdon funktioita tansanialaisissa blogeissa ja verrataan niitä Gumperzin esittämiin funktioihin, joita esiintyy konversationaalisessa koodinvaihdossa. Hypoteesina on, että koodinvaihdon funktiot blogeissa ja puheessa ovat hyvin saman tyyppisiä, sillä kielenkäyttö blogikirjoituksissa on spontaania ja puheenomaista. Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään koodinvaihdon terminologiaa ja tutustutaan erilaisiin lähestymistapoihin koodinvaihdon tutkimuksessa. Teoriaosuudessa perehdytään myös Gumperzin koodinvaihdon funktioihin, joita sovelletaan aineistoa analysoidessa. Lisäksi tutustutaan kielenkäyttöön internetissä ja erityisesti blogeissa. Tutkimuksessa havaitaan, että viisi kuudesta Gumperzin konversationaalisen koodinvaihdon funktiosta esiintyy myös aineistona käytetyissä blogikirjoituksissa. Näiden lisäksi aineistosta löydetään myös neljä uutta funktiota. Lisäksi analyysissa käsitellään yleisiä havaintoja koodinvaihdosta blogeissa sekä esitellään funktioiden lisäksi muita syitä koodinvaihdon esiintymiselle tansanialaisissa blogeissa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koodinvaihto puheessa ja blogeissa on monin tavoin samanlaista, mutta myös eroja näiden kahden genren väliltä löytyy. Ainoastaan yhtä Gumperzin esittämistä funktioista ei esiinny blogikirjoituksissa blogien ja puheen eriävien ominaisuuksien vuoksi. Aineistosta löydettävät uudet funktiot ovat: tärkeiden seikkojen korostaminen (emphasis), lyhempien sanojen ja rakenteiden suosiminen (speech economy), tiettyyn ryhmään kuulumisen ilmaiseminen (expressing fellowship) ja tunteiden ilmaiseminen (expressing emotions).

Lääketiede kiinnostaa suomalaisia, ja sitä koskevaa tietoa etsitään ensisijaisesti internetistä. Blogien merkitys yleistajuisen tiedeviestinnän kanavana nousee tasaisesti, mutta tekstilajeina erityyppiset blogitekstit ovat jossain määrin hahmottomia. Monipuolistuvassa tekstimaailmassa tekstien tulkintaan liittyvien taitojen merkitys korostuu, ja tekstitaitojen opetuksen kehittämiseksi tarvitaan lisää tietoa siitä, miten kirjoittajan sitoutuminen ja asennoituminen tekstissä ilmenevät. Tämä tutkimus käsittelee lääketieteen yleistajuisissa blogiteksteissä esiintyvää moniäänisyyttä ja kirjoittajan suhtautumista sisältöön. Työn teoreettisena lähtökohtana on systeemis-funktionaalinen kieliteoria (SF-teoria) sekä sen pohjalta kehitetty suhtautumisen teoria, joka avaa tekstin dialogisia suhteita ja SF-teorian interpersoonaista metafunktiota ilmentäviä kielenpiirteitä perinteisiä tekstintutkimuksen menetelmiä syvällisemmin. Tutkimuksen tavoitteena on ensinnäkin selvittää, millaista moniäänisyyttä teksteissä esiintyy. Toinen keskeinen tavoite on tutkia, millaisena kirjoittajan sitoutuminen sisältöön näyttäytyy ja millaiset kertojan ja lukijan roolit blogiteksteihin rakentuvat. Tutkimusaineisto sisältää 12 lääkärien kirjoittamaa, suurelle yleisölle suunnattua blogitekstiä kolmesta eri blogista. Analyysi osoittaa, että lääketieteen asiantuntijablogitekstit poikkeavat toisistaan huomattavasti sekä moniäänisyyden rakentumisen että tekstissä näkyvän sitoutumisen ja asennoitumisen suhteen. Käytettyjen kielellisten resurssien valikoima vaihtelee kirjoittajakohtaisesti mutta toisaalta myös blogikohtaisesti. Siinä missä tutkituista blogeista kaksi on paikoittain hyvin yksiäänisiä, kolmannen tutkitun blogin tekstit ovat selvästi muita moniäänisempiä. Tämän blogin teksteissä esiintyy muita tekstejä enemmän etäännyttäviä lähdemainintoja, asenteellista leksikkoa ja intensiteetin ilmauksia. Sitoutumisen näkökulmasta runsaat arvottamista ja tekijän läsnäoloa osoittavat ilmaukset toimivat subjektiivisuutta lisäävinä elementteinä. Tekstiin kirjoittuvien roolien ja dialogisen tilan näkökulmasta merkityksellistä näyttää lisäksi olevan se, miten spesifisesti vieras ääni tekstissä ilmaistaan. Toisissa teksteissä kirjoittaja ilmaisee eksplisiittisesti äänet, joiden näkemyksistä hän irtisanoutuu, kun taas toisissa teksteissä kiistämisen tai irtisanoutumisen kohteena oleva ääni on aina epämääräisempi. Tutkimustulokset tukevat aiempaa käsitystä suhtautumisen teorian käyttökelpoisuudesta argumentoivien tekstien moniäänisyyden tutkimuksessa. Vaikka teorian osasysteemit – sitoutuminen, asennoituminen ja intensiteetti – ovat osittain päällekkäisiä ja erityisesti asennoitumista kuvaavien merkitysluokkien rajat paikoittain häilyviä, syventää analyysi perinteisten moniäänisyyden resurssien, kuten referointitapojen, tutkimusta. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tekstitaitojen opetuksessa sekä akateemisessa maailmassa että sen ulkopuolella.

