Browsing by Subject "edustuksellisuus"

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan työnantajajärjestöjen poliittista edustuksellisuutta. Tutkimuksen tapaustutkimuksena on metsäteollisuuden työnantajien edunvalvontajärjestö Metsäteollisuus ry. Metsäteollisuus ry:n sisäistä ja ulkoista edustuksellisuutta tarkastellaan funktionaalisen representaation ja edustuksellisten väitteiden näkökulmasta. Tutkimus on laadullinen haastattelututkimus ja haastatteluaineisto koostuu Metsäteollisuus ry:n edustajille tehdyistä haastatteluista eli niin kutsutuista eliittihaastatteluista. Tutkimuksen aikaväli kohdistuu Metsäteollisuus ry:n keskusjärjestöeron jälkeiseen aikaan vuosiin 2016-2018. Tutkimuksessa selitetään Metsäteollisuus ry:n poliittisessa edustuksellisuuden muutosta ja miten Metsäteollisuus ry:n edustajat tuottavat järjestön edustuksellisuutta. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan myös kysymykseen, miten Metsäteollisuus ry:n edustuksellisuus on muuttunut. Tutkimuksessa tarkastellaan laajemmin kontekstualisoivan konstruktivismin näkökulmasta työnantajajärjestöjen vaatimusta vahvistaa yhteiskunnallista legitimiteettiään sisäisesti ja ulkoisesti vahvistamalla edustuksellisuuttaan, muun muassa tutkimalla korporatistisen järjestelmän jälkeen työnantajien kollektiivisessa järjestäytymisessä ja elinkeinoelämän edunvalvonnassa tapahtuneita muutoksia. Tutkimusta ohjaa erityisesti tutkimuksen aineiston vertailu Pauli Kettusen (2015) historiallinen analyysiin työnantajien edunvalvontajärjestöistä. Kettunen on käsitellyt työnantajien osapuolen muotoutumista historiallisesti ja työnantajien ja elinkeinoelämän intressien muotoutumista erityisintresseiksi. Metsäteollisuus ry on myös erityisintressiryhmä ja edustusväitteiden avulla tarkastellaan millä tavoin Metsäteollisuus ry tuottaa edustuksellisuuttaan säilyttääkseen läsnäolonsa sellaisissa poliittisen päätöksenteon prosesseissa, joista metsäteollisuuden näkökulma saattaisi jäädä pois. Tähän vaikuttaa erityisesti suoran edustuksellisuuden ja edustuksen kontrollin pirstaloituminen korporatiivisen järjestelmän muuttuessa erityisesti epäsuoraksi asiantuntijavallan käytöksi, joka näkyy globalisaation myötä elinkeinoelämän merkittävänä kaksoisroolina kansainvälisten haasteiden artikuloijana ja kansallisten toimintaympäristön muokkaajana. Tutkimuksen analyysista havaitaan Metsäteollisuus ry:n pyrkivän vahvistamaan niin sisäistä kuin ulkoista edustuksellisuuttaan, jälkimmäisen artikuloinnin ja performoinnin korostuessa edunvalvontatyönä. Tutkimuksessa avataan myös, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia työnantajajärjestöillä on kollektiivisen järjestäytymisen kannalta.

Vaalijärjestelmä on keskeinen osa edustuksellista demokratiaa ja edellytys demokraattiselle yhteiskuntajärjestykselle. Tällä tutkimuksella on kartoitettu, millä tavalla ja kuinka paljon vaalijärjestelmä vaikuttaa vaalien lopputulokseen, ja sitä, olisiko joku toinen vaalitapa tai vaalipiirijako Suomen eduskuntavaaleissa suhteellisen edustuksellisuuden toteutumisen kannalta nykyistä parempi vaihtoehto. Tutkimus on tehty laskemalla vuosien 2003–2015 eduskuntavaalien tulokset Sainte-Laguën, Hamiltonin ja suoran henkilövaalin menetelmillä sekä vaihtoehtoisilla vaalipiirijaoilla yhteen ja seitsemään vaalipiiriin. Vaalitapojen osalta tuloksista mielenkiintoisimmat havainnot kohdistuvat Sainte-Laguën menetelmän kahteen tutkittuun versioon, joilla pääministeripuolue olisi vaihtunut vuosien 2003 ja 2007 vaaleissa. Vaalipiirijaoista yhden vaalipiirin jaolla kaikissa tutkituissa vaaleissa olisi päässyt läpi puolueita, joita eduskuntaan ei ole käytetyillä vaalipiirijaoilla päässyt. Kaikki vertailussa käytetyt vaalitavat tai maan jakaminen yhteen vaalipiirin antaisivat eduskuntavaaleissa nykyistä vaalijärjestelmää paremmat lähtökohdat pienille puolueille ja kansanliikkeiden tukemille ehdokkaille. Tutkielman tulosten perusteella kaikki tutkitut vaalitavat ja vaalipiirijaot toteuttavat suhteellisuutta nykyistä järjestelmää paremmin ja aikaisemman kirjallisuuden valossa vaalijärjestelmää tulisi demokratian edellytysten paremman toteutumisen mahdollistamiseksi uudistaa suhteellisuuden periaatetta paremmin toteuttavalla vaalitavalla ja vaalipiirien määrää pienentämällä.