Browsing by Subject "ennuste"
Now showing items 1-7 of 7
-
(2019)The purpose of this master’s thesis is to evaluate the reliability of forest products forecast information produced by United Nations Economic Commission for Europe member States. The study also aims to answer which dimensions of data quality are the most important when producing these predictions This study is carried out as quantitative research and it focuses on the predictions made by the 27 member States, produced between 2002 and 2017. This research aims to find out what methods are used by different member States and which methods produce the most reliable results. This research also aims to find out if there are any differences in reliability when assessing different product flows (removals, production, exports or imports) of the various products analyzed. There were clear differences visible between different products in the results of this research. In some products, almost all member States had managed to produce reliable predictions, while for others majority of member States didn’t manage that. There were also differences between member States and some were clearly more reliable than others. The biggest factor affecting reliability was volume: for most parts, bigger volumes meant more reliable predictions. Production and removals were more reliable product flow than imports or exports. This is due to the nature of imports and exports, as they are more easily affected by outside impacts. Although all member States were able to be sorted into four groups based on how different product flows looked like, no clear patterns were visible when observing how different member States produce predictions. Almost all of the interviewed representatives of member States reported that they were using almost or exactly the same methods to produce predictions.
-
(2018)Afasialla tarkoitetaan kielen oppimisiän jälkeen syntynyttä kielellistä häiriötä. Se johtuu aivoihin kohdistuvasta vauriosta, useimmin aivoverenkiertohäiriöstä. Afasia ilmenee eri ihmisillä eri tavoin, mutta se vaikeuttaa henkilön mahdollisuuksia tuottaa, ymmärtää ja käyttää kieltä. Anomia eli nimeämisen vaikeus on afasian yleisin ja pitkäikäisin oire, jota esiintyy käytännössä kaikilla afasian saaneilla henkilöillä. Anomiaa ja sen kuntoutusta on tutkittu paljon, mutta tieto siitä, mitkä tekijät ennustavat kuntoutuksesta hyötymistä, on vielä vähäistä. Hyötymisellä voidaan tarkoittaa paitsi terapiassa harjoiteltujen käsitteiden parempaa nimeämistä terapian jälkeen, myös sitä, miten hyödyt yleistyvät sellaisiin käsitteisiin, joita ei ole terapiassa harjoiteltu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli löytää mitä tahansa sellaisia tekijöitä, joiden perusteella voidaan ennustaa sitä, miten afasian saanut henkilö hyötyy saamastaan kuntoutuksesta. Lisäksi pyrittiin löytämään vastauksia siihen, miten ennustavia tekijöitä voidaan hyödyntää kuntoutuksen suunnittelussa. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin neljästä tietokannasta: Scopus, PubMed, Science citation index expanded ja EBCSO academic search complete. Hakulauseke muodostui käsitteiden afasia, anomia, terapia, tulos ja ennuste erilaisista englanninkielisistä vastineista. Jo hakelausekkeessa haun ulkopuolelle rajattiin primaarit progressiiviset afasiat. Aineistoon hyväksyttiin vain vertaisarvioituja, englanninkielisiä artikkeleita, jotka abstraktin perusteella vastasivat asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Hakulausekkeella löytyi 54 artikkelia, joista aineistoon valikoitui kuusi. Lisäksi aineistoon poimittiin kaksi artikkelia hakujen ulkopuolelta. Tulokset osoittivat, että anomiakuntoutuksesta hyötymistä voidaan ennustaa erityisesti kielellis-kognitiivisten toimintojen perusteella. Tarkemmin ennustearvoa oli sillä, millä tasolla kielellistä prosessointia häiriö sijaitsee. Kun leksikaalis-semanttinen prosessointi oli säilynyt vahvana, hyödyt olivat vaikutukseltaan myös yleistyviä. Sanan psykolingvistisistä ominaisuuksista vain sanan helppo kuviteltavuus ennusti sen parempaa nimeämistä terapian jälkeen. Tiedot kuntoutettavan kielellisistä ja kognitiivisista taidoista ovat hyödyllisiä sopivaa kuntoutusmenetelmää valittaessa ja ne auttavat suunnittelemaan kohdennetumpia interventioita, jossa huomioidaan henkilön vahvuudet ja heikkoudet.
