Browsing by Subject "buddhalaisuus"

Paul F. Knitter on yhdysvaltalainen teologi, joka on tunnettu pluralistisesta uskontoteologiastaan. Sen lisäksi hän on katolinen kristitty ja buddhalainen munkki. Kirjassaan Withouth Buddha I could Not Be a Christian Knitter rakentaa identiteettiään ja muodostaa teologiaa kahden harjoittamansa uskontoperinteen kautta. Teos on luonteeltaan henkilökohtainen kuvaus, ei tieteellinen puheenvuoro. Tämän tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymykseen, mikä on Knitterin uskonnollinen identiteetti ja miten hän muodostaa uskonnollista identiteettiään. Tutkimus liittyy uskontoteologian tutkimusperinteeseen, jossa tarkastellaan muita uskontoja koskevia teologisia käsityksiä sekä teologiaa, jota tehdään yhteydessä toisiin uskontoihin. Knitter itse toteaa identiteettipohdintansa edustaneen ja edustavan vertailevaa teologiaa. Kniter kuvaa pohdintaansa dialogina, jonka lähtökohtana on sisäinen konflikti. Knitter tuo esiin ongelmansa suhteessa kristinuskon tarjoamaan tulkintaan kaikkivaltiaasta ja muuttumattomasta Jumalasta, ihmisen kyvystä ymmärtää Jumalan olemus ja sanoittaa sitä sekä Jeesuksesta Jumalan Poikana ja pelastajana. Buddhalaisuuden avulla hän vertaa, peilaa, etsii vaihtoehtoisia vastauksia ja sanoituksia hänelle ongelmallisiin kristillisen opin kohtiin. Keskeiseksi uudistavaksi käsitteeksi Knitter nostaa buddhalaisen Thich Nhat Hahnin yhteyselämän käsitteen, jonka kautta hän tulkitsee kristinuskon Jumalaa. Yhteyselämä tarkoittaa kaikkien asioiden yhteyttä, läpäisevyyttä ja keskinäistä riippuvuutta. Knitterin teologisen metodin edellytyksenä on usko siihen, että uskonnolliset perinteet voivat syventyä ja rikastua toistensa kautta. Analyysini tukena käytän Hermans & Hermans-Konopkan dialogisen minän teoriaa, joka esittää, identiteetin muuttuvana prosessina. Ympäröivän todellisuuden arvot, uskomukset ja ideat määrittyvät mielessä keskinäisten suhteiden kautta ja luovat identiteettiä. Postmodernissa todellisuudessa globaali lokalisoituu Minässä ja muodostuu osaksi identiteettiä. Uskonnollinen identiteetti ei ole yksiääninen vaan pikemminkin hybridi. Knitterin tietoinen identiteetin rakentamisen prosessi on yritys saada hybridi-identiteetti toimimaan sisäisessä dialogissa – siten, että identiteetin buddhalainen positio ja kristillinen positio kehittyisivät, vahvistuisivat ja syvenisivät toistensa kautta. Rinnakkaisen kahden uskonnon harjoittamisen ja kahden perinteen vastavuoroisen tulkinnan myötä Knitterin identiteettiä voidaan kutsua dialogiseksi identiteetiksi. Knitterin dialogista identiteettiä leimaa avoimuus toista uskontoa kohtaan, uskontojen erilaisuuden näkeminen mahdollisuutena, prosessinomaisuus ja kontekstuaalisuus. Kontekstuaalisuudella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa Knitterin minän kontekstia. Knitterin pohdinta ei tuota radikaalisti uusia teologisia ideoita mutta se tuo esiin identiteetin moninaisuuden ja avaa uusia haasteita kristityn identiteetin teologiselle tarkastelulle. Uskonnollinen identiteetti on ytimeltään moniuskontoinen ja Knitterin kokemuksen mukaan identiteetin asettaminen sisäiseen dialogiin voi vahvistaa samanaikaisesti identiteetin eri puolia.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Suomen evankelisluterilaisen kirkon buddhalaisuutta harjoittavia jäseniä ja heidän uskonnollisuuttaan. Kirkkoon kuulutaan jälkimodernina yhä useammin kulttuurillisista ja traditioon liittyvistä syistä. Uskonnollisen markkinatalousmallin myötä uskonnot ja katsomukset kilpailevat uskonnollisista etsijöistä. Individualistisesta ihmisestä on tullut oman elämänsä ylin auktoriteetti, jolle on tärkeämpää uskonnon kokemuksellisuus, kuin ylhäältä päin annettu valmis oppi. Uskonnollisen eklektisyyden lisääntyessä ihmisten katsomukset näyttävät yhä useammin eri traditioiden, uskontojen ja filosofioiden hybridiltä. Uskonnoista etsitään omaa elämää edistäviä ja auttavia ratkaisumalleja. Suomessa on ollut vahva luterilainen yhtenäiskulttuuri ja kirkkoon kuulumiseen uskotaan. Kuitenkin kirkon jäseninä on