Browsing by Subject "empowerment"

Psykisk ohälsa är ett utbrett problem hos unga. Jag har undersökt hur man med hjälp av DISA-grupper i högstadier kan främja välmående och förebygga psykisk ohälsa. Syftet är att ta reda på hur det att unga deltar i DISA-grupper bidrar till välmående och resiliens. Genom semistrukurerade samtalsintervjuer har jag kommit fram till att de unga blir mer kapabla att hantera sina tankar och känslor med hjälp av DISA-grupper. Ungdomarna lär sig prata om det som pågår i deras liv, de får även öva sig i att anförtro sig till vuxna. De märker att de kan påverka och styra sina egna liv.

Goals: The purpose of the study was to describe and analyse the content of online discussions and shared experiences among parents of children who suffer from epilepsy as well as parents' experiences with online peer support and its development. The goal was to deepen understanding of online peer support and the experiences of parents, and to develop the online activities of the Finnish Epilepsy Foundation based on the information gained. Previous studies about peer support have included group manifestations, personal experiences and peer support in community discussions. More and more peer support is available online, which has been seen in peer support studies from 2000 2009. Online peer support has been reported as both supporting and hindering empowering experiences. Previous studies have highlighted the significance of personal experiences. In this study, the concept of "experience" is defined from the standpoint of Dewey. Peer support is approached in the framework of empowerment. The study addresses four research questions. 1) What do parents of children with epilepsy write in online discussions? 2) What kind of experiences do they share in it? 3) What kind of experiences have parents had with online peer support, and which experiences further parents' empowerment? 4) How should online discussions be developed among parents? Methods: Study data was drawn from online discussions written by parents of children with epilepsy (the first message posted and the following message chain) and interviews with six (N = 6) parents who agreed to theme interviews. Web materials were written 15 June 13 December 2012. Data from theme interviews were gathered in February 2013 by interviewing parents by phone or in person. Web postings and interview content were handled using abductive content analysis, such that high rankings in the analysis utilised concepts of Siitonen's empowerment model (1999). Results and conclusions: The Internet offered parents of ill children an opportunity to share their experiences with other parents in similar life situations. In online discussions, parents shared their experiences about their children becoming ill, epilepsy treatments, support they had experienced as well as their emotions and mental images of the future. The significance of experiential data was highlighted in what parents wrote. Parents experienced the discussion environment as friendly, open, matter-of-fact and empathetic. From the standpoint of empowerment, it was significant that parents had the strength to support one another even in very difficult everyday life situations. The significance of experiences was affected by the environment of the online discussion, its content, parents' pre-conceived expectations as well as sharing emotional experiences and mental images of the future. Factors in the development of online discussions were related to briefing of the service, improved availability as well as active facilitation.

Background: Poor health literacy (HL) is associated to increased hospitalization and decreased seeking for screenings. Shared decision making can increase patient knowledge, decrease anxiety over the care process, improve health outcomes and reduce health care costs. Little is known about factors influencing health literacy and participation in treatment decision making in different population groups. Objectives: To investigate factors predicting HL and participation in the treatment decision making. Methods: A cross-sectional population online survey conducted in Finland in 2019 by Finnish Medicines Agency. Both health literacy and participation in the decision making were assessed by three statements that sum variables were created with score 1-5 (Cronbach’s alpha value 0.584 and 0.810). Age, gender, education, household income and most common chronic diseases were chosen as possible predicting factors. Two-variable Pearson’s chi-squared test was first used to find significant factors followed by logistic regression analysis to take into account several variables. Results: Of all the respondents (n=2104) 76.5% had good HL and 73.4% had willingness to participate in the treatment decision making. In the two-variable test older age (p<0.001), lower education (p<0.001), lower household income (p=0.001), higher number of chronic diseases (p=0.003), having cardiovascular diseases (p=0.003), diabetes (p=0.029) and cancer (p=0.001) predicted poorer health literacy. Male gender (p=0.001), not having chronic diseases (p=0.001), not having a musculoskeletal disorder (p=0.050) or mental health disorders (p<0.001) predicted poorer participation in the treatment decision making. In the logistic regression analysis older age and having cancer predicted poorer health literacy. Male gender and not having mental health disorders predicted less willingness to participate in the decision making. Conclusions: Older age and cancer predicts poorer health literacy and male gender poorer willingness to participate in the decision making. Further research should focus on investigating more in detail the contributing factors to these findings, and how health literacy in elderly and men’s involvement to the decision making could be improved.

