Browsing by Subject "ennaltaehkäisy"

Alveolaarinen ostiitti on kivulias hampaan poiston jälkeinen komplikaatio, jonka syntymekanismi on edelleen epäselvä. Tämän lisäksi sen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon ei löydy täysin yhtenevää mielipidettä. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on perehtyä ajankohtaisiin artikkeleihin ja tehdä niistä yhteenveto. Tutkielmassa käsitellään alveoliitin riskitekijöitä, ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Huolimatta monista tutkimuksista näyttäisi siltä, että edelleen ollaan epävarmoja alveoliitin oikeanlaisesta hoidosta. Useimmat tutkimukset kuitenkin tukevat väitettä, jonka mukaan tupakointi, naissukupuoli, suun kautta otettavat ehkäisypillerit ja korkea ikä lisäävät alveoliitin todennäköisyyttä. Ennaltaehkäisynä voidaan käyttää antibioottia ennen operaatiota ja jatkaa sitä post-operatiivisesti. Myös klooriheksidiinin käytöstä on hyviä tuloksia. Alveoliitin hoitoon käytetään kivunlievitykseen tarkoitettuja särkylääkkeitä. Huuhtelu keittosuolaliuoksella ja tamponin asettaminen poistokuoppaan auttavat paranemisessa. Tamponiin annosteltaviksi lääkeaineiksi suositellaan antiseptistä jodoformia sekä kivun lievittämiseen eugenolia sekä bentsokaiinia. Johtopäätöksenä totean, että nykyisen tiedon mukaan alveoliitti johtuu huonosti paranevasta poistokuopasta. Vaikka alveoliitin selkeää syytä ei tiedetä, on kuitenkin saatu selvyys sen riskitekijöistä, ennaltaehkäisystä ja hoidosta.

Tutkielma käsittelee poliisin keinoja jalkapallohuliganismin ja sen lieveilmiöiden ennalta estämiseksi sekä näiden keinojen ja perus- ja ihmisoikeuksien välistä jännitettä. Tutkielmassa pyritään ensinnäkin selvittämään, mitä keinoja huliganismin ennaltaehkäisemiseksi on tällä hetkellä lainsäädännön ja perusoikeuksien kannalta sekä millaisia rajoitteita perusoikeudet asettavat käytettäville keinoille. Toiseksi tutkielmassa pyritään selvittämään, mitkä voisivat olla mahdollisia interventiokeinoja, jotka eivät tällä hetkellä ole Suomessa mahdollisia kansallisen lainsää-dännön puitteissa. Tutkielmassa käytetään pääosin lainopillista tutkimusmenetelmää. Tutkielma on rakennettu siten, että aluksi luodaan lyhyehkö yleiskatsaus jalkapallohuliganismiin ilmiönä ja siihen, miten ilmiötä on pyritty kitkemään niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Jalkapallohuliganismiliitännäisissä asioissa on usein puntaroitavana yhtä aikaa useita toisiinsa nähden vastakkaisia oikeushyviä. Tutkielmassani tarkastelen siten myös perus- ja ihmisoikeuk-sista johtuvia rajoitteita toiminnan ennalta estämiseksi. Turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevaa yhdennettyä lähestymistapaa jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (CETS N:o 218) mukaisesti tulisi luoda lämmin-henkisiä tapahtumien viranomaisten, seurojen ja kannattajien välisellä yhteistyöllä. Suomessa poliisin toiminta vaikuttaa painottuneen pääosin valmiuteen hallita mahdollisia mellakkatilanteita sekä näkyvään läsnäoloon jalkapallotapahtumissa. Tällainen saattaa vaikuttaa jopa provokaatiolta ja innoittaa huligaaneja. Euroopasta saatujen tutkimusraporttien ja kokemusten valossa Suomessa viranomaisten olisi syytä panostaa myös yhteistyöhön eri jalkapalloyhteisöjen kanssa. Perus- ja ihmisoikeuksia ei tule rajoittaa ilman perusteltua syytä, mutta on myös tärkeää, että juridisin keinoin voitaisiin tarjota viranomaisille tehokkaat keinot puuttua jalkapallohuliganis-miin.