-
(2017)Tavoitteet. Traumaattisilla aivovammapotilailla esiintyy paljon pysyviä ja laaja-alaisia toiminnan haittoja. Nämä potilaat tarvitsevat usein pitkäaikaista kuntoutusta, joka hyvin kuluttavaa heille itselleen, mutta myös yhteyskunnalle. Muun muassa tämän takia tehokkaiden kuntoutusmenetelmien kehittäminen ja resurssien tehokas jakaminen olisi tärkeää. Tässä erilaiset ennustemallit ovat suuressa roolissa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että traumaattisten aivovammojen kokonaisennustetta voidaan ennustaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko myös traumaattisiin aivovammoihin liittyviä kielellisiä ja kommunikatiivisia häiriötä ennustaa trauman akuuttivaiheessa, sekä mitkä olisivat tärkeimmät näitä häiriöitä ennustavat tekijät. Menetelmät. Tässä tutkielmassa menetelmänä käytettiin kertovaa kirjallisuuskatsausta. Aineistoa haettiin kolmesta lääketieteellisesti kattavasta tietokannasta yhdellä hakulausekkeella. Haku- ja valintakriteerien perusteella aineistoon valikoitui viisi artikkelia, joiden tuloksia tarkasteltiin kriittisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän tutkielman perusteella näyttäisi, että traumaattisiin aivovammoihin liittyviä kielellisiä häiriötä voitaisiin jossain määrin ennustaa ainakin lyhyellä aikavälillä. Kielellisten vaikeuksien vaikutukset kommunikaatioon jäivät kuitenkin hieman epäselviksi. Suurempi vamman vaikeusaste sekä aivorungon vaurio olivat yhteydessä huonompaan suoriutumiseen kielellisissä tehtävissä. Lisäksi mahdollisia heikomman kielellisen suoriutumisen ennustajia olivat potilaan korkeampi ikä ja aiemmat neurologiset häiriöt sekä pidempi aika trauman ja suun kautta syömisen aloittamisen välillä. Ennustetekijöiden lisätutkimukset ovat kuitenkin tarpeen. Kielellisten ja kommunikatiivisten ennustustekijöiden tutkimisella on paljon kliinistä arvoa, sillä erilaisten prognoosimallien avulla voidaan muun muassa antaa potilaan omaisille tarkempaa tietoa sairaudenkulusta, sekä tehdä päätöksiä mahdollisista tukitoimista ja resurssien jakamisesta.
