Browsing by Subject "dermatologia"
Now showing items 1-3 of 3
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2017)Koirien atooppinen dermatiitti on ihmisten atooppista ihottumaa muistuttava ihosairaus. Se määritellään perinteisesti kutisevaksi, tulehdukselliseksi, allergiseksi ihosairaudeksi, johon liittyy geneettinen alttius tuottaa IgE-vasta-aineita erityisesti ympäristövälitteisiä allergeeneja kohtaan. Perinteisen IgE-vasta-aineiden välittämän yliherkkyysreaktion rinnalle on nykyisin nostettu myös muita näkökohtia, kuten ihon läpäisyesteessä ilmeneviä puutteita. Ihmisillä on useiden tutkimusten perusteella osoitettu TEWL:n eli transepidermaalisen veden haihtumisen mittauksen olevan luotettava työkalu näiden ihon läpäisyesteen puutteiden havaitsemiseen. Tämän lisensiaatin tutkielman tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin TEWL-arvot ja ihon kliininen kunto korreloivat keskenään atooppista dermatiittia sairastavilla koirilla. Hypoteesina oli kohtalainen positiivinen korrelaatio TEWL-arvojen ja ihon kliinistä kuntoa mittaavien kokonais-CADESI-4 (canine atopic dermatitis extent and severity index) -arvojen välillä. Tutkimuspopulaatio koostui 45 yksityisesti omistetusta, yli vuoden ikäisestä staffordshirenbullterrieristä. Tutkimukseen osallistuneet koirat kerättiin retrospektiivisesti DOGRISK-projektiin kuuluneesta kliinisestä ruokintatutkimuksesta (www.dogrisk.com). Atooppinen dermatiitti -ryhmään (31 koiraa) kuuluivat koirat, jotka täyttivät viisi kahdeksasta ns. Favrotin kliinisestä kriteeristä. Lisäksi aineistoon sisältyi kuusi koiraa, joilla oli lievä tulehduksellinen ihosairaus ja seitsemän tervettä kontrollia. Atooppinen dermatiitti -ryhmän koirista tehtiin myös 18 koiran osa-aineisto, josta oli poissuljettu koirat, joiden TEWL-mittauksissa oli epäselvyyksiä, historiassa kortisonilääkityksiä tai joilla oli todettu muita sairauksia loppukäynnin yhteydessä. Mikrobi-infektioita ei kontrolloitu TEWL-mittausten suorittamisen yhteydessä. TEWL-mittaukset tehtiin ruokintatutkimuksen loppukäynnillä ns. suljetun kammion menetelmää hyödyntävän TEWL-mittauslaitteen (Vapometer) avulla kolmelta eri ihoalueelta (korvanlehden sisäpinta, kyynärtaive, inguinaalialue) ilman karvojen ajelua. Kaikkien koirien ihon kliinisen kunnon arvioi sama tutkija CADESI-4-menetelmän avulla. Saatujen CADESI-4- ja TEWL-arvojen välistä korrelaatiota analysoitiin kahden eri ei-parametrisen testin, Kendallin taun ja Spearmanin rhon, avulla kaikilla atooppisen dermatiitin ryhmään kuuluvilla koirilla ja osa-aineiston koirilla. Tutkimustuloksissa havaittiin asetetun hypoteesin mukaisesti CADESI-4- ja TEWL-arvojen välillä kohtalaista korrelaatiota, mutta vain osa-aineistossa, josta oli poistettu mittauksiin liittyvät epävarmuustekijät sekä mittauksiin mahdollisesti vaikuttavat muut sairaudet ja lääkitykset. Osa-aineistossa kokonais-TEWL ja kokonais-CADESI-4 korreloivat heikosti sekä inguinaali-TEWL ja kokonais-CADESI-4 heikosti/kohtalaisesti keskenään. Tarvitaan lisää tutkimusta riittävän isolla aineistolla, että voitaisiin selvittää TEWL-mittausten luotettavuus ihon läpäisyesteen arviointiin atooppista dermatiittia sairastavilla koirilla. Mikäli TEWL-mittaukset todetaan luotettaviksi, voisi niistä koirilla olla hyötyä muun muassa erilaisten ihon läpäisyesteen vahvistamiseen tähtäävien hoitomuotojen arvioinnissa. Ne voisivat myös osaltaan edistää mahdollisimman varhaisen diagnoosin saamista atooppista dermatiittia sairastavilla koirilla.
