Browsing by Subject "coronavirus"

Tämän tutkielman kysymyksenasetteluiden tavoitteena on selvittää, miten ruotsinkielinen koronavirusta koskeva kriisiviestintä toteutuu käytännössä valtioneuvoston kansliassa. Lisäksi tarkastellaan, onko valtioneuvoston kanslian nettisivuilla yhtä monta ruotsinkielistä tiedotetta kuin suomenkielisiä ja missä aikaikkunassa ruotsinkieliset tiedotteet on julkaistu. Näistä ruotsinkielisistä tiedotteista analysoidaan myös selkokielisyyden piirteitä. Tutkielman teoriataustana toimivat erityisesti Jannika Lassuksen (2017) artikkelit, joissa syvennytään ruotsinkieliseen viranomaiskieleen ja viranomaisteksteihin Suomessa. Lisäksi Hedlundin (2006) ja Sommardahlin (2012) julkaisut selkokielen kriteereistä toimivat sekä teoriana että analyysipohjana tutkimukselle. Aineistona tutkimuksessa on käytetty sähköpostikeskustelua valtioneuvoston kanslian kanssa sekä kahdeksaa tiedotetta, jotka on julkaistu valtioneuvoston kanslian nettisivuilla ajalla 16.3.2020-15.4.2020. Kyseiset tiedotteet käsittelevät poikkeusoloja ja rajoituksia Suomessa. Tutkimusmenetelmä on laadullinen sisällönanalyysi. Havainnot valtioneuvoston kanslian kanssa käydystä sähköpostikeskustelusta teemoitellaan, samoin huomiot ruotsinkielisten tiedotteiden määrästä ja julkaisuajankohdista. Virallista menetelmää selkokielianalyysille ei ole, joten tiedotteiden tarkempi analysointi perustuu Hedlundin (2006) ja Sommardahlin (2012) julkaisuissa esitettyihin selkokieltä koskeviin sääntöihin ja ohjeisiin. Tutkimuksen keskeiset tulokset ovat, että valtioneuvoston kanslian kaksikielinen kriisiviestintä noudattaa kielilakia (423/2003) siltä osin, että yksilön hengen, terveyden ja turvallisuuden kannalta oleellinen tieto on annettu molemmilla kansalliskielillä: kaikista suomenkielisistä tiedotteista on annettu siis myös ruotsinkielinen vastine. Kahdeksasta tutkimuksessa käytetystä tiedotteesta seitsemän on julkaistu ruotsiksi alle kahdessa tunnissa suomenkielisen alkuperäistekstin julkaisemisen jälkeen, eli valtioneuvoston kanslian voidaan nähdä myös noudattavan sen tehostetun viestinnän periaatteita oikea-aikaisella viestinnällään. Selkokielianalyysi osoittaa kuitenkin, ettei hallintolain (434/2003) 9 § säädetty velvoite asiallisesta, selkeästä ja ymmärrettävästä kielestä täysin täyty ruotsinkielisissä tiedotteissa. Selkokielen periaatteisiin kuuluu esimerkiksi lyhyiden lauseiden kirjoittaminen, mutta analysoidussa materiaalissa havaitaan jopa 46 sanasta muodostuva lause. Myöskään selkokielen vaatimus erikoistermien selittämisestä ei aina täyty analysoiduissa tiedotteissa.

Syftet med avhandlingen är att undersöka hur rederierna Viking Line och Tallink Siljas reaktioner på coronaviruspandemin tog sig i uttryck på Facebook på våren 2020. Forskningen tar både fasta på hur kommunikationen på Facebook har sett ut samt hur rederierna säger sig ha upplevt krisen. Avhandlingen svarar på frågan hur kommunikationen har sett ut och på vilket sätt den skiljer sig från tiden före pandemin. Dessutom ger analyserna svar på hur rederiernas kommunikation skiljer sig från varandra. Avhandlingen strävar efter att belysa de teman som rederierna har kommunicerat på Facebook under coronaviruspandemins första fas i Finland, samt vilka metoder som använts för att förstärka budskapen i inläggen. Detta analyseras ur mottagarens synvinkel, alltså på vilket sätt Facebookinläggen kan tolkas och vilka upplevelser de väcker. Studien grundar sig i teori om kriskommunikation och intryckshantering. Metoderna som används är kvalitativ forskningsintervju, tematisering och kvalitativ semiotisk innehållsanalys. Den sistnämnda är av störst relevans eftersom den möjliggör breda insikter i hur kommunikationen på Facebook har sett ut. Analyserna av inläggen fokuserar på inläggens bilder och texter, medan exempelvis kommentarer och reaktioner utesluts. Eftersom det inte är ändamålsenligt att analysera varje inlägg som publicerats, görs en innehållstematisering av inläggen. Tematiseringen bidrar med ett målstyrt urval bestående av totalt tio inlägg som analyseras noggrannare med hjälp av den semiotiska analysen. Forskningens resultat tyder på liknande upplevelser av pandemin hos både Tallink Silja och Viking Line. De teman som lyftes fram i kommunikationen var också i stort sett samma, men skillnader i kommunikationen noteras också. En signifikant skillnad är rederiernas förhållningssätt till social media som kriskommunikationskanal. Viking Line använder sig på ett bredare plan av social media i kriskommunikationen, medan Tallink Silja främst utnyttjar andra kanaler. Avhandlingen kan fungera som grund för vidare forskning i kriskommunikation på social media. Det som exempelvis inte tas upp i denna forskning är vilka reaktioner kommunikationen har väckt hos mottagarna. Avhandlingen riktar sig till kommunikatörer som med hjälp av social media vill utveckla sin kommunikation eller kriskommunikation, särskilt när krisen slår till mot organisationen utifrån.

