Browsing by Subject "elintavat"

Johdanto Lihavuus on maailmanlaajuisesti merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Lihavuus on seurausta pitkäaikaisesta painon noususta. Jotta lihavuutta voidaan ehkäistä, on painon nousuun yhteydessä olevat tekijät tunnettava tarkasti. Elintavat ovat yksi merkittävimmistä painon nousuun yhteydessä olevista tekijöistä. Aamupalan syöminen on yhdistetty terveellisempiin elintapoihin kuten esimerkiksi runsaampaan kasvisten käyttöön. Aamupalan syöminen on myös yhdistetty pienempään painoon lukuisissa poikkileikkaustutkimuksissa. Suurin osa tutkimuksista on kuitenkin tehty lapsilla ja nuorilla ja aikuisilla tehtyä tutkimusta on vasta kovin vähän. Lisäksi aamupalan syömisen yhteydestä painoon pitkällä aikavälillä ei ole paljon tutkittua tietoa. Tavoitteet Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, onko aamupalan syöminen yhteydessä painon ja painoindeksin muutokseen 50-vuotiailla aikuisilla 10 vuoden seurantatutkimuksessa. Lisäksi tutkimuksella haluttiin selvittää aamupalan syömisen yleisyyttä ja sen muutosta sekä aamupalan syöjien ja aamupalaa syömättömien elintapojen eroja. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen aineistona käytettiin Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimuksen yhteydessä kerättyä aineistoa. Ikihyvä Päijät-Häme on 10 vuoden seurantatutkimus, jossa selvitettiin ikääntyvien päijäthämäläisten terveyttä ja hyvinvointia. Tutkittavat poimittiin satunnaisesti väestörekisteristä kunnan, ikäryhmän ja sukupuolen mukaan vuonna 2001. Tutkimushenkilöt kutsuttiin osallistumaan terveystarkastukseen ja lisäksi he saivat kaksi kyselylomaketta, joita oli mahdollista täyttää joko kotona tai terveystarkastusten yhteydessä. Terveystarkastukset suoritettiin vuonna 2002 ja niiden yhteydessä tutkittavilta mitattiin pituus ja paino. Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimuksen yhteydessä kerättyjä tietoja elintavoista eli liikkumisesta, tupakoimisesta, kasvisten, hedelmien ja marjojen käytöstä, ruoanvalmistusrasvan käytöstä, leivänpäällysrasvan käytöstä ja maidon ja piimän käytöstä sekä tietoa mitatuista painosta ja pituudesta sekä painon ja pituuden avulla lasketusta painoindeksistä. Tilastolliset analyysit suoritettiin käyttämällä ristiintaulukointia, logistista regressioanalyysia sekä toistettujen mittausten varianssianalyysia. Tulokset Tutkittavien paino ja painoindeksi nousivat 10 vuoden seurannan aikana. Aamupalan syöminen ei kuitenkaan ollut yhteydessä painon tai painoindeksin nousuun. Aamupalan syöminen oli hyvin yleistä tutkittavilla. Tutkimuksen alussa noin 90 % tutkittavista söi aamupalan. Aamupalan syöminen yleistyi 10 vuoden aikana siten, että tutkimuksen lopussa aamupalan söi 95 % tutkittavista. Naiset söivät aamupalan miehiä useammin sekä tutkimuksen alussa että lopussa. Aamupalaa syövien ja aamupalaa syömättömien elintavat erosivat jonkin verran toisistaan molempina vuosina. Selkeimmin elintapojen ero näkyi tupakoinnissa siten, että aamupalaa syövät tupakoivat selvästi harvemmin verrattuna aamupalaa syömättömiin. Aamupalan syöjät käyttivät myös kolme kertaa todennäköisemmin kasviksia päivittäin verrattuna aamupalaa syömättömiin. Ero oli kuitenkin tilastollisesti merkitsevä vain tutkimuksen alussa. Aamupalaa syövien havaittiin käyttävän useammin rasvatonta maitoa ja piimää tutkimuksen alussa. Aamupalan syöjät myös liikkuivat useammin verrattuna aamupalaa syömättömiin tutkimuksen lopussa. Johtopäätökset Kaikkien tutkittavien paino ja painoindeksi nousivat tutkimuksen aikana. Aamupalan syömisen ei todettu olevan yhteydessä painon tai painoindeksin muutokseen 10 vuoden seurannan aikana. Muutamissa aikuisilla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu yhteys aamupalan syömisen ja vähäisemmän painon nousun välillä. Tämä tutkimus ei kuitenkaan tue olettamaa, että aamupalan syömien olisi yhteydessä vähäisempään painon nousuun. Lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan, sillä tähän mennessä aikuisilla tehtyä tutkimusta on hyvin vähän.

