Browsing by Subject "emoji"
Now showing items 1-7 of 7
-
(2020)Tutkielma tarkastelee Whatsapp-pikaviestikeskustelualustalla lähetettyjä viestejä, joissa emoji sijaitsee keskellä viestin tekstiä. Päämääränä on selvittää, millaisia eri funktioita emojeilla on pikaviesteissä, kun niitä käytetään tässä niille epätyypillisessä paikassa. Tutkimus hyödyntää keskustelunanalyysin ja digitaalisen keskustelunanalyysin metodeja. Aineiston viestit on kerätty satunnaisotannalla. Viestit on lähetetty vuoden 2018 syyskuun ja vuoden 2019 toukokuun välillä kahdenkeskisiin keskusteluihin ja yhteen seitsemän hengen ryhmäkeskusteluun. Lähettäjät ovat kaikki 24-30-vuotiaita, ja keskustelut ovat sävyltään arkista ystävien välistä viestittelyä. Emojien käyttötavat on jaettu tutkimuksessa kolmeen eri ryhmään, joista ensimmäinen on emojien välimerkinkaltainen käyttö, toinen affektin ilmaiseminen ja korostaminen emojein ja kolmas käyttötapa samassa viestissä olevien eri toimintojen erottaminen toisistaan. Lisäksi tutkielma sivuaa sarkasmin ilmipanemista emojien avulla käsitellessään affektia. Analyysin perusteella havaitaan, että vaikka emojit voivatkin sijaita keskusteluissa paikoissa, joissa välimerkkejä käytettäisiin, kantavat ne ortografisia välimerkkejä enemmän vihjeitä viestin sisällöstä. Emojit edesauttavat pikaviestikeskusteluille tärkeää nopeaa ja ongelmatonta etenemistä ennaltatehkäisten väärinkäsityksiä. Niiden avulla voidaan tuoda viestiin ilmi juuri oikeanlainen affekti, joka ei muuten tekstitse välittyisi. Lisäksi emoji tuo viestin osien ja toimintojen välille voimakkaamman rajan kuin esimerkiksi pilkku, ja emojit kantavat tärkeää informaatiota muun muassa viestin lähettäjän tarkoittamasta äänenpainosta ja voimistavat tai täsmentävät viestissä jo eksplikoitua tunnetilaa. Lisäksi emojein voidaan tehokkaasti ilmipanna sarkasmia, kun viesti sisältää emojin, joka on ristiriidassa muun tekstin sisällön kanssa. Tutkielmassa ilmenee, että emojien käyttö pikaviesteissä tekstin keskellä ei ole satunnaista, vaan olemassa on tiettyjä sääntöjä ja käyttötapoja.
-
(2020)Tutkielma tarkastelee Whatsapp-pikaviestikeskustelualustalla lähetettyjä viestejä, joissa emoji sijaitsee keskellä viestin tekstiä. Päämääränä on selvittää, millaisia eri funktioita emojeilla on pikaviesteissä, kun niitä käytetään tässä niille epätyypillisessä paikassa. Tutkimus hyödyntää keskustelunanalyysin ja digitaalisen keskustelunanalyysin metodeja. Aineiston viestit on kerätty satunnaisotannalla. Viestit on lähetetty vuoden 2018 syyskuun ja vuoden 2019 toukokuun välillä kahdenkeskisiin keskusteluihin ja yhteen seitsemän hengen ryhmäkeskusteluun. Lähettäjät ovat kaikki 24-30-vuotiaita, ja keskustelut ovat sävyltään arkista ystävien välistä viestittelyä. Emojien käyttötavat on jaettu tutkimuksessa kolmeen eri ryhmään, joista ensimmäinen on emojien välimerkinkaltainen käyttö, toinen affektin ilmaiseminen ja korostaminen emojein ja kolmas käyttötapa samassa viestissä olevien eri toimintojen erottaminen toisistaan. Lisäksi tutkielma sivuaa sarkasmin ilmipanemista emojien avulla käsitellessään affektia. Analyysin perusteella havaitaan, että vaikka emojit voivatkin sijaita keskusteluissa paikoissa, joissa välimerkkejä käytettäisiin, kantavat ne ortografisia välimerkkejä enemmän vihjeitä viestin sisällöstä. Emojit edesauttavat pikaviestikeskusteluille tärkeää nopeaa ja ongelmatonta etenemistä ennaltatehkäisten väärinkäsityksiä. Niiden avulla voidaan tuoda viestiin ilmi juuri oikeanlainen affekti, joka ei muuten tekstitse välittyisi. Lisäksi emoji tuo viestin osien ja toimintojen välille voimakkaamman rajan kuin esimerkiksi pilkku, ja emojit kantavat tärkeää informaatiota muun muassa viestin lähettäjän tarkoittamasta äänenpainosta ja voimistavat tai täsmentävät viestissä jo eksplikoitua tunnetilaa. Lisäksi emojein voidaan tehokkaasti ilmipanna sarkasmia, kun viesti sisältää emojin, joka on ristiriidassa muun tekstin sisällön kanssa. Tutkielmassa ilmenee, että emojien käyttö pikaviesteissä tekstin keskellä ei ole satunnaista, vaan olemassa on tiettyjä sääntöjä ja käyttötapoja.
