Browsing by Subject "diskurssiteoriat"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2012)Pro gradu -tutkielmani käsittelee demokraattisten järjestelmien ja kansalaisten välistä suhdetta viimeaikaisissa demokratiateorioissa. Lähden liikkeelle kysymyksestä, miksi demokratia vaatii aktiivisia kansalaisia toimiakseen. Mikä on demokratioiden suhde kansalaisiin ja ei-kansalaisiin, kuten maahanmuuttajiin? Miten demokraattisessa järjestelmässä vastakkain asettuvat kansanvalta ja demokraattisten enemmistöjen tahdon ylittävät perusperiaatteet ovat neuvoteltavissa keskenään jotta demokraattisen järjestelmän vallankäyttö olisi mahdollisimman oikeutettua? Mitkä ovat demokraattisten kansalaisten toiminnan rajoja? Viimeaikaisen demokraattisen filosofian ytimessä on kaksi keskeistä paradoksia: Kuinka määritellä kansalaisten rajat, ketkä kuuluvat kansalaisiin ja ketkä eivät? Mikä on ihmisoikeuksien suhde perusoikeuksiin? Deliberatiivisen demokratian edustajat ovat yrittäneet ratkaista paradokseja kun radikaalidemokraattiset ja agonistiset filosofit ovat ottaneet paradoksien ylläpitämän jännitteen demokratian voimavarana. Tutkimukseni kannalta keskeiset ajattelijat ovat Seyla Benhabib ja Bonnie Honig. Benhabibin teoria demokraattisista toistoista on yksi yritys neuvotella demokraattisten kansalaisten tahdon ja ne ylittävien ihmisoikeusnormien välillä. Tutkin systemaattisesti Benhabibin ajattelun taustoja ymmärtääkseni, mistä demokraattisissa toistoissa on kyse. Tutkin Benhabibin oman esimerkin, Ranskan huivikiistan, avulla demokraattisia toistoja käytännössä. Pyrin esittämään parannusehdotuksia joilla tehdä demokraattisista toistoista avoimempia ja demokraattisempia. Asetan Benhabibin neuvottelevan kansalaisuuskäsityksen vasten Bonnie Honigin käsitystä kansalaisista ottajina. Benhabib puolustaa ihmisoikeuksien kaltaisten kosmopoliittisten normien leviämistä kansainvälisten instituutioiden välityksellä. Honigin mukaan yksilöitä tulisi kannustaa vaatimaan oikeuksia instituutioista riippumatta. Yksi esimerkki on kansainvälisen Slow Food-liikkeen ajama oikeus makuun. Analysoin Honigin luentaa Rousseaun Yhteiskuntasopimuksesta -teoksessa esittämästä lakienlaatijasta vierasmaalaisen perustajan myyttinä. Pyrin selventämään esimerkein, mitä seurauksia vierasmaalaisen perustajan myytistä on demokraattisten kansalaisten muodostumiselle. Tutkimuksessani selvisi, etteivät demokraattiset toistot ole niin demokraattisia kuin Benhabib olettaa. Ne preferoivat osapuolia jotka asettuvat lähtökohtaisesti demokratian perusperiaatteiden ja länsimaisten ihmisoikeusnormien puolelle. Demokratioiden on luotava instituutioiden turvaamaa tilaa eri tavoille olla demokraattinen kansalainen ja uudelleentulkita demokratian perusperiaatteita.