Diabetes first time detected during pregnancy is called gestational diabetes (GDM). Diagnostic criteria for gestational diabetes differ from those of diabetes outside of pregnancy. In the year 2014 16 % of Finnish pregnant women had abnormal OGTT (oral glucose tolerance test) result. OGTT is the standard method for diagnosing GDM. GDM prevalence is increasing and it is mainly accounted for increasing body mass index among pregnant women. GDM predisposes both mother and child for perinatanal complications as well as health problems in their later life. In Finland GDM is diagnosed during early pregnancy or in general at the turn of the second and third trimester. There is no worldwide consensus of the justification of the early GDM diagnosis. Little is known about the patients with early GDM. The main goal of my master´s thesis was to describe lifestyle (nutrition and physical activity) and health of the early (pregnancy week 8−12) GDM study subjects and to compare these to other study subjects´ lifestyle and health. In addition the study examined which factors were accounted for the early GDM. The data of the master´s thesis came from the NELLI intervention study (Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa) which covered years 2007–10. The inclusion criteria of the study were factors known to increase the risk of GDM. The exclusion criteria included for example abnormal OGTT result during early pregnancy. Study subjects´ nutrition and leisure time physical activity (valid surveys) and health (anthropometric measures, blood pressure, blood tests) were followed during pregnancy. One year after delivery follow-up study was carried out. Master´s thesis data consisted of the records of the study subjects participating in the NELLI intervention study and subjects excluded from the study due to the abnormal early pregnancy OGTT. Data relative to early GDM subjects existed only for before bregnancy (lifestyle) or early pregnancy (health) and one year after delivery (lifestyle, health). In these time points variables representing early GDM and NELLI study subjects´ lifestyle and health were compared. Statistical methods used were Pearson´s chi-square test, Fisher´s exact test, independent samples T-test and Mann-Whitney U test, linear regression analysis, ordinal logistic regression analysis and logistic regression analysis. The factors accounting for risk of early GDM were increasing body mass index before pregnancy, age of at least 35 years before pregnancy and GDM or macrosomic newborn during previous pregnancies. High-density lipoprotein concentration of early GDM subjects during early pregnancy was lower than that of other study subjects. In addition total fat contributed more of the daily energy intake (E%) and low-fat dairy products and cheeses smaller portion of the diet before pregnancy of early GDM subjects than of other study subjects. Furthermore the nutritional goals (≥ 4/5) were fulfilled less frequently before pregnancy in the diet of early GDM subjects than in the diet of other study subjects. The group of early GDM subjects participating in the follow-up study was assorted hence the results of follow-up study have to consider cautiously. Mainly the same factors which are known to increase GDM risk at the turn of the second and third trimester accounted also for the risk of early GDM. Weight management before pregnancy seems to be the most important way to reduce the risk of early GDM. Some signals were also be noticed according to which early GDM subjects´ lifestyle and health markers differed unfavourably from those of other study subjects. In conclusion strong attention should be paid to counseling on lifestyle factors and follow-up of the health of early GDM patients both during pregnancy and thereafter.

