Browsing by Subject "emotion"
Now showing items 1-9 of 9
-
(2018)By exploring touristic practices around particular forms of West African dance and music cultures, this study discusses how structures of global inequality are enacted on a micro-level. The study aims to understand the social relations and subjectivities embedded in them in the context of dance and music workshops for tourists in southern Senegal. A focus on dance and music allows to ask, whether these artistic endeavors provide some progressive or transformational potentials often ascribed to them, whereas the perspective of tourism enables to simultaneously consider the social and material relations of production in the context. This study is an attempt to explore the maintenance of as well as ways of challenging the inequality producing ‘social structures’ by combining postcolonial perspectives, certain ideas from ANT tradition, and theorizations of affects and emotions as productive and hence, political. This study applies an ethnographic approach. The fieldwork was conducted in southern Senegal, in December 2016 and January 2017, on touristic dance and music workshops. The research material consists of 11 thematic interviews with workshop tourists, organizers, and artists, participatory observation, background interviews and document material. The researcher’s long-term participation in the field is also reflexively considered as a source of research material and a tool for analysis. The context was understood through relations of work and dependency, yet also alternative translations and subjectivities were enabled. The context’s social relations were also informed by a desire for the Other, intensive circulation of positive affects, and reproduction of stereotypes of Africa. Disruptive affects stemming from asymmetric power structures were dealt with techniques of individualization. The research shows how the context is profoundly entangled with asymmetric and historical relations of power and inequality, and that these relations are naturalized by certain techniques of concealment. Yet, the context retains enabling possibilities as well. The study shows how affects are productive in the context, suggesting that they firmly attach subjects to problematic structures. Though the complexity and ambivalence of the maintenance of inequality producing structures is a theoretical starting point, this study points to the endurance of these problematic structures by exploring their affective extents. The study adds to a body of research on cultural tourism and shows the importance of looking outside the traditional spheres of developmental and political action in order to understand the complexities of global inequality. The study also gestures that further attention should be given to the relevance and possibilities of such concepts as affects and emotions in the field of development studies, too.
-
(2019)Min avhandling undersöker hur dokumentärfilmmakare resonerar kring användningen av narrativ och hur de gör för att skapa narrativ. Studien ger insyn i filmmakarnas tankar, värderingar och arbetsprocesser under klippandet av en dokumentärfilm. Narrativitet skapas när element är sammankopplade genom tid eller kausala orsakssamband, och genom element som får tittaren att ställa frågor (Winston 1995). Det narrativa undersöks också i relation till andra viktiga egenskaper för en dokumentärfilm: emotion, argumentation och sanningsenlighet. Undersökningen är gjord genom kvalitativa, semistrukturerade intervjuer med en regissör och en klippare och använder också tidigare forskning inom finländsk dokumentärfilm som referenspunkt (Aaltonen 2006). Min studie visar att klippandet har en central roll i skapandet av narrativ, i så hög grad att klipp nästan oundvikligen skapar narrativ också då när man inte vill det. Narrativ associeras med orsakssamband mellan händelser och flyt i klippandet. Det gör händelserna lättare att ta till sig och för filmen framåt med rätt tempo. Narrativ kan främja filmens emotionella och argumentativa egenskaper, men också komma i vägen för dem. Att skapa narrativ genom att manipulera kronologin anser dokumentärfilmmakarna inte vara problematiskt, så länge man respekterar filmens aktörer och inte förvränger personligheter. Intuition är också en viktig aspekt i klipprocessen och trots att man till viss grad skapar narrativ medvetet och analytiskt kan narrativ också födas omedvetet i klippet eller i tittarens tolkning av filmen.