-
(2012)Tutkimuksessa on tarkasteltu valtion liikelaitosreformia Suomessa ja pyritty problematisoimaan aiempi hallintotieteellinen tutkimus siltä osin, kuin se on pyrkinyt yksinkertaistamaan liikelaitosreformin taustalla olleita ideologisdiskursiivisia lähtökohtia. Tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa, että teknokraattisesti suunnitellun valtion liikelaitosreformin taustalla on ollut poliittinen ohjaus. Tutkimuksen oletuksena on ollut, että tämä poliittinen ohjaus oli uusliberalistisesti latautunutta. Tutkimuksen aineistona on käytetty kolmen suurimman suomalaisen puolueen (SDP, Kokoomus ja Keskusta) yleisohjelmia sekä valtion liikelaitoslakia ja Valtionrautateiden liikelaitostamista koskeneita Eduskunnan täysistuntokeskustelupöytäkirjoja vuosilta 1987 ja 1989. Yleisohjelma-aineisto on rajattu koskemaan kaikilta puolueilta yhtä öljykriisiä edeltänyttä yleisohjelmaa ja kaikki sen jälkeisiä 1970- ja 1980-luvuilla julkaistuja ohjelmia. Tutkimuksen teoreettinen ja metodologinen viitekehys rakentuu post-marxilaisen diskurssiteorian sekä ongelmalähtöisen (problem-driven) tutkimusmetodin varaan. Keskeisinä teoreettisina lähtökohtina tutkimukselle toimivat uusliberalismin ja New Public Managementin käsitteet. Tutkimuksen tuloksena voidaan osoittaa, että liikelaitosuudistus oli tarkastellun aineiston perusteella teknokraattisesti suunniteltu, mutta sillä oli poliittinen tuki ja uudistuksen sisältöön vaikutettiin myös parlamentaarisin keinoin. Näin ollen aiempien tutkimusten selityksiä liikelaitosreformin taustoista voidaan pitää yksinkertaistettuina. Analysoitu aineisto osoittaa, että tarkasteluajankohdan suomalaisessa politiikassa talousjärjestelmästä käytiin hegemonista kamppailua ja tämä kamppailu heijastui myös liikelaitostamista koskeneisiin keskusteluihin. Tutkimuksen perusteella uusliberalististen ideologisten lähestymistapojen tunnistamista aiemmassa hallinnontutkimuksessa näyttää häirinneen käsitteen määrittäminen ja hahmottaminen metodologisista lähtökohdista käsin. Toteutetulla diskurssiteoreettisella lähestymistavalla onnistutaan kuitenkin yhden esimerkin kautta tuomaan esille niitä suomalaiseenkin yhteiskuntaan ja politiikkaan kuuluvia rakenteita, jotka osoittavat ideologioiden läsnäolon myös kotimaisessa politiikassa.
-
(2023)Tämä tutkielma tutkii, miten sosiaalisen median käyttäjät suhtautuvat sosiaaliseen mediaan ja kokevat sosiaalisen median ja demokratian suhteen. Tutkielman olen toteuttanut diskurssianalyysinä, jossa kartoitin sosiaalisen median käyttäjien sosiaalista mediaa koskevia puhetapoja aineiston pohjalta. Aineistona käytin 11 Reddit.com-sivustolla 10.9.2021—13.3.2022 luotua julkista viestiketjua ja näiden viestiketjujen julkisia kommentteja. Tutkielmaa motivoi viime vuosina paljon käytetty puhetapa, jossa sosiaalinen media nähdään uhkana demokratialle. Tutkielman teoreettisena taustana toimii demokratian teoria sekä akateemisessa kirjallisuudessa ja journalistisissa teksteissä esitetyt ajatukset sosiaalisen median vaikutuksesta yhteiskuntaan. Tätä teoreettista taustaa vasten peilaan sosiaalisen median käyttäjien tapoja puhua sosiaalisesta mediasta. Tarkoituksena on nähdä sosiaalisen median kritiikki luonnollisena osana demokratian kritiikin, kansalaisten kritiikin, polarisaatiokeskustelun ja mediakritiikin pidempää perinnettä. Tutkielman tulokset osoittavat, että sosiaalisen median käyttäjien näkemykset vastaavat jossain määrin tutkimuskirjallisuudessa ja journalistisissa teksteissä esitettyjä näkemyksiä. Akateemisessa kirjallisuudessa esiin tuodut ajatukset kuten kaikukammiot ovat osa myös sosiaalisen median käyttäjien puhetapoja, joskin on kyseenalaista, millä tavoin sosiaalisen median käyttäjät ymmärtävät tällaiset käsitteet. Sosiaalisen median käyttäjien näkemykset sosiaalisesta mediasta ja erityisesti sen suhteesta demokratiaan ovat negatiivisia, ja tämä negatiivisuus on ainakin osin (puolue)poliittisesti motivoitunutta. Tutkielmassa myös ilmeni muun muassa, että sosiaalisen median käyttäjien ja sosiaalisen median alustojen sisäisten algoritmien suhde on ongelmallinen. Sosiaalinen media on perinteisesti nähty kansalaisia voimaannuttavana ja heidän toimijuuttaan vahvistavana uutena mediakenttänä. Tällä hetkellä tilanne on jopa päinvastainen: sosiaalinen media nähdään uutena käyttäjistä irrallisena vallankäyttäjänä yhteiskunnassa. Sosiaalista mediaa koskevat puhetavat, niiden tunnistaminen ja niiden arviointi on keskeistä terveen yhteiskunnallisen keskustelun kannalta.