Kaupalliset yhteistyöt sosiaalisessa mediassa toimivien mielipidevaikuttajien ja yritysten välillä ovat lisääntyneet. Tämän vaikuttajamarkkinoinniksi kutsutun mainonnan muodon on havaittu olevan tehokas keino brändin tunnettuuden ja ostohalukkuuden lisäämiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä vaikuttajamarkkinoinnin taustalla vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten kuluttajat suhtautuvat sosiaalisen median vaikuttajan tuottamaan kaupalliseen sisältöön blogikontekstissa, ja millainen rooli lähteen uskottavuudella on vaikuttajamarkkinoinnin tehokkuudessa. Lisäksi pyrittiin selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat bloggaajan uskottavuuden muodostumiseen. Tutkimuksen teoriaosuudessa esiteltiin monipuolisesti kirjallisuutta ja aikaisempia tutkimustuloksia liittyen sosiaaliseen mediaan, mielipidevaikuttamiseen, suositteluun mainontakeinona sekä lähdeuskottavuuteen, jonka on todettu vaikuttavan merkittävästi suosittelun tehokkuuteen. Tutkimuksessa hyödynnettiin Ohanianin (1990) lähdeuskottavuuden mallia, jossa uskottavuuteen vaikuttavia tekijöitä olivat luotettavuus, asiantuntijuus ja viehättävyys. Mallia täydennettiin lisäksi samankaltaisuuden ulottuvuudella, jonka on havaittu olevan merkittävä uskottavuuteen vaikuttava tekijä sosiaalisen median kontekstissa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena teemahaastattelun keinoin. Tutkimustuloksissa ilmeni, että sosiaalisen median vaikuttajan uskottavuus blogikontekstissa muodostuu luotettavuudesta, asiantuntijuudesta, viehättävyydestä ja samankaltaisuudesta. Tärkeää on myös vaikuttajan, brändin ja tuotteen yhteensopivuus. Mikäli vaikuttajamarkkinointia toteutetaan liian laajasti, vaikutukset brändiasenteeseen ja bloggaajan uskottavuuteen voivat olla positiivisten sijaan negatiivisia. Tutkimuksessa havaittiin myös, että kuluttajien brändiasenne oli positiivisempi silloin, kun vaikuttaja koettiin uskottavana. Positiivinen asenne suositeltua brändiä kohtaan lisäsi myös kuluttajien ostoaikomusta. Jatkotutkimusehdotuksena esitetään, että lähdeuskottavuuden mallia testattaisiin YouTubeen tai Instagramiin sijoittuvissa konteksteissa, jotka ovat tämän tutkimuksen perusteella lisänneet suosiotaan viimeisten vuosien aikana.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan blogikirjoitusten lukijapaikkoja ja kommentoijien suhtautumista niihin. Lukijapaikka on tekstiin rajautuva vastaanottajan tila, jota rajaavat tekstin vastaanottajaan suuntautuvat oletukset. Tutkielman aineistona on 12 blogikirjoitusta kommentteineen. Kuusi tekstiä on peräisin yksityishenkilön kirjoittamasta opetusalan blogista ja kuusi institutionaalisesta opetusalan blogista. Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia lukijapaikkoja näiden kahden blogin blogikirjoituksiin hahmottuu. Lukijapaikka on monitasoinen käsite, ja sitä tarkastellaan muun muassa blogikirjoitusten esisopimusten, tekstiin muotoutuvien sisä- ja ulkoryhmien, puhuttelujen sekä direktiivien kautta. