Browsing by Subject "emojit"

Tutkielmani käsittelee suomenruotsalaisten tekstiviestien kieltä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, minkälaisia erityispiirteitä suomenruotsalaisiin tekstiviesteihin ja yksityisiin chatt-keskusteluihin liittyy. Hypoteesina oli, että tekstiviesteissä käytetään paljon lyhenteitä ja ei-kielellisiä elementtejä, kuten hymiöitä sekä emojeja (pieniä värillisiä kuvia). Tekstiviestit ovat lyhyitä tekstejä. Ne korvaavat nykyisin, varsinkin nuorten keskuudessa puhelinkeskusteluja ja niissä on usein puhekielen elementtejä. Tekstiviesteissä käytetään paljon lyhenteitä ja sanat kirjoitetaan usein, kuten ne lausutaan puhekielessä. Myös aiemmat tutkimukset osoittavat, että lyhenteiden käyttö on yleistä, ja että nuoret ovat omaksuneet tekstiviestien kirjoittamisen jokapäiväiseksi toiminnaksi. Tekstiviestien kieli on hyvin vapaamuotoista ja kielioppisäännöt unohtuvat usein. Vaikka tekstiviestikieli on melko uusi ilmiö, on suomalaista ja kansainvälistä tutkimusta tehty paljon. Tutkimustulokset ovat pääsääntöisesti samansuuntaisia, mutta tutkijat ovat erimielisiä tekstiviestikielen vaikutuksesta lasten ja nuorten muihin teksteihin. Tutkimuskysymyksiä on kolme: Ensinnäkin selvitän, minkälaista kieltä suomenruotsalaisissa tekstiviesteissä käytetään, käytetäänkö lyhenteitä ja miten yleistä hymiöiden ja emojien käyttö on. Toiseksi haluan tietää, onko tekstiviestien rakenteessa tai kielessä sukupuolten välisiä eroja. Kahden ensimmäisen tutkimuskysymyksen tulokset perustuvat omaan tutkimusaineistooni. Kolmanneksi haluan selvittää, miten paljon tekstiviestien runsas käyttö vaikuttaa nuorten muuhun kirjalliseen ilmaisuun. Nämä tutkimustulokset perustuvat aiempiin tutkimuksiin. Tutkimusaineistona on 274 tekstiviestiä, jotka sain äidinkielenään suomenruotsia puhuvilta tutkimushenkilöiltä. Mukana tutkimuksessa on 22 naista, jotka ovat kirjoittaneet 216 viestiä, sekä 6 miestä, jotka ovat kirjoittaneet 58 viestiä. Iältään tutkimushenkilöt ovat noin 20-vuotiaita, mutta mukana on myös muutama vanhempi henkilö. Tutkimuksen kannalta ongelmallista on se, että miehiä oli mukana huomattavasti vähemmän kuin naisia. Tutkimus on pääasiassa kvalitatiivinen, mutta tiettyjä piirteitä, kuten lyhenteiden tai emojien esiintymistiheyttä, sekä isojen alkukirjainten käyttöä tarkastellaan myös kvantitatiivisesti. Tutkimuksessa havaittiin, että tekstiviesteissä käytetään paljon lyhenteitä ja puhekieltä. Mielenkiintoinen havainto on, että lyhyitä sanoja lyhennetään pitkiä sanoja useammin. Myös hymiöiden ja emojien käyttö on yleistynyt ja emojit ovat alkaneet korvata välimerkkejä ja tervehdyksiä. Partikkeleita käytetään yhä usein, mutta näiden käyttö tullee vähenemään emojien käytön yleistymisen myötä. Tutkimus osoittaa, että miesten ja naisten viestit ovat rakenteeltaan hyvin samankaltaisia, mutta miehet käyttävät naisia useammin vieraskielisiä sanoja, sekä isoja alkukirjaimia erisnimissä. Koodinvaihto on yleistä kaikissa tekstiviesteissä sukupuoleen katsomatta. Emojien käyttö on yleistynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja naiset ja miehet käyttävät niitä yhtä paljon. Vaikka tutkijat ovat edelleen erimielisiä tekstiviestikielen vaikutuksesta lasten ja nuorten kirjalliseen ilmaisuun, tukee suuri osa tutkimuksista sitä seikkaa, että tekstiviestien kirjoittamisella on positiivisia vaikutuksia kirjalliseen ilmaisuun. Nuoret harjoittelevat kirjoittamista jatkuvasti ja osaavat mukauttaa tekstinsä tilanteen mukaan.