Nuoruus on ajanjakso, jolloin yksilö muodostaa terveyskäyttäytymisellään pohjaa aikuisuuden terveydelle ja hyvinvoinnille. Nuorten elintapoihin vaikuttavat monet tekijät kuten sosioekonominen asema lapsuudessa ja nuoruudessa. Elintavat ovat keskenään yhteydessä ja vuorovaikutuksessa usein eri tavoin. Nuorten elintavat ovat yhteydessä myös heidän koulutukseensa ja työmarkkina-asemaansa aikuisuudessa. Toisaalta myös sosioekonominen asema vaikuttaa aikuisuuden koulutukseen ja työmarkkina-asemaan. Elintapoja voidaan tarkastella yhdessä, muodostaen niistä tilastollisin menetelmin profiileita. Tutkimustietoa on niukasti nuorten elintapaprofiilien yhteydestä aikuisuuden sosioekonomiseen asemaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia pohjoissuomalaisten nuorten sosioekonomisen aseman ja nuoruuden aikaisten elintapaprofiileiden välisiä yhteyksiä nuorten koulutukseen ja työmarkkina-asemaan myöhemmin aikuisuudessa. Tutkimus on pitkittäistutkimus, jonka aineistona on Pohjois-Suomen syntymäkohortin 1986 nuoret ja heidän vanhempansa. Kyselyaineisto on kerätty vuosina 1986 ja 2001, ja rekisteriaineistot nuorten koulutuksen ja työmarkkina-aseman osalta ovat vuosilta 2017 ja 2018. Koko syntymäkohortin aineisto käsittää 9479 lasta, ja tämän tutkimuksen aineisto koostuu 4303 nuoresta ja heidän vanhemmistaan. Aineisto analysoitiin tilastollisin perus- ja monimuuttujamenetelmin poikien ja tyttöjen osalta erikseen. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että vanhempien sosioekonominen asema on yhteydessä nuorten elintapaprofiileihin. Lisäksi nuorten elintapaprofiilit ovat yhteydessä heidän koulutukseensa ja työmarkkina-asemaan aikuisuudessa. Apu- tai sekatyöntekijä vanhempien nuoret kuuluvat useimmin epäterveelliseen elintapaprofiiliin kuin korkeammassa työmarkkina-asemassa olevien vanhempien nuoret (pojat OR 2,06: lv 95 % 1,17–3,65, tytöt OR 1,85: lv 95 % 1,07–3,18). Tytöillä myös vanhempien peruskouluasteen koulutus oli yhteydessä epäterveelliseen elintapaprofiiliin verrattua korkeakoulutettujen vanhempien nuoriin (OR 1,80: lv 95 % 1,20–2,70). Nuoruudessa epäterveellinen elintapaprofiili oli yhteydessä peruskouluasteen tutkintoon aikuisuudessa (pojat OR 2,98: lv 95 % 1,97–4,51, tytöt OR 2,91; lv 95 % 1,63–32,48), silloinkin kun vanhempien koulutus ja terveydentila huomioitiin malleissa. Tytöillä epäterveellinen elintapaprofiili oli voimakkaimmin yhteydessä työntekijä työmarkkina-asemaan aikuisuudessa (OR 2,25; lv 95 % 1,53–3,30) ja pojilla työmarkkinoiden ulkopuoliseen työmarkkina-asemaan (OR 2,67; lv 95 % 1,78–3,97). Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että elintavoilla sekä myös vanhempien sosioekonomisella asemalla on merkittävä vaikutus myöhempään sosioekonomiseen asemaan. On tärkeää pyrkiä mahdollisimman kattavasti ja tasa-arvoisesti edistämään jokaisen nuorten mahdollisuuksia terveellisiin elintapoihin, sekä tukea perheiden mahdollisuuksia kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Johdanto: Yleisimmät syyt kroonisten tautien syntyyn ja kuolleisuuteen teollisuusmaissa liittyvät elintapoihin, kuten tupakointiin, liikkumattomuuteen ja epäterveelliseen ruokavalioon. Tutkimuksin on todettu, että ihmisillä on tapana noudattaa jotakin ruokavaliotyyliä. Ruokavaliotyyli on ruokavalion kokonaisuus, johon kuuluu erilaisia ruoka-aineita eri suhteissa. Kulttuurin ja sosioekonomisen aseman lisäksi tietynlaiseen ruokavalioon voidaan yhdistää tietynlaisia elintapoja. Epäterveellisillä elintavoilla on taipumus klusteroitua, jolloin riski sairastua elintapasairauksiin moninkertaistuu. Tavoitteet: Tavoitteena oli selvittää, millaisia ruokavaliotyylejä suomalaisilta 20-34-vuotiailta miehiltä löytyy ja voidaanko näihin ruokavaliotyyleihin yhdistää elintapatekijöitä. Lisäksi haluttiin selvittää, voisiko ruokavalio ennustaa muita elintapatekijöitä. Vastaavanlaisella suomalaisella ryhmällä vastaavaa ei ole ennen tutkittu näin monella elintapamuuttujalla. Tämä