Trust and empowerment are popular management practices, with many big organizations having adopted initiatives involving the two concepts. Despite the popularity of these initiatives, most of them fail. To be able to design effective behavior change interventions we need to know what made the interventions successful or unsuccessful by evaluating them. Traditionally, effectiveness was evaluated but recently knowing why an intervention worked is perceived as essential. By understanding how participants of trust and empowerment initiatives perceive their acceptability, insights can be gained into why the intervention worked as it did. Intervention acceptability refers to how the intervention providers or receivers think or feel about an intervention. This study aims to examine the retrospective intervention acceptability, of an organizational pilot intervention focusing on trust and empowerment, from the perspective of the intervention recipients. To examine how the intervention participants perceive the acceptability of the intervention, the acceptability domains of the Theoretical Framework of Acceptability (TFA) will be used. As the TFA was developed for assessing the acceptability of healthcare interventions, the fit of the framework for assessing the acceptability of an organizational intervention will be evaluated. The study adopts a qualitative research methodology using theory-driven content analysis with a relativist perspective. The data was collected using online semi-structured focus group interviews. The sample included 12 team- or project leaders from different parts of the world. The results show that the intervention has high retrospective acceptability from the perspective of the intervention recipients. The participants mainly used the existing TFA domains in their construction of acceptability, with the addition of including appropriateness as a central domain. It, therefore, seems that the TFA works well for understanding how the participants of a trust and empowerment intervention conducted in an organizational setting, perceive its acceptability. It seems that the intervention is designed to suit the target group well, which increases the likelihood for a successful full-scale intervention when and if the organization decides to roll out the training on a larger scale. This study also provides insights into the applicability of using the TFA in a new context.

Syftet med denna avhandling var att bilda en uppfattning om vilka utmaningar kontra möjligheter finska fängelsernas rehabiliteringstjänster för kvinnor innefattar, med fokus på fångarnas egna erfarenheter och upplevelser av rehabiliteringstjänsterna. Antalet kvinnliga fångar har fördubblats i Finland under de senaste 30 åren, men det finns relativt lite forskning om fångar och deras rehabilitering under fängelsevistelsen ur ett genusperspektiv. Tidigare forskning visade att de kvinnliga fångarna i Finland har vissa genusspecifika rehabiliteringsbehov och att det finns brist på rehabiliteringstjänster som riktar sig till kvinnor i fängelser. Följaktligen ställdes forskningsfrågorna: Vilka utmaningar finns det gällande rehabilitering av kvinnliga fångar i finska fängelser? Vilka möjligheter finns det för rehabilitering av kvinnliga fångar i finska fängelser? Vilka genusspecifika behov a) kan identifieras b) bör beaktas vid rehabilitering av kvinnliga fångar i finska fängelser? Avhandlingens teoretiska referensram baserade sig på feministisk teori, specifikt Simone de Beauvoirs (2003) teori om kvinnan som ”den Andra” samt teorin om empowerment. de Beauvoirs teori utgår från att kvinnan har tvingats in i rollen som ”den Andra”, ett objekt som alltid definieras i relation till mannen (de Beauvoir 2003). Den epistemologiska utgångspunkten för avhandlingen var socialkonstruktionistisk. Avhandlingens material bestod av en semi-strukturerad intervju med en kvinnlig fånge som placerats i frihet på prov. Materialet analyserades genom en kvalitativ innehållsanalys. Analysen resulterade i fyra tematiska kategorier: utsatthet och att vara ”den Andra ”, möjligheter, genusspecifika tjänster, och skam och identitet. Avhandlingens tillvägagångssätt är abduktivt och de Beauvoirs teori om kvinnan som ”den Andra” tillfogades efter innehållsanalysen. I resultaten redogjordes för respondentens erfarenheter av hur kvinnliga fångar och deras rehabiliteringsbehov blir ”de Andra” i förhållande till manliga fångar. Respondenten identifierade också att ett behov av genusspecifika rehabiliteringstjänster samt kvinnoseparatistisk rehabilitering existerar. De kvinnliga fångarnas erfarenheter både som utövare av och offer för våld avvek från de manliga fångarnas, vilket innebär att kvinnliga fångar har andra rehabiliteringsbehov kring våld. Respondenten beskrev även hur den egna kvinnligheten bemöttes negativt i den mansdominerade fängelsevärlden samt vikten av att rehabiliteringstjänsterna betonade självkänsla och identitet.

This Master’s Thesis will reflect on how information can empower women in urban West Jakarta through examining two different forums that provide crucial healthcare information for women in lower income families. My main focus is on analyzing a mobile phone service, which was a pilot project by Nokia Life and Mercy Corps in West Jakarta, targeted for pregnant women and women with small children. My research is based on participatory observation, focus group discussions, and interviews in late 2011 and early 2012. Anthropological research does not provide many studies on how women in development countries use mobile phones. My Master’s Thesis tries to shed light on this area. In addition to this, the study tackles the growing but little researched field of mobile phone use in health services; the so-called Mhealth use. In my thesis I will look at technology use from a gender perspective. I am especially interested in the feelings mobile phone services such as Nokia Life generates in its women users. I will thus show how information via mobile phones can have the potential to empower women, even though some barriers to the empowerment process occur in developing countries. As a theoretical basis I will utilize, for example, Chib et al.’s (2008) ICTs for development model. I will also discuss how women in West Jakarta use their mobile phones, and argue that mobile phones can impact women’s lives, but only if the socio-cultural setting allows this. In West-Jakarta, mobile phone and Mhealth use broadened mothers’ lives within the domain of motherhood. Their cultural and social setting thus set the limits on how the mobile phones could alter their lives.