-
(2015)Aims. Understanding of emotional processing is important for the research of mental states. A better understanding of the visual system would facilitate understanding the functioning of the entire brain. Emotions are processed in a complex neural network. The aim of the present Master's thesis is to explore the effective connectivity of the occipital face areas (OFAs) and fusiform face areas (FFAs) during the processing of visual stimuli eliciting negative emotion. Methods. The subjects (n = 16) were young adult male students. Negative and neutral emotion were elicited using visual stimuli from the International Affective Picture System (IAPS). Functional magnetic resonance imaging (fMRI) data were acquired using an MRI scanner. The fMRI data were preprocessed and analyzed using SPM8 software. In order to proceed to the psycho-physiological interaction (PPI) analyses, imaging sessions were concatenated and entered into the analyses as one single session. Subject-level model comprised the following regressors: negative emotion, neutral emotion, baseline and a binary regressor for each functional session to model session effects. An effects of interest F-contrast and a negative emotion t-contrast were defined. Spherical volumes of interest (VOIs) were computed for each subject for the left and the right occipital face area (OFA) and for the left and the right fusiform face area (FFA). The PPI variables were computed for each statistically significant VOI. A standard PPI model was defined. Each of the 4 VOIs was used as source region for all other VOIs. A group-level whole brain analysis was done for each PPI source VOI. Group-level VOI analyses were conducted for all PPI source VOIs. Results and conclusions. In the whole brain analyses statistically significant group-level PPIs were found in the following brain regions: left cuneus, right middle occipital gyrus, right and left inferior occipital gyrus, left lingual gyrus, and the left culmen. VOI analyses demonstrated the strong connectivity in the network consisting of the right OFA and left and right FFAs. Negative emotional content enhances effective connectivity in the bilateral OFA-FFA network.
-
(2022)The aim of the study. Subjective time perception is prone to distortions, and one of the factors affecting it is a person's emotional state. Anticipation of unpleasant and threatening situations is of particular importance for coping. Previous research on the relationship between anticipation of unpleasant situations and perceived duration has shown conflicting results. Moreover, the experimental designs have been inadequate. The present study examines the effect of anticipating an unpleasant image and individual anxiety tendency on duration perception. The results are discussed in relation to the attentional gate model, which suggests that the influence of emotionality on perceived duration may be mediated through arousal or attentional allocation. Methods. Subjects (n=39) completed a temporal discrimination task in which the duration of a neutral visual cue stimulus was compared to previously learned short and long comparison durations. The colour of the stimulus indicated whether or not it was followed by an unpleasant image. The experiment consisted of three experimental conditions: (1) an unpleasant image was not anticipated nor presented, (2) an unpleasant image was anticipated but not presented, and (3) an unpleasant image was anticipated and presented. Psychometric functions were generated from the responses to obtain the points of subjective equality. The point refers to a duration that the person cannot distinguish as short or long. The effect of anticipating an unpleasant image and individual self-reported anxiety tendency on the points of subjective equality was analysed using multilevel linear modelling. Results. Anticipation of an unpleasant image led to longer perceived duration. Those reporting more anxiety perceived the duration of the cue stimulus to be longer than those reporting less anxiety. However, anxiety tendency did not moderate the effect of unpleasant image anticipation on perceived duration. Conclusions. Interpreted according to the attentional gate model, the perception of time passing slower is explained by arousal induced by the anticipation of an unpleasant situation, which speeds up the internal clock. In addition, anxious individuals are more aroused during anticipation, which is why they perceive time to pass more slowly than others. The role of attention in the relationship between anticipation of an unpleasant situation and duration perception seems to be more pronounced in situations where the threat is more biologically significant.
-
(2020)Moral panics are instances of public anxiety in response to a problem regarded as threatening the moral standards of society. Extant literature on moral panics has then tended to focus on individual deviants. In contrast, this study focuses on a moral panic where the morally objectionable actor is an entire industry which is portrayed as having intentionally manufactured the societal problem for their own personal gain. Thus, this study investigates how does the media create a moral panic around an industry? The context of this study is social media addiction. In order to answer this research question, a longitudinal, mixed methods media analysis of British newspapers in 2015–2019 is conducted. The constructivist media frame analysis then shows that while previously social media addiction was seen as an individual disorder, media then framed social media addiction as a manufactured epidemic. Thus, the study shows that a moral panic around social media addiction was created and that there were increased calls for regulation of the industry. However, it also that as these calls were seen as being responded to by the government, the moral panic dissipated. In addition, an automated text mining analysis also shows that, contrary to extant literature, the media framing does not rely on increasingly emotional rhetoric. The study then firstly contributes to extant literature on moral panics by showing how an industry, instead of groups of individuals, can become seen as the “folk devil”. This happens through powerful metaphors which are formed around social media companies. This can have considerable implications for the industry as even if this particular moral panic around social media addiction may remain short-lived, it may prove to be only one wave in the so-called spiral of signification, in other words, the increasing anxiety towards the social media industry. Secondly, the study also contributes to the understanding of emotions in a moral panic by showing that moral panics do not necessitate increased emotional rhetoric in the media framing. The study concludes with a discussion of the implications of the recent public policy measures in the UK.
