Browsing by Subject "elämänkatsomus"

Tutkielman tavoite on esittää argumentti, joka vastaa tyypilliseen liberalismia vastustavaan argumenttiin. Vasta-argumentti liberalismille nousee yleensä viitekehyksestä, jota voi kuvata konservatismiksi, kommunitarismiksi tai perfektionismiksi. Työssä käsitellään Thomas Hobbesin, John Stuart Millin, Isaiah Berlinin, Gerald MacCallumin, Quentin Skinnerin ja Joel Feinbergin vapauskäsityksiä. Analyysin ja argumentoinnin kautta esitetään oma vapauden käsite. Tämä käsitys vapaudesta määrittelee samalla sitä, millainen on neutraali liberalistinen yhteiskunta. Neutraalilla tarkoitetaan sitä, ettei tällaisessa yhteiskunnassa ohjata tai pakoteta ihmisiä tietynlaiseen käsitykseen hyvästä elämästä, tiettyihin hyvän elämän arvoihin. Robert Audin artikkelin kautta käsitellään liberalistisen valtion suhdetta erilaisiin maailmankatsomuksiin. Tässä todetaan, että Audin argumentti keskittyy arkikäsityksen mukaisesti uskonnoiksi ymmärrettyihin maailmankatsomuksiin. Tämän huomioidaan johtavan ristiriitaan Audin itsensä esittämän neutraliteetin periaatteen kanssa. Tutkielmassa argumentoidaankin, että uskonnon käsitettä ei tarvitse lainkaan yhteiskuntafilosofisessa keskustelussa. Jos uskonnon luokittelukäsitettä käytetään jollain tavalla, rajataan jotain ilmiöitä pois uskonnon luokasta. Tämä aiheuttaisi ihmisten eriarvoisen aseman, mikä ei ole mahdollista neutraalissa yhteiskunnassa. Jos vain tietyllä tavalla uskonnoksi luokitellut maailmankatsomukset saisivat erityisen aseman, loukattaisiin muunlaisia elämänkatsomuksia arvostavien ihmisten vapautta. Tutkielmassa käsitellään Steven Wallin perfektionistista argumenttia rajoitetun neutraaliuden periaatteesta. Tämän todetaan vetoavan tyypilliseen liberalismia vastustavaan argumenttiin, jonka mukaan autonomiaa eli vapautta arvostava yhteiskunta ei ole neutraali. Työssä argumentoidaan, että neutraalius kaikkien arvojen suhteen ei voi määritelmällisesti olla mahdollista, mikäli on jokin yhteiskunta, johon on valittu joitakin elementtejä. Näitä valittuja elementtejä tutkielman pääargumentissa kutsutaan konstitutiivisiksi arvoiksi. Konstitutiivisten arvojen tarkoitus on mahdollistaa neutraali liberalismi: tarjota ihmisille kyvyt ja valmiudet mahdollisimman itsenäisesti muodostaa käsitystään hyvästä elämästä ja tavoitella sen mukaista elämää; suojata ihmisiä sorrolta ja pakottamiselta, kaikelta, mikä estää vapautta halutunlaiseen toimintaan. Pääargumentissa viitataan Heta Gyllingin argumenttiin, jonka tavoite on osoittaa, että liberalismi on kaikille toiseksi paras vaihtoehto.

Objectives. The purpose of this study was to find out how Finnish class teachers think spiritual education (in this abstract the term spiritual education is used to describe both religious and moral education) should be executed in elementary schools. The study stems from the active discourse in Finland in the last few years on religious education in schools. Several ways to execute spiritual education have been presented in literature on education. In addition to these, this study views how spiritual education is executed in other European countries. The views of class teachers are examined by finding out how important they regard the different study contents of Evangelical Lutheran religion for grades 1–5 in the Finnish lesson plan and what they feel is the best model for spiritual education. Methods. The data was gathered by sending an online questionnaire to 1200 Finnish class teachers. 175 teachers around the country replied. The data was then analysed quantitatively by using SPSS analysing program. Two distinct binned variables were created from the lesson plan’s study contents, secular and religious contents. In the analysis, the background variables of the respondents were compared to their answers on the importance of the study contents and to their choice of the best way to execute spiritual education. In addition, their answers to the importance of the study contents were compared to their spiritual education model of choice. Results and conclusions. The only background variable that had a connection to the other examined variables was the length of the respondents teaching career. Based on the results, a longer career meant holding religious contents more important. The teachers who supported the spiritual education model in Finland today considered the secular and religious contents almost equally important. The teachers who supported the model of a singular school subject with no religious ties considered secular contents to be more important. Overall the respondents considered secular contents to be more important. Most of the class teachers felt the best spiritual education model was the one where every student participated in only a single spiritual subject with no religious ties. The second most popular choice was the model Finnish schools are using now