paljon ihmisiä, jotka hakevat hengellisen sisällön elämälleen muualta kuin kirkon piiristä. Tämän tutkimus kuvaa millaista on buddhalaisen meditaatio piirin jäsenten uskonnollisuus yhtä aikaa osana buddhalaisuutta ja Suomen evankelisluterilaista kirkkoa. Haastattelin tutkimusta varten kymmentä buddhalaisen meditaatioryhmän jäsentä, jotka kuuluivat samanaikaisesti myös kirkkoon. Tutkimuksen metodina toimi puolistrukturoitu teemahaastattelu. Kerätyn haastatteluaineiston laadullisen sisällönanalyysin avulla löydettiin kolme pääluokkaa: haastateltavien suhde kirkkoon, buddhalaisuuden ja kristinuskon risteyskodat sekä elävä usko. Buddhalaisen meditaatioryhmän jäsenten suhde kirkkoon oli varsin myönteinen. Tämä osin johtui meditaatioryhmien taustalla toimineen opettajan Thich Nhat Hanhin kristillismyönteisestä filosofiasta. Tutkittavat kuuluivat kirkkoon osin kulttuurillisista syistä. Myös kirkon tekemä heikompien auttamistyö toimi perusteluna tukea kirkon hyvää toimintaa. Kirkon sanoma oli tullut tutkittaville läheiseksi buddhalaisen harjoittamisen myötä ja buddhalaisuudesta ja kristinuskosta löydettiin useita yhtymäkohtia. Tutkittavat saivat myös harjoittamisestaan välineitä oman itsensä kehittämiseen ja elämänlaadun parantamiseen. Esimerkiksi myötätuntomeditaatio oli buddhalaisuudesta löytyvä konkreettinen väline, jonka avulla tutkittavat pystyivät hoitamaan vaikeita tunteitaan ja ihmissuhteitaan. Kokemus yhteydestä transsendenttiin sekä kokemus tietoisesta elämästä olivat keskeisiä tekijöitä onnellisen elämän etsinnässä, joka oli tutkittavien motivaatio harjoittamiselle Tutkimuksen valossa voidaan väittää, että Thich Nhat Hanhin filosofiaa seuraavien meditaatioryhmien jäsenet ovat harjoittamisensa tuloksena uudelleen lähentyneet Suomen evankelisluterilaisen kirkon kanssa.

This bachelor’s thesis investigates the possibilities of using meditation practices in the context of primary education. Meditation has been studied academically using the concept of mindfulness. The aim of the thesis is to answer questions what is mindfulness, and how it could be utilized effectively in the context of primary education. This research has been conducted as a narrative review. The material has been collected in many phases as the research progressed, and material has been collected using the collections of University of Helsinki. In order to understand mindfulness material has been searched both concerning its historical background and the modern academic usage of the term. Buddhist origins or the term, and its journey to academic world have both been investigated. In addition to this, the operational definitions of mindfulness in modern research have been studied, and the relationship of these definitions to the roots of the concept is also reviewed. . The application of mindfulness practices has been studied mostly by intervention programs. Ten different research programs representing different kinds of interventions have been chosen as the material of this study. In the selection of these interventions emphasis has been placed on interventions based on MBSR, a therapy program which was found to have been important for the development of modern conception of mindfulness. To understand the phenomenon from a wider perspective, programs with no immediate connections to MBSR were also chosen. Most modern definitions of the term seemed to be in line with each other. In modern research, mindfulness refers to the ability of consciousness to be aware of itself and its contents without judgement. Overview of the interventions studied here indicates that mindfulness practices seem to be beneficial and there is potential for their application in school context. For the intervention programs, the greatest challenge has been the active engagement of participants. There seems to be a connection between active participation on the program, and the results it provides. How to create this engagement, and how to ensure enough participation on the meditation practices of the interventions remain challenging questions.

Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää miten tietoisuus on ymmärretty theravāda-buddhalaisuudessa, millaisia taustaoletuksia tähän tietoisuuskäsitykseen liittyy erityisesti suhteessa moraaliin ja vapaaseen tahtoon ja voivatko tähän tapaan ymmärretyt tietoisuus, moraali ja vapaa tahto ilmetä kehollisessa keinoälyssä. Tutkimusmetodini on systemaattinen analyysi. Theravāda-buddhalaisen oppia on tutkittu, mutta aiheesta voivatko tietoisuus, moraali ja vapaa tahto, siten kun ne ymmärretään tässä opissa, ilmetä kehollisessa keinoälyssä, on edeltävää pohdintaa vain vähän. Hahmotin kokonaiskuvaa aiheestani tutustumalla theravāda-buddhalaisen opin perusteisiin yksilön tietoisuudesta, moraalista ja tahdonvapaudesta, tietoisuuden teorioihin ja keinotekoisen moraalin kehitykseen viimeaikaisen tutkimuksen valossa. Kirjallisuuden lisäksi olen hyödyntänyt buddhalaisuudesta, neurotieteestä, tietoisuudesta ja tahdonvapaudesta kirjoitettuja tutkimusartikkeleita. Ensimmäisessä pääluvussa vastaan kysymyksiin, mitkä ovat tietoisuuden, yksilön, ilmenemisen ehdot theravāda-buddhalaisen opin mukaan ja mikä on tietoisuuden ja moraalisen toimijuuden ja vapaan tahdon suhde? Buddhalaisessa opissa itseys kielletään ja yksilön ymmärretään olevan viidestä osasta koostuva entiteetti: (1) muoto, (2) ajatukset ja tunteet, (3) käsitteen muodostus, (4) halut ja toiveet ja (5) tietoisuus. Tietoisuus on avain, jonka avulla yksilö voi täydellistyä Buddhan oppien mukaan moraalissa ja viisaudessa. Vapaan tahdon tulkitaan olevan vapaata toimintaa, jota mielihalu ei haittaa. Toisessa pääluvussa perehdyn siihen, miten tietoisuuden käsittä tulkitaan kognitiivisen neurotieteen ja theravāda-buddhalaisen perinteen näkökulmasta. Tietoisuuden olemuksesta on vaihtelevia tulkintoja. Kognitiivisen neurotieteen näkökulmasta tietoisuus ymmärretään aivojen tuottamaksi ilmiöksi. Toistaiseksi ei ole pystytty selittämään miten tämä tapahtuu. Theravāda-buddhalaisen opin mukaan tietoisuuden virta taas tulkitaan muodosta (aivoista) riippumattomaksi toiminnalliseksi entiteetiksi. Tietoisuuden ymmärretään ankkuroituvan neljään muuhun yksilön muodostavaan osatekijään. Tietoisuus myös jatkaa olemassaoloaan tiedostamattomana elämänvirtana vielä yksilön lakattua olemasta. Kolmannessa pääluvussa kysyn, voivatko tietoisuus, moraali ja vapaa tahto ilmetä kehollisessa keinoälyssä viimeaikainen tutkimuksen valossa. Tietoisuus voidaan ymmärtää kahdella tapaa, mekanismeina tai sisältönä. Mekanismit voidaan rakentaa myös keholliseen keinoälyyn, mutta tietoisuuden sisällön implementointi on käsitteen tuntemattomuuden vuoksi haaste. Kehollisen keinoälyn kyky moraaliseen toimintaan on sidoksissa moraalisen toimijan määrittelyyn. Kehollinen keinoäly voi olla toiminnallisesti moraalinen ja se voi kyetä eettiseen päättelyyn. Eettisen päätöksenteon on yhä haaste. Ihmisen vapaa tahto ja vapaa tahto osoittautuivat kahdeksi erilaiseksi käsitteeksi. Vapaan tahdon implementointi keholliseen keinoälyyn on viimeaikainen tutkimuksen valossa verrattain vaikeaa. Theravāda-buddhalaisen opin mukaan ymmärretyn tietoisuuden ilmeneminen kehollisessa keinoälyssä edellyttää soveltuvaa olomotoa. Mikäli tietoisuus ei ilmene, myös theravāda-buddhalaisen opin mukaan ymmärretty moraali ja tahdonvapaus ovat keholliselle keinoälylle mahdottomuus.

