Browsing by Subject "ekologia"
Now showing items 1-7 of 7
-
(2015)Suomesta tavataan kaksi majavalajia: alkuperäinen euroopanmajava (Castor fiber) ja vieraslaji amerikanmajava (Castor canadensis). Euroopanmajava metsästettiin sukupuuttoon 1800–luvulla ja viimeinen euroopanmajava ammuttiin tiettävästi Sallan Eniönjoesta vuonna 1868. Vuonna 1935 aloitettiin majavien uudelleenistutukset 17 Norjasta tuodulla euroopanmajavalla. Vuonna 1937 Suomen majavakantaa vahvistettiin seitsemällä Amerikasta tuodulla amerikanmajavalla. Tahallisesta vieraslajin tuomisesta ei kuitenkaan ollut kyse, vaan vasta vuonna 1973 todettiin Castor-suvun koostuvan kahdesta eri lajista. Alueilla, joille istutettiin molempia lajeja, on jäljellä ainoastaan amerikanmajava. Syyt ovat edelleen epäselviä. Molempien lajien kannat ovat edelleen keskittyneet alkuperäisten istutusalueiden läheisyyteen, ja amerikanmajavakanta on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta saanut kasvaa ilman euroopanmajavan kilpailun vaikutusta. Jos lajien elinympäristövaatimukset ovat samat, eivät lajit voi esiintyä rinnakkain. Näin ollen on tärkeää tuntea molempien lajien elinympäristön käyttö mahdollisemman tarkkaan aluekohtaisesti ja ennakoida, johtaako majavalajien kohtaaminen kahden lajin rauhaisaan yhteiseloon vai mahdollisesti euroopanmajavan häviämiseen läntisestä Suomesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla lajien elinympäristön vaatimuksia ja sitä kautta tuoda lisätietoa euroopanmajavan suojeluun. Tutkimusalueeksi valikoitui keskinen Pirkanmaan alue, missä lajien välinen etäisyys on ainoastaan 11 kilometriä linnuntietä. Aineisto koostuu vuoden 2013 Luonnonvarakeskuksen koordinoimista valtakunnallisten majavalaskentojen pesätiedoista sekä erilaisista paikkatietoaineistoista. Elinympäristönkäytön mallin muuttujat on tuotettu CORINE Land Cover 2012 (CLC2012), vuoden 2011 Valtakunnallisen Metsien Inventoinnin (VMI) ja Maanmittauslaitoksen maastotietokannan digitaalisiin paikkatietoaineistojen avulla. Alueelle luotiin 60 satunnaispistettä, jotka kuvaavat tarjolla olevaa elinympäristöä. Lajien elinympäristöjen käyttöä analysoitiin kahden logistisen regressioanalyysimallin avulla, joista ensimmäisessä tarkastellaan ydinaluetta (50m) ja toisessa elinpiiriä (1km). Analyyseissä verrattiin lajeja keskenään sekä satunnaispisteisiin. Ennen regressioanalyysejä tarkasteltiin muuttujien kolineaarisuutta Variance Inflation Factor:in (VIF) avulla, jonka jälkeen tarkasteltiin aineiston yhteensopivuuttaa mallin kanssa Akaiken informaatiokriteerin (AIC) avulla. Pienin AIC ilmaisee parhaan mallin korkeimman selitysasteen ja mallin yksinkertaisuuden (parsimonisuuden) kompromissina. Ydinalueella ei havaittu merkitseviä eroja elinympäristön vaatimuksissa lajien välillä. Majavien elinympäristönkäyttö ei kuitenkaan ollut satunnaista. Kuusen tilavuudella oli positiivinen vaikutus euroopanmajavan esiintymiseen ja lehtipuiden tilavuudella oli positiivinen vaikutus amerikanmajavan esiintymiseen verrattuna tarjolla olevaan ympäristöön. Elinpiirianalyyseissä lajien välillä havaittiin merkitseviä eroja, joissa euroopanmajava esiintyi alueilla, missä kuusen tilavuus ja sekametsän osuus oli suurempi verrattuna amerikanmajavan elinpiiriin. Kasvavalla kuusen tilavuudella, sekametsän osuudella sekä vesistöjen määrällä oli positiivinen vaikutus euroopanmajavan esiintymiseen ja rakennetuilla alueilla negatiivinen vaikutus euroopanmajavan esiintymiseen verrattaessa tarjolla olevaan ympäristöön. Amerikanmajavan elinympäristön käyttö ei poikennut satunnaisesta. Tulokset saattavat heijastaa rantavyöhykkeen metsäsukkession eri vaiheita, mutta on huomattava, että lajien välillä oli merkittäviä eroja. Elinympäristön muuttujat selittivät huomattavasti enemmän euroopanmajavan esiintymistä alueella verrattuna amerikanmajavaan. Toisin sanoen euroopanmajavan elinympäristön vaatimukset ovat spesifimmät/tarkemmat/ominaisemmat. Tulosten avulla on mahdollista ennustaa niin amerikanmajavan leviämistä alueella kuin hyödyntää tietoja euroopanmajavalle tärkeiden elinympäristöjen suojelussa.