Bullying is a long term process and its roots begin already in daycare. Bullying has serious impacts on both, the bully him/herself and his/her victim. Impacts can be reflected not only in schooling but also in adulthood, up to working life and later relationships. This is why preventive work against bullying in a child group is important. Social competence, and especially peer skills, have a significant connection with bullying processes. However, in the context of early childhood education, this relationship has been studied relatively little. The purpose of the study is to deepen the knowledge of this connection so that those working with children can better identify the processes of bullying in time and have the tools to prevent and intervene. This qualitative research material was collected by interviewing five early childhood educators. Purpose was to chart their views on bullying in a daycare groups and whether they feel they have enough tools to prevent it. The goal was also to find out who was teasing and who was being bullied and what kind of different ways there is to prevent bullying in child groups. The study also wanted to find out how children experience bullying and how it appears in the peer groups of chil-dren, and what is the significance of the child's social competence in working in relationships. The material from this part of research consists of three dissertations and four scientifically peer-reviewed articles. The material is limited to dealing with social competence, peer relationships or the phenomenon of bullying among children under school age. The mate-rial was published in Finnish and English and were available free of charge. The study concluded that bullying in day care groups is actually happening, however it is rare. A child who teases often has a self-esteem problems or social difficulties and victim of bullying is usually a child with some abnormal feature or a weak child. Prevention of bullying was perceived important and sought, for example, in various emotional education methods and supporting positive behavior. The study also concluded that the emergence of a child's social competence is influenced, among one´s peers, by adults like parents or by a teacher. In addition, it was found that bullying is most often seen in early childhood edu-cation as a peer group rejection. By practicing peer skills, bullying could be much more prevented.

Mediaalinen patellaluksaatio on perinnöllinen sairaus ja yksi yleisimmistä ortopedisistä vaivoista koirilla. Sitä voidaan hoitaa konservatiivisesti tai kirurgisesti. Mediaalisen patellaluksaation syntymekanismin ymmärtämiseksi on hyvä hahmottaa polven anatomia ja normaali toiminta. Patellan mediaalinen luksoituminen aiheutuu rakenteellisista altistavista tekijöistä, kuten reisiluun kaulan pienentyneestä kallistuskulmasta, reisiluun telauran mataluudesta ja sääriluun kyhmyn normaalia mediaalisemmasta sijainnista. Nämä johtavat nelipäisen reisilihaksen pystysuoran linjan siirtymiseen mediaalisesti, jolloin patella ajautuu telauran sisäpuolelle. Luuston muutokset voivat olla todettavissa jo vastasyntyneillä pennuilla, mutta mediaalinen patellaluksaatio kehittyy koirille kasvun aikana. Sen taustalla on harvoin trauma. Pienikokoisilla koiraroduilla, kuten chihuahua, yorkshirenterrieri ja pomeranian, mediaalinen patellaluksaatio on kaikkein yleisintä. Sen kehittyminen saattaa liittyä kääpiökokoisuuteen vaikuttaviin geeneihin. Mediaalisten patellaluksaatioiden määrä on kasvanut myös suurilla koiraroduilla viime aikoina. Koirilla mediaalinen patellaluksaatio diagnosoidaan yleisimmin 1-4 vuoden iässä. Diagnoosi tehdään ontumatutkimuksen ja kliinisen tutkimuksen avulla. Tyypillinen oire on yksittäisten askelten väliin jättäminen oireilevalla takajalalla. Oirekuva vaihtelee