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, kuinka blogikirjoitusten kommenteissa suhtaudutaan pohjatekstin lukijapaikkojen rajauksiin: Millaisiin lukijapaikkojen rajauksiin otetaan kantaa? Millaisin keinoin? Tutkielmassa kommentit on jaoteltu kolmeen kategoriaan: 1) Kommentissa tuetaan tekstin lukijapaikkojen rajauksia 2) Kommentissa kyseenalaistetaan jokin pohjatekstiin hahmottuva lukijapaikka 3) Kommentissa ei oteta kantaa tekstin lukijapaikkoihin. Tämän jaottelun pohjalta tarkastellaan eri kategorioille tyypillisiä kielenpiirteitä sekä sitä, millaiset lukijapaikan rajaukset kirvoittavat kunkin kategorian kommentteja. Keskeisiksi tarkastelun kohteiksi nousevat evaluointi, suhtautumisen ja kohteliaisuuden keinot, persoonailmausten vaihtelu, oman kokemuksen käyttäminen argumenttina sekä moniäänisyyteen suuntautumisen tavat eli dialoginen laajentaminen tai supistaminen. Tutkielmassa osoitetaan, että eri kategorioiden kommenteissa käytössä ovat osin erilaiset kielelliset keinot. Lisäksi havaitaan, että blogikirjoituksen lukijapaikan rajauksen tavat vaikuttavat siihen, millaista kommentointia kirjoitus verkossa kirvoittaa. Ristiriitaisia, tiukkaan rajattuja tai kielteiseksi hahmottuvia lukijapaikkaa kyseenalaistetaan aineistossa eniten. Löyhärajaisia tai neutraaleja lukijapaikkoja ja blogikirjoituksessa ylläpidettyä etäkohteliaisuutta taas seuraa objektiivisuuteen pyrkivä kommentointi. Sen sijaan blogikirjoituksen aiheella ei tässä aineistossa ole yhtä havaittavaa vaikutusta siihen, millaisia kommentteja tekstit saavat.

Mediatisaation vaikutus lisääntyy yhteiskunnassa ja uskonnoissa. Sosiaalinen media muodostaa foorumin, jota käytetään yhteydenpitoon ja verkostoitumiseen. Aikaisemmin yksityinen suru on tullut julkisemmaksi surublogien myötä ja ovat luomassa omalta osaltaan uutta kuolemankulttuuria. Tässä pro gradu -työssäni tutkin, miten nuorten leskien suru näyttäytyy blogeissa. Tutkimusaineisona on vuoden tekstit eli postaukset viiden 21–36 vuotiaan naislesken blogeista, sen kirjoittamisen aloittamisesta tai puolison kuolemasta. Blogit ovat julkisesti luettavissa internetissä.Taustateorioina ovat perinteinen Elisabeth Kübler-Rossin suruteoria ja Mari Pulkkisen analyysimalli surusta kokonaisvaltaisena kokemuksena sekä Kenneth I. Pargamentin uskonnollinen coping -teoria. Laadullinen tutkimukseni metodi on narratiivinen, jossa olen tehnyt aineistosta sekä kategoris-sisällöllisen että holistis-sisällöllisen analyysin. Tiivistin blogeista minikertomukset, tein exceliin jokaisesta blogista aikajanat, joihin sijoitin toimintaa, tunteita ja uskonnollisuutta kuvaavat ilmaisut. Aikajanan avulla piirsin kuvaajat tunneilmaisuista. Tutkimuskysymykseni ohjaamana poimin blogeista sitaatteja, jotka muodostivat kolme ryhmää, joiden alle jakautuivat blogeista esiin nousseet suruun vaikuttavat tekijät. Nämä teemat ovat tutkimukseni tulosluvut: Tunteiden vuoristorata, Leskeyden ”varjot ja hunnut” ja Apua, voimaa, turvaa. Lesket kirjoittavat värikkäästi suruun liittyvistä tunteista ja tuntemuksista. Blogeissa suru ei näyttäyty vaiheteorian mukaisena vaan ”vuoristoratana”, jossa ”romahduksen” aiheuttaa esimerkiksi tuoksu, mielikuva, merkkipäivä. Koko vuoden ajan ja vielä vuosipäivänä toivotaan puolison paluuta. Lesket käsittelevät kirjoituksissaan surun vaikutusta elämänsä kaikilla alueilla, joista nousevat leskeyteen liittyvät haasteet. Neljässä blogissa pohditaan kuoleman