-
(2019)Mediaalinen patellaluksaatio on perinnöllinen sairaus ja yksi yleisimmistä ortopedisistä vaivoista koirilla. Sitä voidaan hoitaa konservatiivisesti tai kirurgisesti. Mediaalisen patellaluksaation syntymekanismin ymmärtämiseksi on hyvä hahmottaa polven anatomia ja normaali toiminta. Patellan mediaalinen luksoituminen aiheutuu rakenteellisista altistavista tekijöistä, kuten reisiluun kaulan pienentyneestä kallistuskulmasta, reisiluun telauran mataluudesta ja sääriluun kyhmyn normaalia mediaalisemmasta sijainnista. Nämä johtavat nelipäisen reisilihaksen pystysuoran linjan siirtymiseen mediaalisesti, jolloin patella ajautuu telauran sisäpuolelle. Luuston muutokset voivat olla todettavissa jo vastasyntyneillä pennuilla, mutta mediaalinen patellaluksaatio kehittyy koirille kasvun aikana. Sen taustalla on harvoin trauma. Pienikokoisilla koiraroduilla, kuten chihuahua, yorkshirenterrieri ja pomeranian, mediaalinen patellaluksaatio on kaikkein yleisintä. Sen kehittyminen saattaa liittyä kääpiökokoisuuteen vaikuttaviin geeneihin. Mediaalisten patellaluksaatioiden määrä on kasvanut myös suurilla koiraroduilla viime aikoina. Koirilla mediaalinen patellaluksaatio diagnosoidaan yleisimmin 1-4 vuoden iässä. Diagnoosi tehdään ontumatutkimuksen ja kliinisen tutkimuksen avulla. Tyypillinen oire on yksittäisten askelten väliin jättäminen oireilevalla takajalalla. Oirekuva vaihtelee oireettomasta vakavaan ontumaan. Mediaalisen patellaluksaation vakavuus määritellään asteikolla yhdestä neljään. Ensimmäisen asteen luksaatiossa patella saadaan manuaalisesti luksoitumaan telaurastaan, mutta se palautuu paikalleen itsestään. Toisen asteen luksaatiossa patella luksoituu helposti paikaltaan myös spontaanisti, mutta pääasiallisesti se sijaitsee telaurassaan polven ollessa ojennettuna. Kolmannen asteen luksaatiossa patella on jatkuvasti luksoituneena telauran sisäpuolelle, mutta saadaan palautumaan paikalleen manuaalisesti. Neljännen asteen luksaatiossa patella on pysyvästi luksoituneena. Konservatiivista hoitoa suositellaan ensimmäisen ja toisen asteen patellaluksaatioiden hoitoon oireettomille täyskasvuisille koirille. Konservatiiviseen hoitoon kuuluvat kipulääkitys, lepo, liikunnan rajoittaminen, painonhallinta ja fysioterapia. Kirurgista hoitoa suositellaan kasvaville koirille ja kaikille oireileville koirille luksaation asteesta riippumatta. Mediaalisen patellaluksaation kirurgisen korjauksen tavoitteena on saada patella vakautettua paikalleen telauraansa ja palauttaa nelipäisen reisilihaksen suuntaus oikealle linjalle. Näihin tavoitteisiin päästään käyttämällä yhdistelmää pehmytkudoksia ja luustoa muokkaavia tekniikoita. Reisiluun telauraa voidaan syventää erilaisilla menetelmillä, sääriluun kyhmyä voidaan siirtää lateraalisuuntaan ja pehmytkudoksia muokata. Kirurgisen korjauksen ennuste on yleensä hyvä, ja komplikaatioita esiintyy alle neljäsosalla leikatuista potilaista. Paras ennuste leikkaukselle on ensimmäisen asteen luksaatioissa. Suurilla koirilla leikkauskomplikaatioita esiintyy enemmän kuin pienillä. Kirjallisuuskatsaukseen on koottu nykytietämys medialliselle patellaluksaatiolle altistavista tekijöistä, sen hoidosta, komplikaatioista ja ennaltaehkäisystä. Katsausta voidaan hyödyntää esimerkiksi opetuksessa tai koirien kasvatuksessa. Jalostuskoirien valinnassa tulee välttää koiria, joilla on mediaalinen patellaluksaatio, koska se aiheuttaa pitkäaikaista, kroonista kipua ja on sen vuoksi huomattava koirien hyvinvointia heikentävä sairaus.