In Mongolia wrestling is the national sport and it is connected to Buddhism, Shamanism and the cult of Chinggis Khaan. This thesis explores these connections and answers the question: What religious elements are key to becoming a successful Mongolian wrestler? There is very little prior research done in English on Mongolian wrestling and its relation to religion, and the research question could not be answered using existing materials. Because of this I made a field trip to Mongolia where I collected new material. The aim of this study is to not only answer the question, but also to incorporate new data into the larger field of studies on Mongolian wrestling. The ethnographic material of my study was collected during the summer of 2017, when I visited Mongolia and interviewed five men who were experts in either wrestling or religion. The interviews were recorded, transcribed and translated. The translations were categorized using theory directed content analysis with the help of Atlas.ti. New data was introduced and analyzed alongside contradicting and supporting elements of prior research. The analysis paints a picture where various religious elements are deemed necessary to becoming a successful Mongolian wrestler. The most relevant are karma, hiimori (luck and fortune), the right state of mind, proper ethical conduct, protective rituals, date of birth and bloodlines. The interviews were contradicting on many occasions, and the prior research was on some points in conflict with the new material. Because of this the results have elements which were not accepted by all of my interviewees. My material provides a new point of view to the research of the relationship between Mongolian wrestling and religion, which were not covered by previous studies. Many new and interesting questions arise from the research project.

Tutkimus kohdistuu Falun gong-nimiseen kiinalaiseen henkiseen harjoitukseen sekä buddhalaisuuteen. Li Hongzhi on perustanut Falun gongin vuonna 1992. Tutkimukseni on systemaattinen käsiteanalyysi, jonka pyrkimyksenä on kuvata Falun gongin valaistumisnäkemyksessä olevat buddhalaisperäiset käsitteet ja käsitykset sekä niiden yhtäläisyys ja eroavaisuus buddhalaisuuden suhteen . Tutkimuksen tarkoituksena oli saada vastaukset seuraaviin kysymyksiin: mitä yhteistä Falun gongilla on buddhalaisuuden suhteen? Mitä yhteistä Falun gongilla ja buddhalaisuudella on valaistumisen suhteen? Mitkä tekijät edistävät Falun gongissa valaistumista? Miten Falun gong määrittelee valaistumisen ja mikä on sen päämäärä? Mistä mahdollisesti buddhalaisperäisistä käsitteistä Falun gongin valaistuminen muodostuu ja mitkä ovat niiden suhteet buddhalaisuuteen? Kuu-luuko tathagatagarbha eli buddhaluonne Falun gongin valaistumisnäkemykseen? Mikä on Falun gongin käsitteen buddha-fa suhde buddhalaisuuteen? Voiko Falun gongin valaistumisnäkemys olla peräisin buddhalaisuudesta? Mikä estää Falun gongissa valaistumisen? Mikäli Falun gongin ja buddhalaisuuden käsitteet ovat eriävät, mitkä niiden alkuperäiset merkitykset ja alkuperät ovat? Pääasiallisina aineistoina Falun gongin osalta käytetään Li Hongzhin teosta Zhuan Falun vuodelta 2012 sekä tätä teosta