-
(2022)Tutkielmassa tarkastellaan 15 emojin merkitystä, ja huomio keskittyy erityisesti siihen, miten eri-ikäiset vastaajat tulkitsevat emojeita. Tarkasteltavat ikäryhmät ovat lukioikäiset eli noin 16–19-vuotiaat sekä keski-ikäiset eli noin 40–60-vuotiaat. Motiivina tälle on se, että 40–60-vuotiaat voisivat olla lukioikäisten vanhempia, minkä seurauksena pystytään helposti tarkastelemaan sukupolvien välisiä eroavaisuuksia emojeille nähtävissä merkityksissä. Aineisto on kerätty pääosin erään lukion oppitunneilla sekä internetissä jakamalla kyselyloma-ketta, johon vastaajat pääsivät sekä kirjoittamaan näkemyksensä emojien merkityksistä että liit-tämään mukaan autenttisia viestejä, joissa ovat kyseisiä emojeita käyttäneet. Analyysissa noste-taan esille sekä vastaajien kuvailuja että autenttisia viestejä. Vastaukset on jaettu merkitysryh-miin sen perusteella, millaisia ominaisuuksia, tekoja, tunteita tai muita ilmiöitä ne vastaajien mu-kaan välittävät. Yksi vastaus voi kuulua useampaan merkitysryhmään. Tulokset ovat monipuolisia, mutta voi tiivistää, että keski-ikäiset tulkitsevat emojeita konkreetti-semmin kuin lukioikäiset. Lukioikäisten keskuudessa joillekin emojeille on muodostunut hyvin spesifejä käyttötarkoituksia tai merkityksiä, joihin otetaan usein mallia sosiaalisesta mediasta. Tällaiset spesifit käyttötavat voivat esimerkiksi kääntää emojin alkuperäisen merkityksen pääla-elleen tai tuottaa alleviivauksen kaltaisia korostavia käyttötarkoituksia.
-
(2022)Tutkielmassa tarkastellaan 15 emojin merkitystä, ja huomio keskittyy erityisesti siihen, miten eri-ikäiset vastaajat tulkitsevat emojeita. Tarkasteltavat ikäryhmät ovat lukioikäiset eli noin 16–19-vuotiaat sekä keski-ikäiset eli noin 40–60-vuotiaat. Motiivina tälle on se, että 40–60-vuotiaat voisivat olla lukioikäisten vanhempia, minkä seurauksena pystytään helposti tarkastelemaan sukupolvien välisiä eroavaisuuksia emojeille nähtävissä merkityksissä. Aineisto on kerätty pääosin erään lukion oppitunneilla sekä internetissä jakamalla kyselyloma-ketta, johon vastaajat pääsivät sekä kirjoittamaan näkemyksensä emojien merkityksistä että liit-tämään mukaan autenttisia viestejä, joissa ovat kyseisiä emojeita käyttäneet. Analyysissa noste-taan esille sekä vastaajien kuvailuja että autenttisia viestejä. Vastaukset on jaettu merkitysryh-miin sen perusteella, millaisia ominaisuuksia, tekoja, tunteita tai muita ilmiöitä ne vastaajien mu-kaan välittävät. Yksi vastaus voi kuulua useampaan merkitysryhmään. Tulokset ovat monipuolisia, mutta voi tiivistää, että keski-ikäiset tulkitsevat emojeita konkreetti-semmin kuin lukioikäiset. Lukioikäisten keskuudessa joillekin emojeille on muodostunut hyvin spesifejä käyttötarkoituksia tai merkityksiä, joihin otetaan usein mallia sosiaalisesta mediasta. Tällaiset spesifit käyttötavat voivat esimerkiksi kääntää emojin alkuperäisen merkityksen pääla-elleen tai tuottaa alleviivauksen kaltaisia korostavia käyttötarkoituksia.