-
(2021)Tutkimuksessa havainnointiin HUS Syöpäkeskuksessa vuosina 2008–2017 ihomelanooman diagnoosin saaneiden potilaiden seurantaa, taudin uusiutumista ja selviytymistä. Potilaiden tietoja kerättiin vuoden 2019 syyskuuhun saakka. Tutkimuksen tarkoituksena oli havainnoida HUS Syöpäkeskuksessa hoidettujen potilaiden ihomelanoomadiagnooseja, tapahtunutta seurantaa ja sen ominaisuuksia. Tutkimus analysoi seurannan eri vaiheita ja uusiutuman diagnostiikkatapoja. HUS Syöpäkeskuksessa hoidettiin 808 mainittuina vuosina diagnosoitua melanoomapotilasta, joista 783 saatiin kerättyä levinneisyysluokittelun mahdollistava määrä tietoa. Levinneisyysasteen III ihomelanoomissa potilaiden keski-ikä oli 60 vuotta ja potilaista 59 % oli miehiä. Evakuaatiotoimenpide tehtiin diagnoosivaiheessa näissä taudeissa 74 prosentille. Uusiutuvista levinneisyysasteen III ihomelanoomista suurin osa oli alaluokkaa IIIC. TT-tutkimus havaitsi luokan III ihomelanoomien kaikista uusiutumista lähes puolet ja sen hyöty korostui systeemisissä uusiutumissa. Levinneisyysasteen IIIC ensimmäisistä uusiutumista suurin osa havaittiin ensimmäisenä seurantavuotena, kun taas IIIA potilailla uusiutumia todettiin suhteellisesti enemmän toisena seurantavuotena ja IIIB potilailla toisena ja kolmantena seurantavuotena. Systeemisten uusiutumien osuus oli 41 %, joista merkittävä osa ilmeni jo ensimmäisenä seurantavuotena. Systeemiset ensimmäiset uusiutumat esiintyivät keskimäärin noin puoli vuotta myöhemmin kuin paikalliset ja ne ilmaantuivat tasaisemmin kahden ensimmäisen seurantavuoden aikana. Tulokset sekä viisivuotisseurannassa että kokonaisselviytymisestä vuosien 2008–2019 aikana vastaavat suuruusluokaltaan AJCC8-luokituksen elossaololukuja. Selviytymisen havaittiin myös heikkenevän odotetusti riskiluokan mukaan. Eri alaluokkien ennusteet taudin uusiutumisen toteamisen jälkeen olivat samansuuntaisia. Tutkimus havainnollistaa HUS-alueen levinneisyysasteen III potilaiden seurannan toteutumista ja sen eri osa-alueiden diagnostista merkittävyyttä havaita uusiutumia tässä potilasryhmässä. Melanoomapotilaista ei ole vielä kattavaa rekisteriä HUS-alueella eikä kansallisella tasolla. Tutkimus vastaa osaltaan tähän puutteeseen ja tarjoaa tietoa melanooman esiintymisestä ja ennusteesta kotimaisten hoitosuositusten valossa. Tätä tietoa voidaan jatkossa käyttää arvioitaessa melanoomapotilaiden hoidon tehokkuutta ja seurannan tarpeita Suomessa. Avainsanat: Melanoma / Diagnostic imaging; Melanoma / Pathology; Follow-Up Studies; Neoplasm Recurrence; Population Surveillance, Prognosis, Posoperative Period
-
(2021)Tutkimuksessa havainnointiin HUS Syöpäkeskuksessa vuosina 2008–2017 ihomelanooman diagnoosin saaneiden potilaiden seurantaa, taudin uusiutumista ja selviytymistä. Potilaiden tietoja kerättiin vuoden 2019 syyskuuhun saakka. Tutkimuksen tarkoituksena oli havainnoida HUS Syöpäkeskuksessa hoidettujen potilaiden ihomelanoomadiagnooseja, tapahtunutta seurantaa ja sen ominaisuuksia. Tutkimus analysoi seurannan eri vaiheita ja uusiutuman diagnostiikkatapoja. HUS Syöpäkeskuksessa hoidettiin 808 mainittuina vuosina diagnosoitua melanoomapotilasta, joista 783 saatiin kerättyä levinneisyysluokittelun mahdollistava määrä tietoa. Levinneisyysasteen III ihomelanoomissa potilaiden keski-ikä oli 60 vuotta ja potilaista 59 % oli miehiä. Evakuaatiotoimenpide tehtiin diagnoosivaiheessa näissä taudeissa 74 prosentille. Uusiutuvista levinneisyysasteen III ihomelanoomista suurin osa oli alaluokkaa IIIC. TT-tutkimus havaitsi luokan III ihomelanoomien kaikista uusiutumista lähes puolet ja sen hyöty korostui systeemisissä uusiutumissa. Levinneisyysasteen IIIC ensimmäisistä uusiutumista suurin osa havaittiin ensimmäisenä seurantavuotena, kun