täydentävänä, tieteellisenä lähdemateriaalina, Pennyn teosta The Religion of Falun Gong (2012). Buddhalaisuuden osalta keskeisimpinä aineistoina käytetään puolestaan Gothónin ja Niinimäen teoksia Buddhalaista viisautta sekä Buddhalainen sanasto ja symboliikka. Teokset ovat vuosilta 1987 ja 1990. Tutkimustulokset ovat seuraavat: (1) Sekä Falun gongissa että buddhalai-suudessa yhteisinä käsitteinä ovat samsara, jälleensyntymä sekä valaistuminen. Falun gongin oppisisällöllä on ajatuksentasolla vastaavuus samsaran sekä erityisesti jalon kahdeksanosaisen tien suhteen, mutta Falun gongissa on käsitteitä, joita buddhalaisuudessa ei tunneta. Näistä esimerkkeinä voidaan todeta käsitteet xinxing ja zhen-shan-ren. (2) Molemmissa valaistuminen merkitsee yksilön pelastumista. (3) Falun gongissa yksilön valaistumista edistävät dafan kultivoiminen, kärsivällisyys, xinxingin eli sydämenluonteen jalostaminen, zhen-shan-renin eli maailmankaikkeuden luonteen mukainen elämä sekä karman ja kiintymysten välttäminen. (4) Falun gongissa valaistuminen määritellään yksi-lön täydellistymisenä. Täydellistymisen päämäärä on pelastuminen. (5) Falun gongin valaistumisnäkemykseen liittyvistä käsitteistä buddha-falla, buddha-luonteella, falunilla, fashenilla, gongilla, karmalla sekä kiintymyksillä on budd-halainen alkuperä. Buddha-fan alkuperäinen buddhalainen käsite on buddhadharma, buddhaluonteen tathagatagarbha. Samalla tavalla voidaan todeta käsitteistä falun ja fashen; buddhalaisuudessa niitä vastaavat käsitteet dharmacakra ja dharmakaya. Käsitteiden gong ja karma merkitykset ovat eriävät sekä Falun gongissa että buddhalaisuudessa. Kiintymyksiä vastaa buddha-laisuudessa käsite abhinivesa. (6) Buddha-luonne kuuluu Falun gongin valaistumisnäkemykseen. Buddhalaista käsitettä tathagatagarbha vastaa Falun gongin käsite buddha-luonto. Buddha-luonnon synonyymi on buddhaluonne.(7) Falun gongin käsitettä buddha-fa vastaa buddhalaisuudessa sanskritinkielinen käsite buddhadharma. Buddha-fa on muunnos kiinankielisestä, alun perin, buddhadharmaa merkitsevästä käsitteestä fofa. Käsite buddhadharma tarkoittaa Buddhan oppia. (8) Falun gongin valaistumisnäkemys on osittain buddhalais-peräistä, mutta sitä ei mitä todennäköisemmin voi selittää pelkästään budd-halaisella alkuperällä. (9) Keskeisin tekijä, joka estää yksilön valaistumisen Falun gongissa on karma. (10) Käsite gong ei buddhalaisuudessa ole valaistumiseen liittyvä tekijä. Käsitteet falun ja fashen eivät alkuperäisiltä buddhalaisilta merki-tyksiltään ole yksilön valaistumista edesauttavia tekijöitä. Falun gongin käsitteet ovat kiinankielisiä ja niiden alkuperä on suurimmilta osin Kiinan kansanbuddhalaisuudessa. Falun gongin valaistumisnäkemyksessä on käsitteitä, joiden suhde buddhalaisuuteen jää tuntemattomaksi. Jatkotutki-muksessa olisi tärkeä määrittää näiden alkuperältään tuntemattomaksi jääneiden käsitteiden mahdollinen suhde Kiinan kansanbuddhalaisuuteen; mitkä ovat niiden alkuperät, alkuperäinen merkitys sekä konteksti. Tällöin, mitä todennäköisemmin, selviää tarkemmin kuinka paljon Falun gongin valaistumisnäkemyksessä on buddhalaisperäisiä käsit-teitä sekä miten Li Hongzhi on mahdollisesti niiden merkityksiä muuttanut.