-
(2019)Tarkastelen pro gradu -tutkimuksessani miten eri ryhmät: tavalliset katsojat, sivulliset – kuten ohikulkijat – ja suuri yleisö suhtautuvat Helsingissä pelattavien jalkapallon miesten pääsarjatason paikallisotteluiden yhteydessä tapahtuviin häiriötilanteisiin. Näiden ryhmien lisäksi tapahtumin osallistuu myös ultria, eli intohimoisesti joukkueeseensa suhtautuvia katsojia sekä pieni määrä huligaaneja, jotka aiheuttavat varsinaiset häiriötilanteet. Eri ryhmien suhtautumisen lisäksi tarkastelen, miten kansainvälisen politiikan tutkimuksessa alkunsa saanut turvallistamisteoria toimii kansatieteellisessä eli etnologisessa tutkimuksessa, kun tutkimuskohteena on paikallinen tapahtuma. Lisäksi tarkoitukseni on saada selville, miten Facebook-yhteisöpalvelua voi käyttää aineistonkeruuvälineenä kansatieteellisessä tutkimuksessa. Tarkastelun kohteena olevia otteluja kutsutaan nimellä Stadin derby. Otteluissa pelaa kaksi perinteistä jalkapalloseuraa, Helsingin Jalkapalloklubi (HJK) ja HIFK. Jälkimmäisen noustua pääsarjatasolle saatiin Helsinkiin pitkään odotetut paikallisottelut, jotka aiheuttavat joukkueiden kannattajissa suuria tunteita. Otteluiden myötä tulivat myös häiriötilanteet – suuren maailman jalkapallokulttuuri saapui Helsinkiin hyvässä ja pahassa. Tutkimusmateriaalini tulee useasta lähteestä: salaisesta Facebook-ryhmästä, ryhmähaastattelusta ja järjestäjien haastatteluista. Lisäksi käytän taustamateriaalina artikkeleita Yleisradiolta ja Ilta-Sanomilta. Facebookissa käytän materiaalin hankintaan ensin julkista tutkimussivua ja sen jälkeen salaista tutkimusryhmää. Odotetusti – sosiaalisen median nykyilmapiirin vuoksi – en saanut ensimmäisessä vaiheessa vastauksia tutkimuskysymyksiini. Esitin ryhmässä seitsemän kysymystä, joista kolmen yhteyteen liitin joko artikkelin tai videon tapahtumista. Käytän tutkimuksessa kriittistä diskurssianalyysiä ja lähilukua eri aineistojen analysoimisessa. Näiden ohella käytän apunani tunteisiin liittyvää teoreettista keskustelua. Kaikki ryhmässä vastanneet tuomitsevat huliganismin Osassa tapahtumat aiheuttavat jopa raivoa, pelkoa ja vihaa. Moni ilmoitti, ettei halua lähteä tällaisissa tilanteissa stadionille katsomaan pelejä. Facebook-ryhmän aineiston avulla tuli selkeästi esiin, että lajia ja itse derbyjä tuntevat suhtautuivat häiriötilanteisiin tyynemmin. Osa heistä on ollut derbyissä, eivätkä he olleet kokeneet oloaan turvattomaksi. Tutkimusaineiston ja vastaajien kirjoittamien tunteiden ja näkemysten avulla pystyy myös jäljittämään derbyihin liittyviä turvallistamisen mekanismeja. Yllättävää on, että voimakkaimmin turvallistamista tuottavat media ja lajia tuntemattomat eli ulkopuoliset, eivätkä toimijat, joilla on asemansa vuoksi valta tehdä päätöksiä tilanteen rauhoittamiseksi. Tutkielman kieli on englanti. Sivumäärä 63 + liitteet 3
-
(2019)Tarkastelen pro gradu -tutkimuksessani miten eri ryhmät: tavalliset katsojat, sivulliset – kuten ohikulkijat – ja suuri yleisö suhtautuvat Helsingissä pelattavien jalkapallon miesten pääsarjatason paikallisotteluiden yhteydessä tapahtuviin häiriötilanteisiin. Näiden ryhmien lisäksi tapahtumin osallistuu myös ultria, eli intohimoisesti joukkueeseensa suhtautuvia katsojia sekä pieni määrä huligaaneja, jotka aiheuttavat varsinaiset häiriötilanteet. Eri ryhmien suhtautumisen lisäksi tarkastelen, miten kansainvälisen politiikan tutkimuksessa alkunsa saanut turvallistamisteoria toimii kansatieteellisessä eli etnologisessa tutkimuksessa, kun tutkimuskohteena on paikallinen tapahtuma. Lisäksi tarkoitukseni on saada selville, miten Facebook-yhteisöpalvelua voi käyttää aineistonkeruuvälineenä kansatieteellisessä tutkimuksessa. Tarkastelun kohteena olevia otteluja kutsutaan nimellä Stadin derby. Otteluissa pelaa kaksi perinteistä jalkapalloseuraa, Helsingin Jalkapalloklubi (HJK) ja HIFK. Jälkimmäisen noustua pääsarjatasolle saatiin Helsinkiin