oireettomasta vakavaan ontumaan. Mediaalisen patellaluksaation vakavuus määritellään asteikolla yhdestä neljään. Ensimmäisen asteen luksaatiossa patella saadaan manuaalisesti luksoitumaan telaurastaan, mutta se palautuu paikalleen itsestään. Toisen asteen luksaatiossa patella luksoituu helposti paikaltaan myös spontaanisti, mutta pääasiallisesti se sijaitsee telaurassaan polven ollessa ojennettuna. Kolmannen asteen luksaatiossa patella on jatkuvasti luksoituneena telauran sisäpuolelle, mutta saadaan palautumaan paikalleen manuaalisesti. Neljännen asteen luksaatiossa patella on pysyvästi luksoituneena. Konservatiivista hoitoa suositellaan ensimmäisen ja toisen asteen patellaluksaatioiden hoitoon oireettomille täyskasvuisille koirille. Konservatiiviseen hoitoon kuuluvat kipulääkitys, lepo, liikunnan rajoittaminen, painonhallinta ja fysioterapia. Kirurgista hoitoa suositellaan kasvaville koirille ja kaikille oireileville koirille luksaation asteesta riippumatta. Mediaalisen patellaluksaation kirurgisen korjauksen tavoitteena on saada patella vakautettua paikalleen telauraansa ja palauttaa nelipäisen reisilihaksen suuntaus oikealle linjalle. Näihin tavoitteisiin päästään käyttämällä yhdistelmää pehmytkudoksia ja luustoa muokkaavia tekniikoita. Reisiluun telauraa voidaan syventää erilaisilla menetelmillä, sääriluun kyhmyä voidaan siirtää lateraalisuuntaan ja pehmytkudoksia muokata. Kirurgisen korjauksen ennuste on yleensä hyvä, ja komplikaatioita esiintyy alle neljäsosalla leikatuista potilaista. Paras ennuste leikkaukselle on ensimmäisen asteen luksaatioissa. Suurilla koirilla leikkauskomplikaatioita esiintyy enemmän kuin pienillä. Kirjallisuuskatsaukseen on koottu nykytietämys medialliselle patellaluksaatiolle altistavista tekijöistä, sen hoidosta, komplikaatioista ja ennaltaehkäisystä. Katsausta voidaan hyödyntää esimerkiksi opetuksessa tai koirien kasvatuksessa. Jalostuskoirien valinnassa tulee välttää koiria, joilla on mediaalinen patellaluksaatio, koska se aiheuttaa pitkäaikaista, kroonista kipua ja on sen vuoksi huomattava koirien hyvinvointia heikentävä sairaus.

Kriittisten valvontakohtien riskianalyysi järjestelmä (HACCP) on prosessin sisäinen terveysvaarojen valvomistapa, joka mahdollistaa uhkaavan vaaran ehkäisyn ennen kuin se ehtii tapahtua. Sen tarkoituksena on suojata kuluttajia ruokamyrkytyksiltä ja lisätä muutenkin elintarvikkeen turvallisuutta. HACCP-järjestelmän luominen vaatii työryhmän, joka saa riittävästi koulutusta järjestelmän seitsemästä periaatteesta. Työryhmä hankkii riitävästi tietoa ja soveltaa HACCP-järjestelmän periaatteita laitoksen toimintaan. Omavalvonta on laadunvarmistustoimintaa, jolla laitos osoittaa noudattavansa voimassaolevia lakeja ja asetuksia. Se on Suomessa lakisääteistä. Omavalvontasuunnitelma on kirjallinen menettelyohje omavalvonnan toteutumisesta. Se on laitoskohtainen. Sen on pohjauduttava HACCP-järjestelmään. Viranomaisvalvonta on solutettu omavalvonnan osaksi. Omavalvontasuunnitelma tehdään vaiheittain:alkuselvitykset, toiminnan ja tuotteen kuvaus, vaarojen tunnistus ja torjuntatoimenpiteet, kriittiset valvontakohteet, työohjeet valvontakohteisiin ja omavalvonnan ylläpidon suunnittelu. HACCP-järjestelmäpohiainen omavalvonta soveltuu myös teurastus- ja leikkaamotoimintaan. Erona jatkojalostelaitoksen omavalvontaan on, että teurastustoiminta ei sisällä kuumennusvaiheita, joten biologisten vaarojen todennäköisyys on suurempi. Omavalvontasuunnitelman tekoon vaikuttavia tekijöitä ovat laki, käyttäjäystävällisyys ja kustannukset. Ennen käyttöönottoa suunnitelma on hyväksytettävä kunnan valvontaviranomaisella. Omavalvontasuunnitelman toimivuuden kulmakivenä on henkilökunnan koulutus ja osapuolten sitoutuminen suunnitelmaan. Tutkielmaan sisältyy pienimuotoisen teurastamon ja leikkaamon omavalvontasunnitelma.