-
(2023)Visuaalinen asiantuntijuus on keskeistä monella lääketieteen osa-alueella, mutta ymmärrys sen kehittymisestä on puutteellista. Dermatologia eli ihotautioppi on lääketieteen erikoisala, jossa diagnosointi tapahtuu pääasiassa näönvaraisten havaintojen perusteella. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko havainto-oppimismoduuleilla edistää ihotautien oppimista, onko oppimisvaikutus pysyvä ja koetaanko havainto-oppimismoduulit hyödyllisinä. Koehenkilöt (N = 105) olivat Helsingin yliopiston lääketieteen koulutusohjelman opiskelijoita, jotka osallistuivat vuosina 2021–2022 dermatologian kurssille. Lisäksi 33 opiskelijaa osallistui seurantaan 5–11 kk kokeen jälkeen. Kokeessa käytettiin ärsykkeenä HUSin opetuskäytössä olevia aitoja potilaskuvia ihotauteihin liittyvistä ihomuutoksista. Koehenkilöt suorittivat kaksi verkkopohjaista havainto-oppimismoduulia kolmena eri ajankohtana, eli toistoja oli kuusi. Jokaisessa niistä koehenkilöiden tehtävänä oli tunnistaa kohteena oleva ihotauti kahdeksan kuvan joukosta. Tunnistettavia ihotauteja oli yhteensä 47, ja ne esitettiin jokaisessa moduulissa kerran. Kokeessa mitattiin oikeita vastauksia, varmuutta, reaktioaikaa ja piirteitä, joihin tunnistaminen perustui. Lisäksi koehenkilöt täyttivät ennen ja jälkeen kurssin lyhyen kyselymittarin. Analyysit toteutettiin toistomittaus-ANOVINA. Seurannan ja kyselymittarin tuloksia arvioitiin laadullisesti. Koehenkilöiden suoritus parani jokaisella osa-alueella kurssin edetessä: oikeiden vastausten osuus ja varmuus vastauksista kasvoi, reaktioaika lyheni ja piirteistä primaarileesio valittiin suhteellisesti useammin kurssin lopussa kuin alussa. Oppimisvaikutus pysyi seurannassa. Lisäksi koehenkilöiden arvio visuaalisista havaintotaidoistaan ja kyvystä kuvata löydöksiä kasvoivat. Tulosten perusteella havainto-oppimismoduulien avulla voidaan edistää ihotautien oppimista, parantaa diagnostista tarkkuutta ja lisätä päätöksenteon nopeutta.
-
(2023)Visuaalinen asiantuntijuus on keskeistä monella lääketieteen osa-alueella, mutta ymmärrys sen kehittymisestä on puutteellista. Dermatologia eli ihotautioppi on lääketieteen erikoisala, jossa diagnosointi tapahtuu pääasiassa näönvaraisten havaintojen perusteella. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko havainto-oppimismoduuleilla edistää ihotautien oppimista, onko oppimisvaikutus pysyvä ja koetaanko havainto-oppimismoduulit hyödyllisinä. Koehenkilöt (N = 105) olivat Helsingin yliopiston lääketieteen koulutusohjelman opiskelijoita, jotka osallistuivat vuosina 2021–2022 dermatologian kurssille. Lisäksi 33 opiskelijaa osallistui seurantaan 5–11 kk kokeen jälkeen. Kokeessa käytettiin ärsykkeenä HUSin opetuskäytössä olevia aitoja potilaskuvia ihotauteihin liittyvistä ihomuutoksista. Koehenkilöt suorittivat kaksi verkkopohjaista havainto-oppimismoduulia kolmena eri ajankohtana, eli toistoja oli kuusi. Jokaisessa niistä koehenkilöiden tehtävänä oli tunnistaa kohteena oleva ihotauti kahdeksan kuvan joukosta. Tunnistettavia ihotauteja oli yhteensä 47, ja ne esitettiin jokaisessa moduulissa kerran. Kokeessa mitattiin oikeita vastauksia, varmuutta, reaktioaikaa ja piirteitä, joihin tunnistaminen perustui. Lisäksi koehenkilöt täyttivät ennen ja jälkeen kurssin lyhyen kyselymittarin. Analyysit toteutettiin toistomittaus-ANOVINA. Seurannan ja kyselymittarin tuloksia arvioitiin laadullisesti. Koehenkilöiden suoritus parani jokaisella osa-alueella kurssin edetessä: oikeiden vastausten osuus ja varmuus vastauksista kasvoi, reaktioaika lyheni ja piirteistä primaarileesio valittiin suhteellisesti useammin kurssin lopussa kuin alussa. Oppimisvaikutus pysyi seurannassa. Lisäksi koehenkilöiden arvio visuaalisista havaintotaidoistaan ja kyvystä kuvata löydöksiä kasvoivat. Tulosten perusteella havainto-oppimismoduulien avulla voidaan edistää ihotautien oppimista, parantaa diagnostista tarkkuutta ja lisätä päätöksenteon nopeutta.
Now showing items 1-3 of 3