-
(2023)Tämä tutkielma tutkii, miten sosiaalisen median käyttäjät suhtautuvat sosiaaliseen mediaan ja kokevat sosiaalisen median ja demokratian suhteen. Tutkielman olen toteuttanut diskurssianalyysinä, jossa kartoitin sosiaalisen median käyttäjien sosiaalista mediaa koskevia puhetapoja aineiston pohjalta. Aineistona käytin 11 Reddit.com-sivustolla 10.9.2021—13.3.2022 luotua julkista viestiketjua ja näiden viestiketjujen julkisia kommentteja. Tutkielmaa motivoi viime vuosina paljon käytetty puhetapa, jossa sosiaalinen media nähdään uhkana demokratialle. Tutkielman teoreettisena taustana toimii demokratian teoria sekä akateemisessa kirjallisuudessa ja journalistisissa teksteissä esitetyt ajatukset sosiaalisen median vaikutuksesta yhteiskuntaan. Tätä teoreettista taustaa vasten peilaan sosiaalisen median käyttäjien tapoja puhua sosiaalisesta mediasta. Tarkoituksena on nähdä sosiaalisen median kritiikki luonnollisena osana demokratian kritiikin, kansalaisten kritiikin, polarisaatiokeskustelun ja mediakritiikin pidempää perinnettä. Tutkielman tulokset osoittavat, että sosiaalisen median käyttäjien näkemykset vastaavat jossain määrin tutkimuskirjallisuudessa ja journalistisissa teksteissä esitettyjä näkemyksiä. Akateemisessa kirjallisuudessa esiin tuodut ajatukset kuten kaikukammiot ovat osa myös sosiaalisen median käyttäjien puhetapoja, joskin on kyseenalaista, millä tavoin sosiaalisen median käyttäjät ymmärtävät tällaiset käsitteet. Sosiaalisen median käyttäjien näkemykset sosiaalisesta mediasta ja erityisesti sen suhteesta demokratiaan ovat negatiivisia, ja tämä negatiivisuus on ainakin osin (puolue)poliittisesti motivoitunutta. Tutkielmassa myös ilmeni muun muassa, että sosiaalisen median käyttäjien ja sosiaalisen median alustojen sisäisten algoritmien suhde on ongelmallinen. Sosiaalinen media on perinteisesti nähty kansalaisia voimaannuttavana ja heidän toimijuuttaan vahvistavana uutena mediakenttänä. Tällä hetkellä tilanne on jopa päinvastainen: sosiaalinen media nähdään uutena käyttäjistä irrallisena vallankäyttäjänä yhteiskunnassa. Sosiaalista mediaa koskevat puhetavat, niiden tunnistaminen ja niiden arviointi on keskeistä terveen yhteiskunnallisen keskustelun kannalta.
Now showing items 1-4 of 4