-
(2017)Pro gradu -tutkimukseni käsittelee ekologista tutkimustyötä Itä-Afrikassa maailmansotien välisenä aikana, ja tutkin aihetta Edgar Barton Worthingtonin kirjoitusten kautta. Hän oli englantilainen biologi, joka suoritti ekologista tutkimusta Ugandan ja Kenian suurilla järvillä 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa. Tuona aikana Worthington osallistui tieteellisiin retkikuntiin, joiden tavoitteena oli alueen järvien biologinen, maantieteellinen, geologinen ja myös antropologinen tutkiminen. Tutkimukseni yhtenä aiheena on Worthingtonin ekologisen tutkimuksen tieteenhistoriallinen tausta. Ekologia oli tuolloin uusi, mutta nopeasti kasvava luonnontieteellinen suuntaus, ja kartoitan Worthingtonin työskentelyä ekologian historiallista kehitystä vasten ja sen osana. Toisaalta olen kiinnostunut myös hänen tutkimuksistaan osana brittiläisen imperiumin viitekehystä. Uganda ja Kenia olivat Iso-Britannian siirtomaita, ja tieteellisen tutkimuksen ohella Worthingtonin työskentelyä ohjasivat tavoitteet imperiumin kehittämisestä Afrikassa. Käyttämäni alkuperäislähteet ovat pääasiallisesti Worthingtonin kirjoittamia tieteellisiä tekstejä, jotka hän julkaisi tutkimustensa aikana tai pian niiden jälkeen. Hyödynnän hänen julkaisemiaan artikkeleita sekä hänen Itä-Afrikan tutkimuksistaan kertovaa teosta Inland waters of Africa (1933). Järvitutkimustensa jälkeen Worthington osallistui 1930-luvulla African Research Survey -kehitysprojektiin, ja kirjoitti sen myötä katsauksen mantereen tieteelliseen toimintaan nimeltä Science in Africa. Tutkimuksessani hyödynnän niin ekologian kuin imperialismin historiaa käsittelevää kirjallisuutta. Teoreettisen taustan tutkimukselleni muodostaa ympäristöhistoriallinen tulkinta kolonialismin luomista ympäristöpoliittisista tavoitteista siirtomaissa. Muun muassa Richard Grove on kirjoittanut ekologian koloniaalisista juurista ja esittänyt, kuinka ekologian tieteellinen asema on ollut historiallisesti yhteydessä imperiumin kehityksen tavoitteisiin. Tarkastellessani E. B. Worthingtonin ekologisten tutkimusten yhteyksiä brittiläiseen imperiumiin hyödynnän erityisesti Peder Ankerin ja Helen Tilleyn näkökulmia ekologian ja imperiumin politiikan vuorovaikutuksesta. Tutkimukseni osoittaa, että vaikka imperiumin käytännölliset ja ideologiset puitteet ohjasivat Worthingtonin työskentelyä, hänen tieteeseen ja erityisesti ekologiaan pohjautuva lähestymistapansa afrikkalaiseen ympäristöön määrittivät hänen näkemyksiään sen kehittämisestä.