-
(2022)Työelämän viestintä on yhä enenevissä määrin siirtynyt teknologiavälitteiseksi ja viimeisen kahden vuoden aikana koronapandemia on entisestään kiihdyttänyt tätä muutosta. Työelämän muutosten myötä vuorovaikutus tapahtuu paljolti teknologiavälitteisesti videotyökalujen tai pikaviestintäsovellusten kautta. Nonverbaalisen eli sanattoman viestin välittäminen on teknologiavälitteisesti haastavampaa. Kuitenkin emojit ovat tulleet kehittämään teknologiavälitteistä nonverbaalista viestintää. Emojit ovat hymiöistä kehiteltyjä tietokonevälitteisen viestinnän visuaalisia symboleja, joiden tarkoituksena on aiemman tutkimuksen mukaan, auttaa viestin merkityksen ymmärtämisessä tai tuoda viestiin mukaan emotionaalisuutta. Emojein käytöstä sosiaalisen median kanavissa on tehty jonkin verran aiempaa tutkimusta, mutta niitä on tutkittu selvästi vähemmän työelämäkontekstissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin kartoittaa työelämäkontekstissa toteutettua emoji-tutkimusta. Tarkemmin ottaen tarkastelussa oli organisaatioiden sisäinen viestintä. Tutkimuskysymykseni olivat (1) miten emojein käyttöä on tutkittu työelämäkontekstissa, (2) mitä emojein käytöstä työelämässä tiedetään ja (3) millaisia vaikutuksia emojein käytöllä on ensivaikutelmien muodostumiseen työelämässä? Tavoitteenani oli muodostaa yleiskuvaus aiheesta, joten toteutin tutkielmani kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistokseni valikoitui kahdeksan englanninkielistä tieteellistä artikkelia, joita analysoin sisällönanalyysin keinoin. Tutkimukseni osoittaa, että emojein käyttöä on tutkittu työelämäkontekstissa eri verkkoalustoilla sekä sähköpostiviestinnässä. Tarkastelun kohteena olivat erilaiset kasvolliset tai kasvottomat emojit tai hymiön ja emojein välimaastoon sijoittuva hymyilevä hymiö. Sekä tämän tutkimusaineiston, että aiemman tutkimuksen perusteella voidaan todeta seuraavaa: emojit ovat monitulkintaisia eikä niiden käyttö ole niin yksiselitteistä. Niillä on viestinnällisiä merkityksiä aivan kuten tekstillä tai muilla merkeillä. Niiden on havaittu vaikuttavan myös ensivaikutelmien muodostumiseen työelämäkontekstissa. Emojein käytöllä on monia sosiaalisia ulottuvuuksia, jotka olisi otettava jatkotutkimuskohteeksi, koska työn paikkariippumattomuus on voimakkaasti lisääntynyt ja moni organisaatio toimii hybridimallilla.
-
(2021)I december 2015 lanserade Finland Promotion Board den första serien av sammanlagt 62 Finland-emojier. Finland-emojiernas syfte var att gynna Finlandsbilden genom att på humoristiskt sätt avbilda Finland och finländska egenskaper. Finland-emojierna fick stor mediesynlighet och utmärkte Finland som första nation som på statlig nivå gav sig in i emoji-kulturen. I avhandlingen utförs en kvalitativ studie som strävar till att identifiera vilka skepnader av historiebruk som förekommer i Finland-emojierna. Avhandlingens tre centrala teoretiska delområden är emojier, nationsvarumärken och historiebruk. Emojier är bildkaraktärer som används i textbaserad digital kommunikation och avläses oftast som piktogram och ideogram. Nationsvarumärken är nationella självbilder vars syften är att förbättra nationens internationella rykte för att gynna nationens intressen. Historiebruk är ett forskningsområde som studerar praktiken i att använda historia. Historiebruk är inte en faktor som klart benämns i samband med bearbetandet av nationsvarumärken men eftersom konceptet nation byggs upp och sammanhålls av händelser ur det förflutna, har all hänvisning till och avbildning av nationen en koppling till förflutna. Historiebruket i materialet hänvisar bara i få fall till historiska händelser. Det framstår oftast i form av hänvisningar till tid och minnen, som via avbildning av traditioner, diskurser och landskap aktivera minnet och hågkomst och omvandlar individuella erfarenheter till ett kollektivt minne. Detta gynnar Finlandsbilden genom att det förstärker uppfattningen om ett vi. I de flesta fallen kan historiebruket uppfattas bara om det är iscensatt i sin ursprungliga kontext.
-
(2021)I december 2015 lanserade Finland Promotion Board den första serien av sammanlagt 62 Finland-emojier. Finland-emojiernas syfte var att gynna Finlandsbilden genom att på humoristiskt sätt avbilda Finland och finländska egenskaper. Finland-emojierna fick stor mediesynlighet och utmärkte Finland som första nation som på statlig nivå gav sig in i emoji-kulturen. I avhandlingen utförs en kvalitativ studie som strävar till att identifiera vilka skepnader av historiebruk som förekommer i Finland-emojierna. Avhandlingens tre centrala teoretiska delområden är emojier, nationsvarumärken och historiebruk. Emojier är bildkaraktärer som används i textbaserad digital kommunikation och avläses oftast som piktogram och ideogram. Nationsvarumärken är nationella självbilder vars syften är att förbättra nationens internationella rykte för att gynna nationens intressen. Historiebruk är ett forskningsområde som studerar praktiken i att använda historia. Historiebruk är inte en faktor som klart benämns i samband med bearbetandet av nationsvarumärken men eftersom konceptet nation byggs upp och sammanhålls av händelser ur det förflutna, har all hänvisning till och avbildning av nationen en koppling till förflutna. Historiebruket i materialet hänvisar bara i få fall till historiska händelser. Det framstår oftast i form av hänvisningar till tid och minnen, som via avbildning av traditioner, diskurser och landskap aktivera minnet och hågkomst och omvandlar individuella erfarenheter till ett kollektivt minne. Detta gynnar Finlandsbilden genom att det förstärker uppfattningen om ett vi. I de flesta fallen kan historiebruket uppfattas bara om det är iscensatt i sin ursprungliga kontext.
Now showing items 1-7 of 7