mahdollistaisi mahdollisten riskiryhmien tunnistamisen ajoissa. Aineisto ja menetelmät: Tutkimuksessa käytettiin Puolustusvoimien ”Reserviläisten toimintakyky vuonna 2015” tutkimuksen aineistoa, josta otettiin mukaan koulutus, tupakointi, vapaa-ajan fyysinen aktiivisuuden määrä, istumiseen käytetty aika, syömistottumukset, alkoholin käyttö, unen määrä sekä koettu stressi. Tutkimukseen otettiin mukaan vain miehet (n=777). Ruokavaliomallit selvitettiin FFQ kyselyiden avulla klusterianalyysillä, joka sopi parhaiten luokiteltujen muuttujien kanssa. Tämän jälkeen saadut ruokavalioklusterit (3 kpl) ristiintaulukoitiin uudelleen luokiteltujen elintapamuuttujien kanssa. Tilastollisiin analyyseihin käytettiin IBM SPSS 24.0 -ohjelmaa. Tulokset: Ruokavalioklustereita saatiin aineistosta kolme, jotka olivat ”yksipuolinen”, ”terveellinen” sekä ”rasvainen ja makea”. Selvimmät erot klusterien välillä näkyivät vihannesten, marjojen ja hedelmien käytössä, mutta myös mm. virvoitusjuomien, kanan, riisin/pastan ja puuron/murojen käytössä. Terveelliseen klusteriin kuuluvat olivat merkitsevästi korkeammin koulutettuja (p<0,001), vähiten tupakoivia (p<0,001) ja eniten vapaa-ajan liikuntaa harrastavia (p<0,001). Yksipuoliseen klusteriin kuuluvista taas löytyi selvästi eniten tupakoitsijoita (p<0,001) sekä vähiten vapaa-ajan liikuntaa harrastavia. Yksipuoliseen klusteriin kuuluvat saattavat myös nukkua vähemmän (p<0,008) ja käyttää enemmän alkoholia kerralla (p<0,001), kuin kahteen muuhun ruokavalioklusteriin kuuluvat henkilöt. Koetun stressin ja istumisen määrän suhteen klustereiden välillä ei ollut merkitseviä eroja. Yhteyksien merkitsevyydet säilyivät myös koulutuksen vakioinnin jälkeen. Johtopäätökset: Suomalaiset nuoret miehet noudattavat tietynlaisia ruokavaliotyylejä, joista voidaan tunnistaa terveellisempiä ja epäterveellisempiä. Selkeimmät erot tulevat kasvisten ja hedelmien käytössä, sekä yleisesti ruokavalion monipuolisuudesta. Yksipuolisemmin syövillä on myös todennäköisemmin muita epäterveellisiä elintapoja, kuten tupakointia ja liikkumattomuutta. Näitä yksilöitä olisi hyvä pyrkiä tunnistamaan ja pohtia, miten voitaisiin vaikuttaa heidän valintoihinsa ja käyttäytymiseensä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että ruokavalio voi ennustaa muita elintapoja.

Bröstcancer är den vanligaste cancertypen hos finländska kvinnor. Syftet med denna undersökning var att kartlägga levnadsvanor, psykiskt välmående och livskvalitet hos finländska bröstcancerpatienter under de sex första månaderna av onkologisk behandling. Målet var att utreda, ifall kända riskfaktorer för bröstcancer framhävdes inom cancerpatienterna och att känna igen möjliga interventionsmål för att förbättra patienternas livskvalitet. Undersökningens material är samlat under åren 2019 och 2020 som del av den större BOUNCE-undersökningen, från vilken det till denna undersökning inkluderades 236 kvinnor som vårdats för bröstcancer på HUS Cancercentrum. Deltagarna fyllde under sin vårdtid i enkäter gällande sosiodemografiska faktorer, levnadsvanor, psykiska symtom och livskvalitet. Enkäterna fylldes i vid början av den onkologiska behandlingen, samt vid tre och sex månaders tid från påbörjad behandling. Baserat på enkätsvaren har vi jämfört patientmaterialet med det finska medeltalet gällande sosiodemografiska faktorer och levnadsvanor. Forskningspopulationen skiljde sig inte avsevärt från normalpopulationen, och vi fann inte att olika redan kända riskfaktorer för bröstcancer, som till exempel rökning eller barnlöshet, skulle ha framhävts hos bröstcancerpatienterna. Gällande livskvaliteten såg vi att den i startläget var på liknande nivå som normalpopulationens, sjönk vid tre månader från påbörjad behandling, men började redan återhämta sig vid sex månader från påbörjad behandling. Interventionsmål för att förbättra bröstcancerpatienters livskvalitet kunde till exempel vara näringsrådgivning och/eller en intervention för psykiskt stöd.