-
(2017)Tässä tutkimuksessa tarkastelen poroelinkeinon ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sitä miten tieto vaikuttaa illmastonmuutoksen ymmärtämiseen ja sitä kautta siihen sopeutumiseen. Tutkielmassani kestävät käytännöt korostuvat kun esimerkiksi maankäyttöä suunnitellaan ilmastonmuutoksen kontekstissa. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että ilmastonmuutos uhkaa varsinkin pohjoisia alueita. Lisäksi poroelinkeinon sopeutumismahdollisuudet ovat riippuvaisia monesta muuttujasta. Poroelinkeino sopeutuu ilmastonmuutokseen, jos se on mahdollisimman häiriöttömässä tilassa, mutta sen sopeutumista hankaloittavat muun muassa suurpedot ja muu maankäyttö. Keräsin tutkimusaineistoni haastatteluista, työpajatyöskentelystä ja Poroparlamentista. Aloitin haastattelut helmikuussa 2016 ja haastattelin yhteensä 10 henkilöä. Haastattelin Tunturi-Lapin ympäristöhallintaan osallistuvien organisaatioiden edustajia. Haastateltavia oli Ympäristöministeriöstä, Maa- ja metsätalousministeriöstä Paliskuntain yhdistyksestä ja Saamelaiskäräjiltä. Aineistoa on kertynyt lisäksi työpajakeskusteluista ja Poroparlamentin esitelmistä. Tarkastelen tutkimuksessani, miten tärkeää on toisten toimijoiden ymmärtäminen kestävän toiminnan takaamiseksi. Eri toimijat kohtaavat samojakin uhkia aina kuitenkin itsenäisinä systeemeinä, mutta systeemien vaikuttaessa toinen toisiinsa, olisi ymmärrettävä näitä eri tapoja kohdata esimerkiksi muutoksia ympäristössä. Siksi maankäytön suunnittelussa tiedon merkitys korostuu alueella, jossa maankäytölle on toisistaan poikkeavia intressejä. Kysynkin, miten eri organisaatioiden edustajat puhuvat kestävyydestä ilmastonmuutoksen kontekstissa. Tiedon epävarmuus ja ajan merkitys korostuvat ympäristöpäätöksenteossa Lapissa. Tutkimuksessani päädytään johtopäätökseen, että erilaisilla tiedoilla on merkitystä ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä. Ilmastonmuutos näyttäytyy tietojen yhdistämisen mahdollistajana. Luonnon merkitys Lapille on olennainen osa lappilaista imagoa. Luonnon merkitys lappilaisten hyvinvoinnin, taloudellisen, mutta myös kulttuurisen kestävyyden ylläpitäjänä tulee ilmi niissä keskusteluissa, joita kävin eri organisaatioiden edustajien kanssa. Tutkielma herättää kysymyksen siitä, miten luontoarvot turvataan kiihtyvässä kilvassa luonnonresursseista. Minkälaiset ovat poroelinkeinon mahdollisuudet jatkaa olemassaoloaan muuttuvassa ympäristössä ja miten eri toimijat voisivat ymmärtää toisiaan, myös luontoa paremmin ja säilyttää itsensä tulevaisuudessa?
-
(2022)Tarkastelen tutkielmassa Jane Bennettin etiikan ajattelua, jossa ekologiset teemat kytkeytyvät näkemykseen etiikasta eettisen sensibiliteetin kultivoimisena. Käsittelyäni johdattava kysymys on seuraava: Miksi sensibiliteetin kultivoiminen on Bennettin mukaan eettisen elämän edellytys? Osoitan tutkielmassani, että vastaus kysymykseen peilaa hänen käsityksiään subjektista, normatiivisen etiikan sisällöstä sekä etiikan perustasta myöhäismodernin maailmankuvan puitteissa. Bennettin lisäksi tarkasteluni sivuaa Kantin, Schillerin, Foucault’n, Lucretiuksen, Deleuzen ja Guattarin, Stephen K. Whiten sekä William E. Connollyn tekstejä. Sensibiliteetti-termin merkitys kytkeytyy etiikan kontekstissa tiettyihin subjektin ominaisuuksiin, kuten kehollisuuteen, aistimellisuuteen ja havaitsemiskykyyn. Sensibiliteetin nostaminen etiikan ajattelun keskiöön liittyykin Bennettille ensiksi tarpeeseen kiinnittää huomiota niihin edellytyksiin ja rajoituksiin, joita kehollisuutemme asettaa moraalisten periaatteiden noudattamiselle, jolloin etiikan keskeiseksi elementiksi nousee subjektin itseensä kohdistama työstäminen. Toiseksi sen keskeinen rooli liittyy Bennettin ekologista eetosta määrittelevään instrumentalismin kritiikkiin, yhteiselon eettisistä vaatimuksista nousevaan anteliaisuuden eetokseen sekä ontologian merkitykseen näiden taustalla. Bennett asemoi omaa ajatteluaan suhteessa näkemykseen, jonka mukaan moderni maailmankuva on merkinnyt maailmaan sisältyvän tarkoituksellisuuden ja itseisarvon ajatuksen hylkäämistä moraalisen järjestyksen perustana. Tämä muodostaa lähtökohdan hänen ontologiselle projektilleen, jossa uudelleentulkinta materialismista muodostaa affektiivis-kognitiivisen taustan normatiiviselle orientaatiolle. Sensibiliteetti saa tältä osin merkityksensä myös ontologian ja etiikan välisen suhteen muodostavana linkkinä, kun ensiksi mainitun tarpeellisuus jälkimmäisen taustalla tunnustetaan, mutta samalla nähdään ongelmallisena palauttaa etiikka tai politiikka vahvoihin ontologisiin sitoumuksiin. Näiden kahden näkökulman leikkauspisteestä katsottuna Bennettin etiikka näyttäytyy ekologisen sensibiliteetin teoretisoinnin projektina, jossa ekologisuus ei viittaa ainoastaan normatiiviseen periaatteeseen tai käytännön toimiin, vaan myös subjektin itsekäsitykseen ja tapaan suhtautua ympäröivään todellisuuteen. Bennettin materialistisen ontologian myötä avautuu vähemmän hierarkkinen näkemys ihmisen ja muiden olioiden välisistä eroista sekä kaiken olevan materiaalista kytkeytyneisyyttä korostava ekologinen orientaatio ja sensibiliteetti.