taas IIIA potilailla uusiutumia todettiin suhteellisesti enemmän toisena seurantavuotena ja IIIB potilailla toisena ja kolmantena seurantavuotena. Systeemisten uusiutumien osuus oli 41 %, joista merkittävä osa ilmeni jo ensimmäisenä seurantavuotena. Systeemiset ensimmäiset uusiutumat esiintyivät keskimäärin noin puoli vuotta myöhemmin kuin paikalliset ja ne ilmaantuivat tasaisemmin kahden ensimmäisen seurantavuoden aikana. Tulokset sekä viisivuotisseurannassa että kokonaisselviytymisestä vuosien 2008–2019 aikana vastaavat suuruusluokaltaan AJCC8-luokituksen elossaololukuja. Selviytymisen havaittiin myös heikkenevän odotetusti riskiluokan mukaan. Eri alaluokkien ennusteet taudin uusiutumisen toteamisen jälkeen olivat samansuuntaisia. Tutkimus havainnollistaa HUS-alueen levinneisyysasteen III potilaiden seurannan toteutumista ja sen eri osa-alueiden diagnostista merkittävyyttä havaita uusiutumia tässä potilasryhmässä. Melanoomapotilaista ei ole vielä kattavaa rekisteriä HUS-alueella eikä kansallisella tasolla. Tutkimus vastaa osaltaan tähän puutteeseen ja tarjoaa tietoa melanooman esiintymisestä ja ennusteesta kotimaisten hoitosuositusten valossa. Tätä tietoa voidaan jatkossa käyttää arvioitaessa melanoomapotilaiden hoidon tehokkuutta ja seurannan tarpeita Suomessa. Avainsanat: Melanoma / Diagnostic imaging; Melanoma / Pathology; Follow-Up Studies; Neoplasm Recurrence; Population Surveillance, Prognosis, Posoperative Period
-
(2014)Passenger cars cause negative externalities to society and their role as the most important vehicle of transport in Finland is definite. Finland is globally highly motorized country and our passenger car stock is marked by its high average age which causes additional negative externalities. The passenger car stock renews slowly and therefore the effects noticed in this work will effectively take place only after 2020. The main objective of the Thesis was to widely clarify the development of Finnish passenger car stock until the year 2025 and not to go so much on specific details. Main task was to develop insights about the development of passenger cars stock size, the market shares of different technologies, the effect of development on taxes from passenger cars, reduction rates of emissions and the price tags on new technologies. The Thesis was carried out as an assignment from Finnish Transport Safety Agency Trafi and was made to serve the experts at Trafi and give them a general view about the development of Finnish passenger car stock in near future. First goal was to understand the current situation and the reasons for being here. After acquiring a wide view about the current situation the objective was to develop alternative scenarios about the development of Finnish car stock and its features. The scenarios were based on literature review, own calculations made by the writer and interviews from top experts. The outcomes of the scenarios were then analysed from different points of view. Scenarios were compared and most realistic ones were highlighted and their effects were considered to take place in Finland during the time scope. Given the large car stock and its slow renewal rate the effects and developments within the stock are considered to happen slowly. This means that new, safer and more energy efficient cars are becoming more general in the stock relatively slowly which causes the negative externalities to take place longer than in the case of fast renewal rate. Emissions levels from new cars will continue to decrease and hybrids and rechargeable hybrids will continues to get more and more market shares among new cars. The rate of development can greatly be affected with political decisions.
Now showing items 1-7 of 7