The impact of workplace and school bullying on well-being has been previously studied from a multidisciplinary perspective. The teaching profession involves the risk of being subjected to other forms of harassment, in addition to the traditional occupational bullying in which either a subordinate, a colleague or a superior harasses an employee. Teemu Kauppi (2015) researched the nature of cross-peer abuse encountered by teachers, in which pupils or their guardians acted as the bully. Among other things, the OAJ Educational Labor Barometer (2017) showed that teachers are faced with bullying by both pupils and their guardians. The aim of this study was to identify the methods used by teachers to manage and prevent cross-peer abuse. The research approach was qualitative and examined teacher experiences of the methods they applied when faced with or attempting to prevent cross-peer abuse. The material was acquired through a group-themed interview with four teachers and openly guided written accounts submitted by 14 (n = 14) teachers. In addition, two teachers wanted to respond verbally according to the instructions in the article. The data analysis method used in this study was content analysis. The main results of the study revealed that the teachers’ assumptions of the cause of bullying are in fact connected to the teachers’ coping strategies. The results also showed that recently graduated and inexperienced teachers felt that they themselves were the cause of the bullying and are consequently trying to change their behavior or even considered a career change. In these cases, the teachers also felt ashamed and attempted to conceal the bullying from their colleagues and superiors. In contrast, more experienced teachers believed the bullying was caused by the bully's personal issues or the result of other external reasons. In such cases, the teachers sought support from their social networks and attempted to solve the issue in a systematic way. The purpose of the study is to provide teachers with the methods and tools that their colleagues have used and found most effective. Feldt and Mäkikangas (2009) state that coping strategies can change over time and they can be developed. That is why I hope that through my research, teachers will learn ways to manage and prevent bullying quicker and more effectively.

The social life of modern youth has expanded from the physical world to also include the virtual world. Because of this is completely natural to see bullying spread into the world of internet as well. Thus bullying knows no time nor place and can instead happen both during free time and at school. The different ways, influences and preventative methods of cyberbullying have been studied before (Patchin & Hinduja, 2012), but studies from the teachers’ point of view, especially of which situations do they feel obligated to resolve, are almost nonexistent. This study aims to fill that hole and simultaneously discover how teachers define, encounter, prevent and act in cases of cyberbullying or conflicts. This study was conducted as a case study in 2019. The research material was collected by interviewing six teachers with teaching experience, using a semi-structured theme interview. The material was transcribed and analysed using content analysis. The analysis was conducted using the Atlas.ti-program. The results showed that teachers did not encounter cyberbullying very often. They mostly mediated arguments taking place in virtual environments, before they could develop into bullying. The situations they did encounter were handled with discussions and by contacting the students’ parents. Preventative work was done actively in schools. The teachers themselves felt that handling cases of cyberbullying was mostly up to the parents. Even so, if the needs of a student demanded it, or if bullying was noticed in the classroom, the teachers started handling them themselves. Based on the results it can be stated that teachers need guidelines to specify which cases of cyberbullying are a part of their duties, especially when the bullying happens outside of the school day. At the moment, teachers define their respective roles very subjectively, which can lead to inequality between students, depending on the teachers subjective definition.