-
(2017)Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Festuca rubra subsp. oelandica -alalajin mahdollinenkäyttöarvo geenivarantona jalostettaessa ilmastonmuutokseen sopeutuvia viljelykasveja. Työssä tutkittiin lajin potentiaalia toimia geenivarantona tarkastelemalla kolmen Festuca rubra subsp. oelandica -populaation kloroplastien geneettisiä rakenteita mikrosatelliittien (cpSSR) avulla. Tutkimukseen sisällytettiin 58 alun perin kolmelta kasvupaikalta Öölannista kerättyä yksilöä.Tutkimus toimi lisäselvityksenä Luonnonvarakeskuksen ”Manipulating Grass – Fungal Endophyte Symbioses to Reduce Greenhouse Gas Emissions and Increase Soil Carbon Sequestration in Pastures of Finland, New Zealand, and the United States” -hankkeeseen liittyen. Kolmen öölanninpunanatapopulaation kloroplastien geneettisiä rakenteita tarkasteltiin alleelien muuntelua kuvaavien muuttujien, pääkoordinaattianalyysin, Bayesialaisen populaatiorakenneanalyysin sekä molekylaarisen varianssianalyysin perusteella. Pääkoordinaattianalyysin mukaan öölanninpunanatan kloroplastien geneettiset rakenteet eroavat merkittävästi muista pohjoiseurooppalaisista F. rubra-populaatioista. Analyysin mukaan öölanninpunantan kloroplastit olisivat jakautuneet viiteen geneettiseen ryhmään. Populaatioiden kloroplastien alleelien muuntelua kuvaavien muuttujien perusteella ei havaittu populaatioiden välisiä tilastollisesti merkitseviä eroja. Varianssianalyysin mukaan aineistossa havaittu muuntelu oli lähes yksinomaan yksilöiden välistä muuntelua. Populaatioden välillä ei havaittu varinassianalyysin perusteella tilastollisesti merkitseviä eroja. Populaatiorakenneanalyysin mukaan aineiston optimaalisin jaottelu saavutettiin jakamalla aineisto viiteen klusteriin. Klusterijako ei noudattanut oletettujen maantieteellisten populaatioiden jakoa. Klustereille suoritetun varianssianalyysin mukaan aineistossa havaittu muuntelu oli lähes yksinomaan yksilöiden välistä muuntelua. Klustereiden välillä ei havaittu varianssianalyysin perusteella tilastollisesti merkitseviä eroja. Käytettyjen menetelmien avulla aineistosta ei havaittu tilastollisia merkitsevää geneettistä ajautumista eikä aineistosta löydetty tilastollisesti merkitseviä osapopulaatioita. Öölanninpunanatan arvioitiin soveltuvan Festuca-sukuisten kasvien sekundääriseksi geenivarannoksi. Öölanninpunanatan mahdollinen polveutuminen eri jääkaudenaikaisesta kannasta kuin nykyiset viljellyt Festuca- ja Lolium-lajikkeet saattaa muodostaa kiinnostavan perinnöllisten ominaisuuksien varannon kasvijalostuksen kannalta. Lisätutkimusta kaivataan, jotta voidaan määrittää tarkemmin öölanninpunanatan sijainti Festuca-suvun taksonomiassa sekä lajin käyttömahdollisuudet viljelykasvien jalostuksessa. Alvarmaiden pirstaloituminen saattaa muodostaa uhan öölanninpunanatan muodostamalle hyödyntämättömälle geneettiselle varannolle.