jälkeiseen elämään ja iäisyyteen liittyviä teemoja ja Jumalalta pyydetään vastauksia. Yliluonnolliset kokemukset puolison läsnäolosta ja todentuntuiset unet ovat voimavarana leskillä. Blogeissa tulevat esille sosiaalinen kontrolli ja sosiaalinen väistäminen, ihmissuhteiden katkeaminen ja jopa kiusaaminen. Näitä vastaan lesket puolustautuvat blogeissa. Lapset, läheiset ja ystävät ovat tärkeitä auttavia tekijöitä surusta selviämisessä. Elämänvoima ajaa heitä eteenpäin tekemään rohkeita muutoksia elämässä ja kolme solmiikin uuden parisuhteen. Blogi on osa leskien surumatkaa. Se on heille terapiana, muistina ja mittarina toipumisesta ja toiveena olla apuna vastaavassa elämäntilanteessa oleville. Tutkimuksessani olen analysoinut blogiin kirjoitettua surua, mutta leskien henkilökohtainen ja koettu suru voi olla jotain enemmän, mitä blogiin ei ole kirjoitettu. Tutkimukseni avaa kokonaisvaltaisesti menetyksen jälkeisen vuoden todellisuutta leskien elämässä.

In this study, I approach happiness as a discursive practice and foucault’dian governance instead of empirical and objective phenomena. The basic assumption is that current western understanding of happiness is based on positive psychology that equates happiness as mental state. In this discourse, happy mind becomes the symbol of a good person and being happy a moral demand for self. In this happiness imperative, one must constantly labor on their personality, thoughts and feelings in the name of better self and life. The context of the study is postfeminist self-help-culture, which is understood as neoliberal and gendered governance. Thus, the demand of happiness is directed especially to young women. Besides the construct of happiness, the interest of the study also is the ideal happy subject which is constructed in the hegemonic happiness discourse. Thus the study explores how happiness, good life and ideal happy figure are constructed in the postfeminist self-help-culture. The data consist of seven wellness blogs. These are analyzed using discourse analytical method and feminist media study readings. Discourse is understood as a regime of knowledge and practice which orders human’s thoughts and actions in the world. Hereby the blogs are not understood as personal writings by the blogger but wider material performatives of the postfeminist self-help-culture. In the study results happiness showed as taken for granted goal of the life, but happiness imperative could also be read as cruel optimism when one becomes exhausted continuously working on themselves. Anyhow, the self-governance was justified by the promise of happiness. According to self-help ethos, positive thinking, cultivating one’s authenticity and continuous work on the self showed to be fundamental objects of happiness. The ideal happy subject also followed this individualistic logic. It showed to be a postfeminist figure, which have a masculine mind but feminine body. Although the hegemonic discourse of happiness claims to be based on the rhetoric of freedom and equality, I propose that its ideal subject follows gendered and heteronormative ideals. Hence many subjects and different ways to be and live are classified as unhappy and abnormal.