Tutkielman tavoitteena oli hankkia tietoa karjakohtaisesta elinikäistuottavuudesta ja siihen kytkeytyvistä tekijöistä Suomessa. Aineisto kerättiin valiolaisilta Tuotosseurantaan kuuluvilta maitotiloilta. Varsinainen tutkimusaineisto koostui yli 120 lehmän tiloista ja aineiston lopullinen määrä oli 191 tilaa. Tutkimusosuus koostui kahdesta osiosta. Tilastoanalyysia varten luotiin uusi yhdistetty muuttuja EKM/elinpäivä maitoa meijeriin, jossa yhdistettiin käytettävissä olevia tuotosindi-kaattoreita. Monimuuttujaisen lineaarisen regressioanalyysimallin avulla testattiin valittujen hyvinvointi- ja tuotosindikaattoreiden yhteyttä luotuun vastemuuttujaan. Tilasto-osuuden jälkeen toteutettiin tapaustutkimus haastattelemalla kymmentä yrittäjää heidän korkeiden elin-ikäistuottavuustietojensa taustoista. Tilastoanalyysissa havaittiin lypsytavan, poistettujen lehmien keski-iän, keskituotoksen, kokonaisjalostusarvon, lehmien ja ensikoiden poistoprosenttien ja poikimavälin selittävän reilun kolmasosan tilojen välisestä vaihtelusta tutkimusaineiston tiloilla. Lypsytapa nousi tuloksissa merkittävimmäksi selittäväksi tekijäksi siten, että asemalypsytiloilla EKM/elinpäivä maitoa meijeriin oli keskimäärin noin 1,56 kg suurempi kuin automaattilypsytiloilla. Taustalla voivat olla automaattilypsytilojen vaatimukset lehmien jalka- ja utarerakenteen suhteen. Näiden eläimen rakenteeseen yhdistyvien tekijöiden heikko laatu oli myös tapaustutkimuksessa usein poiston taustalla. Tilakohtaisessa tapaustutkimusosuudessa tärkeimmiksi tekijöiksi elinikäistuottavuuden taustalla nousivat matala hoitokynnys, ennakoiva eläinterveydenhuolto ja varhainen puuttuminen jo sairauden subkliinisessä vaiheessa. Toisaalta haastatteluissa kävi ilmi myös yrittäjien myönteinen suhtautuminen työhönsä, arvostus lehmiään kohtaan ja korkea motivaatio panostaa eläinten terveyteen ja hyvinvointiin. Tähän tutkimukseen luotua yhdistettyä muuttujaa EKM/elinpäivä maitoa meijeriin voidaan tietynlaisena osatuottavuusmittarina. Sen avulla voidaan kuitenkin tarkastella karjakohtaisen kestävyyden ja tuottavuuden yhdistelmää ja niiden muodostumista. Nykyaikaisen maitotilan toiminnassa voidaankin ajatella yhdistyvän kolme osa-aluetta: taloudellinen kannattavuus, ekologisuus ja eläinten hyvinvointi. Toisaalta eri osa-alueet voivat myös tukea toisiaan, kun tilan toiminta on oikein johdettua ja toimenpiteet osataan kohdistaa oikein ja eri osa-alueiden toimintamekanismeista ja kytköksistä toisiinsa on riittävästi tietoa. Vaikka elinikäistuottavuutta ei tässä tutkimuksessa kytketty taloudelliseen kannattavuuteen, voidaan kestävien, pitkäikäisten lehmien ajatella avaavan mahdollisuuksia myös jalostusvalinnan tehostamiseen. Maidontuotantoon voidaan valita vain parhaiden lehmäyksilöiden vasikat, kun uudistustarve pienenee ja jalostukseen käytettävät lehmät voidaan valita suuremmasta joukosta eläimiä. Tutkimus tulee tällaisenaan Valion Voimalehmä-hankkeen käyttöön.

Tiedekunta: Lääketieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Psykologian kandiohjelma Tekijä: Siiri Piha Työn nimi: Miten nuorten ennakkoluuloja ja rasistista käytöstä voidaan ehkäistä? Työn laji: Kandidaatintutkielma Kuukausi ja vuosi: Joulukuu 2022 Sivumäärä: 13 Avainsanat: Rasismi, ennakkoluulot, ennaltaehkäisy, nuoret Ohjaaja tai ohjaajat: Ilmari Kurki Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Muita tietoja: Tiivistelmä: Tavoitteet: Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä yhteen tietoa siitä, miten on mahdollista ehkäistä rasistia ennakkoluuloja ja rasistista käyttäytymistä nuorilla. Näkökulmana oli erityisesti se miten nuoren elämän tärkeät ihmissuhteet vaikuttavat tähän. Katsauksessa käsiteltiin vanhempien, ystävien, ikätoverien