pitkään odotetut paikallisottelut, jotka aiheuttavat joukkueiden kannattajissa suuria tunteita. Otteluiden myötä tulivat myös häiriötilanteet – suuren maailman jalkapallokulttuuri saapui Helsinkiin hyvässä ja pahassa. Tutkimusmateriaalini tulee useasta lähteestä: salaisesta Facebook-ryhmästä, ryhmähaastattelusta ja järjestäjien haastatteluista. Lisäksi käytän taustamateriaalina artikkeleita Yleisradiolta ja Ilta-Sanomilta. Facebookissa käytän materiaalin hankintaan ensin julkista tutkimussivua ja sen jälkeen salaista tutkimusryhmää. Odotetusti – sosiaalisen median nykyilmapiirin vuoksi – en saanut ensimmäisessä vaiheessa vastauksia tutkimuskysymyksiini. Esitin ryhmässä seitsemän kysymystä, joista kolmen yhteyteen liitin joko artikkelin tai videon tapahtumista. Käytän tutkimuksessa kriittistä diskurssianalyysiä ja lähilukua eri aineistojen analysoimisessa. Näiden ohella käytän apunani tunteisiin liittyvää teoreettista keskustelua. Kaikki ryhmässä vastanneet tuomitsevat huliganismin Osassa tapahtumat aiheuttavat jopa raivoa, pelkoa ja vihaa. Moni ilmoitti, ettei halua lähteä tällaisissa tilanteissa stadionille katsomaan pelejä. Facebook-ryhmän aineiston avulla tuli selkeästi esiin, että lajia ja itse derbyjä tuntevat suhtautuivat häiriötilanteisiin tyynemmin. Osa heistä on ollut derbyissä, eivätkä he olleet kokeneet oloaan turvattomaksi. Tutkimusaineiston ja vastaajien kirjoittamien tunteiden ja näkemysten avulla pystyy myös jäljittämään derbyihin liittyviä turvallistamisen mekanismeja. Yllättävää on, että voimakkaimmin turvallistamista tuottavat media ja lajia tuntemattomat eli ulkopuoliset, eivätkä toimijat, joilla on asemansa vuoksi valta tehdä päätöksiä tilanteen rauhoittamiseksi. Tutkielman kieli on englanti. Sivumäärä 63 + liitteet 3
-
Självskadebeteende i barn- och ungdomen : en narrativ studie om erfarenheter av självskadebeteende (2019)Den här avhandlingen är en narrativ analys av berättelser som skrivits av personer med egen erfarenhet av självskadebeteende i barn- och ungdomen. Syftet är att lyfta fram informanternas erfarenheter av självskadebeteende för att kunna få en bättre förståelse för bland annat vilka orsakerna kan vara till informanternas självskadebeteende. Frågeställningarna som jag utgår från är; vad berättar informanterna om faktorerna som bidragit till deras självskadebeteende? Hurudana känslor förekommer i berättelserna? Hur beskriver informanterna den hjälp som de fick för sitt självskadebeteende? Hurudana vändpunkter finns i berättelserna, vilka vändpunkter i livet har bidragit till att självskadebeteendet upphörde? Teoretiska perspektiven i avhandlingen utgår från vad som framkommit i materialet. Jag har valt bland annat ett fenomenologiskt perspektiv eftersom det är berättelsen som står i fokus inom fenomenologin. Det fenomenologiskt-hermeneutiska perspektivet blir speciellt viktigt för min avhandling eftersom man här lägger stor vikt vid att människan är en tänkande och reflekterande varelse. Forskaren syftar till att förstå människan och hennes erfarenheter och lägger mindre fokus på att försöka hitta förklaringar. Emotioner och vändpunkter hör också i den här avhandlingen till de teoretiska perspektiven och har en viktig funktion i analysen av berättelserna. Jag har samlat in mitt material via en reklamannons på Facebook och materialet består av fyra skriftliga berättelser som informanterna har skickat åt mig. I berättelserna kommer det bland annat fram att uppväxt, relationer och psykisk ohälsa har varit en bidragande orsak till att självskadebeteendet har börjat. I berättelserna kommer det också fram att fler av informanterna inte kände sig sedda av professionella och de vuxna som fanns omkring dem och att de inte heller fick den hjälp som de skulle ha behövt. Jag har också tagit fasta på emotionerna och vändpunkterna i berättelserna. Analysen som gjorts är en narrativ temaanalys.