I min kandidatavhandling redogör jag både på ett generellt plan för direktupphandling vid synnerlig brådska och analyserar dess praktiska innebörd och tillämpning under coronapandemin. Syftet med min avhandling är att utreda när kravet på konkurrensutsättningen, som utgör normalförfarandet vid offentlig upphandling, kan förbises och vidare när villkoret synnerlig brådska kan aktualiseras. Jag undersöker lagligheten av Helsingfors universitetssjukhus (HUS) direktupphandling av coronavirusanalys under pandemin. Jag analyserar och systematiserar gällande rätt på området baserat på en rättsdogmatisk och EU-rättslig metod. Mitt material består av relevant lagstiftning på upphandlingsområdet och de mest centrala författningarna är lagen om offentlig upphandling och koncession 1397/2016 och Europaparlamentets och rådets direktiv 2014/24/EU av den 26 februari 2014 om offentlig upphandling och om upphävande av direktiv 2004/18/EG. Vidare använder jag mig av officiella källor och rättspraxis, varav HUS:s direktupphandling av coronavirusanalys utgör det viktigaste. En central källa är även en Vägledning från Europeiska kommissionen om användningen av reglerna om offentlig upphandling i nödsituationen i samband med covid-19-krisen (2020/C 108 I/01. I avhandlingen når jag slutsatsen att det finns välmotiverade grunder för att normal-förfarandet med konkurrensutsättning ska utgöra huvudregeln, men att det samtidigt är av stor vikt att direktupphandling kan tillämpas om så behövs. I flera fall är det svårt för upphandlingsenheter att samtidigt uppfylla de fyra kriterierna som krävs för att villkoret synnerlig brådska ska vara berättigat. Det ska handla om väldigt exceptionella situationer. Coronapandemin handlar om ett sådant exceptionellt undantagsfall som sätter upphandlingsenheter i en situation av synnerligen brådskande karaktär. HUS har en lång historik av olagliga direktupphandlingar, men den direktupphandling som diskuteras i avhandlingen har genomförts under pandemin och skiljer sig således från de andra. Efter en undersökning av HUS:s direktupphandling baserat på de lagstadgade kriterierna för direktupphandling vid synnerlig brådska samt på den vägledning som kommissionen gett, drar jag slutsatsen att alla de villkor som ska uppfyllas, inte är uppfyllda. Däremot befann sig sjukhuset, som hela världen i övrigt, i en väldigt pressad situation och statsrådet valde även att ge HUS ett upphandlingsuppdrag samt att stå för dess finansiering. I och med att marknadsdomstolen inte har avgjort ärendet än, finns inte all relevant fakta för en fullständig bedömning av ärendet och min juridiska analys kan således endast ses som spekulation.

The COVID-19 pandemic of 2019 has had a huge impact on the hospitality industry, decreasing production by 35.4% in Q4 of 2020. To keep the industry functional, new safety solutions have to be studied and developed for mitigation of the pandemic. In this study, airborne transmission of viruses in an indoor space was studied, and air purifiers and space dividers were tested as potential intervention methods against SARS-CoV-2 by using a non-pathogenic model virus phi 6. Filtered air purifiers were found to work as a possible solution for the mitigation of viruses spreading through aerosols in public spaces such as restaurants, however, the positioning of the devices is crucial, as the air flow to them may increase the concentration of viruses locally. Space dividers were found to increase the possibility of infection via aerosols. Other types of air purifiers were also tested: an ionizer prototype and a hydroxyl radical emitting unit, of which the ionizer prototype proved to be efficient in reducing the virus concentrations in the air. Most importantly, it was confirmed that enveloped viruses resembling coronaviruses are capable of spreading via aerosol transmission indoors.