ja opettajien vaikutusta nuoren rasismiin. Lisäksi painotuksena oli, miten läheisten tahojen on mahdollista ennaltaehkäistä nuoren rasismia. Menetelmät: Katsaukseen valittiin artikkeleita, jotka tarjosivat tutkimuskysymykseen mahdollisimman laajasti tietoa ja olivat melko viimeaikaisia. Kyseessä ei siis ollut systemaattinen katsaus. Vanhin artikkeli oli vuodelta 2006 ja uusimmat tältä vuodelta (2022). Artikkeleita etsittiin esimerkiksi APA:n nettisivuilta (raising anti-racist children), joissa käsiteltiin rasismia, scopuksesta hakusanoilla ”kids” ja ”racism”, sekä tarvittaessa jo löydettyjen artikkelien sisällysluetteloista. Tulokset ja johtopäätökset: Läheisillä ihmisillä on suuri vaikutus siihen miten nuoren ennakkoluulot muodostuvat ja kehittyvätkö ennakkoluulot rasismiksi. Läheiset tahot voivat vaikuttaa nuoren ennakkoluuloihin muun muassa avoimien keskustelujen, empatian, toisten kokemusten ymmärtämisen, sekä omien ennakkoluulojen tarkastelun ja tiedostamisen avulla. Rasismia on selitetty useilla teorioilla. Keskeisiä näistä ovat Allportin kontaktihypoteesi, ryhmien välinen ahdistus, sisä- ja ulkoryhmäteoria ja empatian puute. On kuitenkin huomattu, että monet rasismia selittävät teoriat eivät ole tarpeeksi moniulotteisia selittämään rasismia kokonaisuudessaan. Kiinnostava näkökulma tulevalle tutkimukselle olisi mahdollisesti nyt jo olemassa olevien rasismia selittävien teorioiden laajentaminen. Lisäksi suuri osa tutkimuksesta oli tehty Yhdysvalloissa, joten tulevaisuudessa olisi hyödyllistä tehdä aiheesta lisää tutkimusta, myös Yhdysvaltojen ulkopuolella.

Kirjallisuuskatsaustutkielmassa käsitellään myötätuntouupumusta eläinlääketieteessä, keskittyen erityisesti eläinlääkärin ammatin tuomiin altistaviin tekijöihin ja niiden vaikutukseen. Myötätuntouupumus on tila, jossa ihminen alkaa kokea fyysisiä ja emotionaalisia oireita ollessaan läheisessä vuorovaikutuksessa traumatisoituneiden ihmisten kanssa. Myötätuntouupumus voi kehittyä, kun yksilö altistuu jatkuvasti toisten kärsimykselle ilman riittäviä keinoja purkaa tilannetta. Myötätuntouupumus eroaa työuupumuksesta, joka liittyy enemmän työstressiin ja toivottomuuden tunteeseen. Myötätuntouupumus on ilmiö, joka kehittyy hitaasti ja sen oireet voivat vaihdella fyysisistä oireista, kuten päänsärystä ja suolisto-oireista, työasioiden välttelyyn ja ylireagointiin. Suurimmiksi riskitekijöiksi eläinlääkäreiden työssä mainitaan eutanasiaan liittyvät tilanteet, omistajien ja organisaation rajoittuneet taloudelliset resurssit, työn haasteellisuus ja pitkät työpäivät. Lisäksi eläinlääkärien kohtaamat eettiset dilemmat, kuten omistajien pyynnöt turhista toimenpiteistä tai työpaikan resurssien puute hoitojen toteuttamiseen, ovat merkittäviä stressitekijöitä. Siirtymä eläinlääketieteessä kohti edistyksellisempää hoitoa, erityisesti seuraeläimiä hoidettaessa, on lisännyt eläinlääkäreiden stressiä ja altistumista myötätuntouupumukselle. Lisäksi eutanasiaan liittyvät tilanteet, eturistiriidat ja kustannuskysymykset tuovat omat haasteensa eläinlääkäreiden työlle ja henkiselle hyvinvoinnille. Myötätuntouupumuksen ennaltaehkäisyssä korostetaan moraalista herkkyyttä, avointa keskustelua moraalisista ongelmista työympäristössä sekä myötätuntokoulutusta, joka voi auttaa kehittämään selviytymisstrategioita ja sietokykyä myötätunnon aiheuttamalle ahdistukselle. Eettisten dilemmojen käsittely, erityisesti omistajien pyyntöihin liittyvät päätökset ja eutanasiatilanteet, ovat keskeisiä myötätuntouupumuksen hallinnassa ja ennaltaehkäisyssä eläinlääkärin työssä. Myötätuntouupumus on vakava ilmiö, joka vaatii huomiota ja asianmukaista hallintaa työympäristöissä, joissa altistutaan toisten kärsimykselle ja traumalle.