-
(2023)Grasslands occur on every continent except Antarctica and are a key part of agricultural and urban landscapes in many parts of the world. In Finland, many of the grassland species are threatened nowadays. Fragmentation, worsening quality and shrinking area of habitats are the biggest threats to grassland species. Many grassland plants, however, can be found in urban habitats such as road verges, different meadows and rocky outcrops. Suitable urban habitats could be important for these species if the degradation of their habitats continues elsewhere. Indicator species could provide information about the ecological quality of urban habitats and thus the suitability for grassland specialists. My aim for this thesis was to determine how indicator species can be used to assess the ecological quality of urban grasslands by answering the following research questions: 1. Does habitat type affect the abundance and occurrence of known quality indicator species of semi-natural grasslands? 2. Which species are characteristic to different urban grassland habitat types? 3. How different sites relate to each other in terms of vegetation? 4. How do the measures used to answer the other three questions compare together? I collected vegetation data from 28 study sites in the cities of Espoo, Helsinki and Vantaa, southern Finland. In addition, a dataset consisting of 116 sites from these cities, collected by another person, was included here. The study sites were divided into eight habitat types: dry and mesic landscape grasslands, dry and mesic road verges, dry and mesic valuable grasslands, rocky outcrops and valuable rocky outcrops. From all study sites, I collected a list of plant species observed within a standardized time frame by doing an on-site vegetation inventory. In addition, I observed the frequencies of plant species within 1 x 1 m vegetation quadrats. I used one-way ANOVA and Tukey-Kramer test as well as Welch’s ANOVA and Games-Howell test to study the effect of habitat type on abundance and occurrence of semi-natural grassland indicator species. I used IndVal to identify which species are indicators for the habitat types and their combinations. I used NMDS to study the grouping of different habitat types and their species. Habitat type affects the abundances and occurrences of semi-natural grassland indicator species in urban settings and these species can be used in evaluation of the ecological quality of urban grasslands. Indicator species produced from observed data seem to have a limited potential in evaluating the ecological quality of urban grasslands, but they provide a good method for classifying urban grassland habitats, especially valuable rocky outcrops and valuable grasslands. Study sites do form groups according to their vegetation, but these groups do not entirely follow the habitat type division used in the study. With right standardization for the use, indicator species can be a valuable tool in assessing the ecological quality of urban grasslands.
-
(2023)Grasslands occur on every continent except Antarctica and are a key part of agricultural and urban landscapes in many parts of the world. In Finland, many of the grassland species are threatened nowadays. Fragmentation, worsening quality and shrinking area of habitats are the biggest threats to grassland species. Many grassland plants, however, can be found in urban habitats such as road verges, different meadows and rocky outcrops. Suitable urban habitats could be important for these species if the degradation of their habitats continues elsewhere. Indicator species could provide information about the ecological quality of urban habitats and thus the suitability for grassland specialists. My aim for this thesis was to determine how indicator species can be used to assess the ecological quality of urban grasslands by answering the following research questions: 1. Does habitat type affect the abundance and occurrence of known quality indicator species of semi-natural grasslands? 2. Which species are characteristic to different urban grassland habitat types? 3. How different sites relate to each other in terms of vegetation? 4. How do the measures used to answer the other three questions compare together? I collected vegetation data from 28 study sites in the cities of Espoo, Helsinki and Vantaa, southern Finland. In addition, a dataset consisting of 116 sites from these cities, collected by another person, was included here. The study sites were divided into eight habitat types: dry and mesic landscape grasslands, dry and mesic road verges, dry and mesic valuable grasslands, rocky outcrops and valuable rocky outcrops. From all study sites, I collected a list of plant species observed within a standardized time frame by doing an on-site vegetation inventory. In addition, I observed the frequencies of plant species within 1 x 1 m vegetation quadrats. I used one-way ANOVA and Tukey-Kramer test as well as Welch’s ANOVA and Games-Howell test to study the effect of habitat type on abundance and occurrence of semi-natural grassland indicator species. I used IndVal to identify which species are indicators for the habitat types and their combinations. I used NMDS to study the grouping of different habitat types and their species. Habitat type affects the abundances and occurrences of semi-natural grassland indicator species in urban settings and these species can be used in evaluation of the ecological quality of urban grasslands. Indicator species produced from observed data seem to have a limited potential in evaluating the ecological quality of urban grasslands, but they provide a good method for classifying urban grassland habitats, especially valuable rocky outcrops and valuable grasslands. Study sites do form groups according to their vegetation, but these groups do not entirely follow the habitat type division used in the study. With right standardization for the use, indicator species can be a valuable tool in assessing the ecological quality of urban grasslands.
Now showing items 1-7 of 7