Koronaviruspandemia vaikutti koko yhteiskuntaan vuonna 2020. Myös Suomi sulki valtionrajansa muulta kuin välttämättömältä liikenteeltä. Tästä johtuen kesällä 2020 ulkomaanmatkailijat hävisivät Helsingistä lähes täysin. Matkailijoihin keskittyvät yritykset joutuivat suuntaamaan markkinointinsa uudelleen kotimaisiin asiakkaisiin. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten markkinoiden uudelleensuuntautuminen on vaikuttanut matkailijoihin keskittyvien yritysten kielenkäyttöön ja kielimaisemaan. Tavoitteena on selvittää paitsi muutokset, myös perustelut niiden takana, samoin kuin syyt sille, että muutosta ei olekaan tapahtunut. Tutkielma keskittyy yritysten kieliasioiden päättäjiin, heidän ratkaisuihinsa sekä heidän tyytyväisyyteensä omiin ratkaisuihinsa. Kielimaisema on sosiolingvistiikan tutkimussuunta, jossa tarkastellaan kielten esillepanoa tietyssä paikassa. Tutkimuksen kohteena ovat usein esimerkiksi katukyltit, mainosjulisteet ja infotaulut, niin julkisten kuin yksityisten tahojen tekemät. Kirjallisuuden mukaan keskeisiä ongelmia alalla on mm. tutkimusmenetelmien kehittymättömyys sekä dynaamisen näkökulman vähäisyys. Tämä tutkielma pyrkii osiltaan korjaamaan näitä puutteita. Aineisto on kerätty kyselylomakkeella sekä jatkohaastattelulla halukkaille. Lomakkeessa kysyttiin muutoksista suomen, ruotsin, englannin ja muiden kielten käytössä yrityksen sosiaalisessa mediassa. kotisivuilla, teksteissä tilojen ulkopuolella, julkisten tilojen sisäpuolella ja henkilöstötiloissa sekä yrityksen sisäisessä viestinnässä. Haastattelussa jokaista ratkaisua pyydettiin perustelemaan. Lisäksi kysyttiin erikseen koronaohjeistusta koskevista teksteistä. Sekä lomakkeessa että haastattelussa käsiteltiin myös vastaajien tyytyväisyyttä omiin kielivalintoihin. Lomakkeeseen vastasi 51 yritystä ja haastatteluihin osallistui näistä kahdeksan. Vastaukset koottiin yhteenvetotaulukoihin, joita analysoitiin pysty- ja vaakasuunnassa eri näkökulmista mahdollisimman kattavien tulosten saamiseksi. Tutkimuksesta selviää, että muutosta kielimaisemassa tapahtui suhteellisen vähän. Muutoksilla oli kuitenkin selkeä suunta: suomen kieltä lisättiin, englannin kieltä vähennettiin ja muut kielet poistettiin lähes kokonaan. Poikkeuksena oli ruotsi, joka selvästi jakoi mielipiteet yritysten kesken. Avaintekijänä yrityksen kielipäätöksiin toimi usein työntekijöiden kielitaito. Päätöksiin vaikuttivat selvästi myös toisaalta ulkomaalaisten turistien puuttuminen, toisaalta maahanmuuttajien ym. suomea osaamattomien asiakkaiden läsnäolo, joka ei ollut muuttunut. 92% vastaajista oli erittäin tai jossain määrin tyytyväisiä kieliratkaisuihinsa pandemian aikana.

Questa tesi di laurea studia gli anglicismi e gli pseudo-anglicismi nel linguaggio giornalistico italiano, francese e spagnolo durante la pandemia di COVID-19. Il corpus è composto da sei quotidiani: Libero e Corriere della Sera, Le Figaro e Le Monde, ed El Mundo e La Vanguardia. In totale ho analizzato 90 articoli separati. Servendomi dei motori di ricerca sulle pagine web dei quotidiani, ho analizzato la frequenza degli anglicismi in tutti gli articoli pubblicati durante tre mesi interi – maggio 2020, luglio 2021 e febbraio 2022. Nella parte teorica definisco i termini ‘prestito’, ‘calco’ e ‘pseudo-anglicismo’, discuto gli atteggiamenti verso i forestierismi nelle tre lingue (italiano, francese e spagnolo) e presento il linguaggio giornalistico dal punto di vista degli anglicismi. Un prestito, detto anche forestierismo, può essere adattato o meno al sistema linguistico della lingua di arrivo. In questa tesi analizzo soltanto i prestiti inglesi non adattati, così come gli pseudo-anglicismi, cioè parole che sembrano inglesi, ma che in realtà o hanno un altro significato, o non esistono affatto nella lingua inglese. La teoria si basa principalmente su studi e opere di Bonomi (1994), Dardano (1973), Klajn (1972) e D’Achille (2003). L’obiettivo della tesi è di analizzare da un lato le differenze qualitative e quantitative dell’uso degli anglicismi nelle tre lingue, e dall’altro lo sviluppo degli anglicismi nei quotidiani durante la pandemia. Ho fornito tre domande di ricerca principali (identificate con le parole chiave QUANTITÀ, QUALITÀ e SVILUPPO) a cui rispondo al massimo delle mie capacità man mano che presento i risultati della ricerca. Dall’analisi risulta, in linea con la mia ipotesi, che i quotidiani italiani usano molti più anglicismi rispetto a quelli francesi e spagnoli. Un articolo italiano contiene in media 8,5 anglicismi non adattati mentre un articolo francese e spagnolo ne contengono rispettivamente 2 e 1,3. Le differenze qualitative tra le lingue, invece, non sono notevoli. Gli anglicismi trovati nel corpus rappresentano più o meno le stesse aree semantiche e categorie grammaticali in tutte le lingue, cioè l’informatica e la tecnologia, la politica, il mondo del commercio e l’economia. Dai più di 300 anglicismi presenti nel corpus, quasi tutti sono sostantivi, tranne nove aggettivi e quattro preposizioni.