-
(2022)Faculty: Faculty of Biological and Environmental Sciences Degree programme: Master’s Programme in Neuroscience Study track: Neuroscience Author: Emma-Helka Erkkilä Title: The brain physiology of stress and the effects of burnout on executive functions Level: Master’s thesis Month and year: 08/2022 Number of pages: 35 Keywords: executive functions, emotion, cognition, stress, burnout Supervisor or supervisors: Docent Kaisa Hartikainen and Lic.Med. Mia Pihlaja Where deposited: Helsinki University Library Additional information: Abstract: BACKGROUND- Burnout as a result of prolonged and excessive stress may impair higher order cognitive functions of the brain such as executive functions and their efficiency. This Master's thesis examines the effects of chronic stress on the brain, more specifically the effects of burnout on executive functions. The aim of this study was to specifically research the effects of burnout on executive and emotional functions and their interaction. The research was conducted at the Behavioral Neurology Research Unit, Tampere University Hospital as part of Sustainable Brain Health project funded by the European Social Fund. MATERIAL AND METHODS- 54 voluntary examinees of whom 51 were analyzed. The examinees were divided into two groups based on BBI-15 survey (27 suffering from burnout and 24 control subjects without burnout). The examinees performed a computer-based Executive reaction time (RT) test, during which a 64-channel electroencephalogram (EEG) was recorded. In additions all examinees received alternating transcutaneous vagus nerve stimulation (tVNS) and placebo stimulation. From the Executive RT test, we obtained objective measures reflecting the efficiency of executive functions (RT and total errors) and specific executive functions such as working memory, inhibition and attention. Additionally, the emotional stimulus included in the test enabled the assessment of the emotional functions and the interaction between emotional and executive functions. The EEG and tVNS results were not in the scope of this master’s thesis, and they will be reported later on. RESULTS- The results of this thesis are preliminary. Distinct positive correlation was observed between burnout assessment based on the BBI-15 survey and the results of the BRIEF-A self-report which measures the subjective experience of challenges in executive functions in daily life. There was no statistically significant (p<0.05) difference between the groups in RTs or errors made in the Executive function RT test. Instead, the groups differed on how the threatening emotional stimulus affected the accuracy of responses. Subjects suffering from burnout made less errors with a threatening emotional stimulus compared to a neutral stimulus and vice versa the control subjects made more errors with the threatening emotional stimulus compared to neutral. This difference was statistically significant (p=0,025). DISCUSSION- Challenges experienced in everyday executive functions were linked with burnout. However, RTs and errors in the Executive reaction time test did not correlate with the severity of the burnout nor were the self-evaluated problems in executive functions depicted in the test performance. Instead, the subjects suffering from burnout differed from the control group in how the threatening stimulus affected the accuracy of responses in the test. It is possible that the subjects suffering from burnout benefit from the increase in arousal caused by the threatening emotional stimulus which was shown as improved accuracy of responses when there was a threatening stimulus, whereas the control group's accuracy of responses was disrupted by the threatening stimulus. We speculate that if the control group’s baseline level of arousal was optimal then the threatening emotional stimulus may have increased arousal to suboptimal level causing decrease in performance. Subjectively experienced challenges in executive functions and objective changes in the interaction between emotions and the executive functions were observed in the study. In conclusion, burnout causes changes in executive functions.
Now showing items 1-9 of 9