Tämä pro gradu -tutkielma keskittyy muutostyöhön aikuissosiaalityössä. Tutkimuksessa muutostyötä tarkastellaan voimaantumisen näkökulmasta. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä aikuissosiaalityön esimiehillä ja sosiaalityöntekijöillä on muutossosiaalityöstä. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten aikuissosiaalityön esimiehet ja sosiaalityöntekijät kuvaavat muutossosiaalityötä? 2. Miten sosiaalityöntekijät toteuttavat muutossosiaalityötä? Tutkielmassa tarkastelun kohteena on aikuissosiaalityö Keski-Uudenmaan kaupungin sosiaalitoimistossa. Tutkimusta viitoittavana tieteen filosofian suuntana toimii fenomenografia. Tutkimuksen tavoitteena on saada selville fenomenografisella metodilla aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiden ja esimiesten käsityksiä muutossosiaalityöstä ja sen menetelmistä käytännön asiakastyössä. Tutkimusaineistona ovat aikuissosiaalityön neljän sosiaalityöntekijän ja kahden esimiehen teemahaastattelut. Analyysimenetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, sekä tätä tukevana metodina kategorisointi-analyysia. Analyysi jäsentyy sosiaalityön asiakastyössä muutostyön ja voimavarakeskeisen työskentelyn ympärille. Tulokset osoittavat, että muutostyössä sosiaalityöntekijän ja asiakkaiden välillä esiintyi voimaantumista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Voimaantumista edistäviä tekijöitä muutostyössä olivat 1) asiakastyön tavoitteellisuus, 2) elämänhallinnan tukeminen, 3) ilmapiiri ja hyvä kohtelu, 4) voimavaroja tukeva muutostyö sekä 5) kumppanuus ja yhteistyö. Aineistosta ilmeni myös voimaantumista estävänä tekijänä 6) disempowerment, joka kuvasi muun muassa kuormittumista, resurssipulaa ja kiirettä. Juha Siitosen (1999) esittämät voimaantumisen osaprosessit näyttäytyvät työssäni. Tulosten mukaan aikuissosiaalityössä toteutettu muutossosiaalityö on asiakkaan kanssa yhdessä tehtyä tavoitteellista työskentelyä. Tulokset osoittivat, että kuudesta voimavaraelementeistä viisi on muutosta tukevaa empowerment-elementtiä ja yksi muutosta estävä disempowerment- elementti. Tämän lisäksi tulokset osoittivat, että aikuissosiaalityö toteuttaa organisaation asettamia tavoitteita ja voimavaroja tukeva muutostyö on asiakaslähtöistä ja voimaantuttavaa työskentelyä. Aikuissosiaalityössä toteutettavan muutosta edistävän empowerment-työn toteut-tamisen ehtona on puuttua muutosta estäviin disempowerment-tekijöihin. Muutosta estävät tekijät vievät voimavaroja asiakastyöskentelystä. Erityisesti työntekijän omat voimavarat tulee olla kunnossa, jotta työntekijä voi voimaannuttaa asiakasta. Keskeistä tavoitteellisessa empowerment muutostyössä on organisaation ja esimiesten tuki työn toteuttamisessa ja sen mahdollistajana. Empowerment-muutostyön mallia on mahdollista hyödyntää myös muissa sosiaalityön konteksteissa, joissa halutaan kehittää työntekijän ja asiakkaan välistä työskentelyä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että sosiaalityössä on käytössä useita muutostyötä tukevia voimavara-elementtejä. Haluttaessa tukea asiakkaan voimaantumista aikuissosiaalityössä, työntekijöitä kuormittaviin disempowerment-tekijöihin muutostyön esteenä tulee puuttua. Muutostyö on sitä, mitä tapahtuu asiakkaan ja sosiaalityöntekijän välisessä työskentelyssä.

Ett möte mellan en ung lagöverträdare och en myndighet är mycket komplext. Utgångspunkten för mötet är präglat av kontroll, makt och systemets regler, vilket kan resultera i brist på tillit och upplevelser av otrygghet. Mötets premisser kan vara olika beroende på vilken myndighet det är frågan om, representanter för polisväsendet kan kopplas till bestraffning medan socialarbetare kan upplevas som någon som beslutar om den ungas liv. Myndighetens yrkesroll innefattar en maktposition och kontrollutövande, vilket kan skapa hinder för samarbete mellan myndighetsrepresentanten och den unga lagöverträdaren. I min studie granskar jag mötet mellan dessa två parter för att förstå vad som kan leda till en god relation, kontra vad som gör att ett möte mellan dessa två parter inte fungerar. Jag har intervjuat både personer som själv i sin ungdom haft att göra med olika myndigheter och personer som representerar myndigheter och jobbar med unga lagöverträdare. Studiens resultat visar att myndigheternas roll i möten är central. Faktorer som respekt och tillit är något som visar sig vara viktigt för att ett möte skall gå väl, dock är det väldigt individuellt hur man uppnår respekt och tillit. Den yrkesroll en företrädande för en myndighet har kan i sig bidra till att mötet går dåligt och inte skapar en grund för samarbete.