Tutkielmassa tarkastellaan opettajuuden diskursseja ja opettajan ammatillista identiteettiä luokanopettajan blogiteksteissä. Tavoitteena on selvittää, millaista kuvaa blogitekstit välittävät opettajuudesta, mitä opettajuuteen liittyviä diskursseja blogikirjoituksista on löydettävissä, ja millaiseksi kirjoittajan ammatillinen identiteetti opettajana niissä rakentuu. Aihetta lähestytään diskurssintutkimuksen näkökulmasta: tutkitaan todellista kielenkäyttöä kontekstissaan ja kieltä sosiaalisena toimintana. Blogia ilmiönä tarkastellaan erityisesti genren käsitteen kautta. Tutkimusaineisto koostuu Luokanopettajan arki -blogin vuoden 2021 niistä teksteistä, jotka käsittelevät opettajuutta (32 postausta). Aineistoa tarkastellaan kolmesta näkökulmasta, jotka ovat kielellinen (kielioppi, rakenteet, sanasto), diskursiivinen (diskurssit ja genret) ja sosiaalinen (identiteetit ja valtakysymykset). Tutkielmassa selvitetään, miten ja millaista kuvaa teksti rakentaa opettajuudesta ja kirjoittajan ammatillisesta identiteetistä. Aineistosta nousee esiin sekä itse opettajaan, että yleisemmin opettajan työhön liittyviä diskursseja. Opettajaan liittyvät diskurssit on nimetty seuraavasti: ylikuormitettu opettaja, ankara opettaja, laiska miesopettaja ja hyvä opettaja. Opettajan työhön liittyvät diskurssit ovat järjetön koulumaailma, surkea palkka, tärkeää työtä ja oppilaan puolella. Diskurssit rakentuvat kirjoittajan kielellisistä valinnoista ja hänen monipuolisesti käyttämistään kielen keinoista, joita ovat mm. kiireen korostaminen, opettajan representoiminen aktiivisen toimijan sijasta toiminnan kohteena, tekstin tiheä affektiivisuus, modaalisuus, direktiivit, toisto viestiä vahvistavana elementtinä, ironia, poleemisuus, metaforat ja retoriset kysymykset. Aineiston blogitekstit välittävät pääosin kriittistä ja negatiivista kuvaa koulumaailmasta ja opettajan työn arjesta. Representaatio hyvästä opettajasta on läsnä implisiittisesti sekä muutamissa teksteissä. Blogitekstien oppilasdiskurssi on selkeän positiivinen ja johdonmukainen. Kirjoittajan ammatillinen identiteetti rakentuu kielen ja muiden semioottisten resurssien käytössä kietoutuen aineiston diskursseihin. Opettajaidentiteetti on useimmiten pohdinnan ja kyseenalaistamisen kohteena, ja siitä piirtyy jossain määrin epävakaa ja ristiriitainen kuva.

Tämän tutkielman tarkoituksena on ymmärtää fitness-blogeissa esiintyvää ruokakulttuuria. Tarkastelun kohteena ovat ruokaan liitettävät merkitykset sekä ruoan valinnan taustalla vaikuttavat tekijät. Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty kahdeksasta fitness-blogista toukokuussa 2015. Tutkimus on luonteeltaan verkkoetnografinen ja tutkimusmenetelmänä on käytetty havainnointia. Aineiston analysointi on suoritettu tematisoimalla ja tyypittelemällä. Tutkimuksessa ruoka nousi tarkastelun kohteeksi aineistolähtöisesti. Tutkimuksen perusteella ruoka ja siihen liitettävät merkitykset ovat fitness-blogeissa vastakohtien värittämiä. Ruokien jaottelu hyviin ja pahoihin läpäisee kaikkea ruokaan liittyvää ajattelua. Perinteiseen tapaan puhdas eli terveellinen ruoka nähdään hyvänä, kun taas saastainen eli epäterveellinen ruoka nähdään pahana. Arkiruokailu näyttäytyy fitness-blogeissa välttämättömyytenä, jolloin ruoka koetaan lähinnä polttoaineeksi. Kieltäytymisiä täynnä oleva arki saa vastinparikseen hedonistisen nautintoihin heittäytymisen. Herkutellessa ei-halutut ruoat muuntuvat halutuiksi nautinnoiksi. Fitness-blogeissa herkuttelu ei näyttäydy kohtuullisena ja maltillisena. Se saattaa saada jopa ahmimiseen viittaavia piirteitä. Himoitut ruoat ovat pääasiassa rasvaisia ja sokerisia ”roskaruokia”. Fitness-blogeista ei siis välity kuva kulinaristeista. Tutkimus paljasti puhtauden olevan tärkeä tekijä ruoan valinnassa. Kotimaisissa tutkimuksissa kuluttajat ovat tavanomaisesti liittäneet kotimaisuuden ja luomun ruoan puhtauteen. Fitness-blogeissa puhtaaksi ruoaksi koetaan teollisen ruoan vastakohta eli kotitekoinen ruoka. Puhtaasta ruoasta puhuttaessa kotimaisuutta tai luomua ei nostettu esiin. Ilmennyt näkökulma on aiempiin tutkimuksiin verrattuna erilainen.