Browsing by Subject "epäsymmetria"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2017)Tutkielmassani tarkastelen apteekin reseptitiskin vuorovaikutusta. Tavoitteenani on selvittää, miten vuorovaikutuksen institutionaalisuus ilmenee eli millaiset arkivuorovaikutuksesta eroavat piirteet ovat apteekkiasioinnille tyypillisiä. Tarkasteluni kohdistuu asioinnin kokonaisra-kenteeseen sekä muihin institutionaalisuutta ilmentäviin piirteisiin: rutiinistuneisiin kysymyksiin, osallistujien roolien ilmenemiseen, termien käyttöön sekä puhuttelukäytänteisiin. Apteekki on asiointipaikkana omanlaisensa sekoitus kaupankäynnin ja terveydenhuollon diskursseja, ja se poikkeaa siten aiemmin asiointitutkimuksen kohteina olleista paikoista, kuten Kelasta, R-kioskista ja lääkärin vastaanotosta. Tutkimusmenetelmänäni on keskustelunanalyysi, ja teoriataustana hyödynnän aiempaa tutkimusta institutionaalisesta vuorovaikutuksesta, erityisesti asiointitilanteiden tutkimusta. Aineistonani on 5,5 tuntia litteroitua videomateriaalia, joka käsittää 58 vuonna 2015 resepti-tiskillä kuvattua asiointitilannetta helsinkiläisestä apteekista. Videoilla esiintyy 56 eri asiakasta ja kuusi farmasistia. Analyysi osoittaa, että reseptitiskin vuorovaikutuksesta voi muodostaa keskustelun ko-konaisrakenteen, joka koostuu tervehtimisestä, käynnin syyn esittämisestä, käynnin syyn kä-sittelystä ja keskustelusta sekä maksamisesta ja lopputervehdyksistä. Käynnin syyn käsittelyn ja lääkkeestä keskustelemisen toimintavaiheeseen kuuluvat lääkkeen määrästä, hinnasta ja käytöstä keskusteleminen, ja tämä jakso sallii ja sisältää kaikkein eniten variaatiota. Siten se onkin eniten arkivuorovaikutusta muistuttava toimintajakso. Kokonaisrakenteen alun ja lopun toimintajaksot ovat toiminnaltaan ja keskustelultaan paljon kiteytyneempiä ja toistuvatkin samankaltaisina asioinnista toiseen. Jo pelkästään se, että apteekin vuorovaikutuksen tyypillistä etenemistä on mahdollista kuvata tilanteesta toiseen toistuvana mallina ja kaavana, kertoo vuorovaikutuksen institutio-naalisuudesta. Institutionaalisuudesta kertoo myös toimintojen rutiinistuminen, jota kuvaan kahden kiteytyneen kysymyksen avulla. Institutionaaliselle vuorovaikutuksella ominaiset osanottajien toisistaan eroavat roolit ja keskinäinen epäsymmetria ovat nähtävissä siinä, miten farmasisti viittaa itseensä itsenäisenä toimijana ja instituutionsa jäsenenä sekä siinä, miten eri tavoin osanottajat käyttävät termejä. Myös osanottajien käyttämien puhuttelumuotojen voi katsoa olevan epäsymmetrisiä. Siinä missä asiakkaat usein sinuttelevat, käyttävät farmasistit implisiittisiä puhuttelun keinoja sekä pronominitonta teitittelyä.
-
(2023)Tässä tutkielmassa käsitellään hevosen kipukäyttäytymisen yhteyttä ontumaan. Aiempien tutkimuksien mukaan ontuma on yksi urheiluhevosen yleisimmistä ongelmista. Hevosten kipuilmeitä on hyödynnetty useissa tutkimuksissa klinikkaolosuhteissa. Myös ontuman yhteydessä kipuilmeitä ja -käyttäytymistä on tutkittu. Ei ole kuitenkaan pystytty määrittämään käyttäytymismuotoja, jotka ovat merkki nimenomaisesti ontumasta. Kipukäyttäytymisen taustalla voi olla ontuman sijaan esimerkiksi kipu sisäelimissä, suussa tai selässä, epäsopivat varusteet tai liian vaikeat tehtävät. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, voiko jotain kipukäyttäytymisen muotoa pitää spesifisenä juuri ontumalle ja voiko kuka tahansa hevosten parissa toimiva henkilö hyötyä kipukäyttäytymisen arvioimisesta ja tunnistamisesta. Aineistona oli 30 ratsastuskouluhevosta, joiden mahdollinen ontuma määritettiin inertiaalisensorien sekä silmämääräisen ontumatutkimuksen avulla. Lisäksi hevosten kipuilmeitä tutkittiin ja niiden kipukäyttäytymistä ratsastaessa arvioitiin Arvioijien 1 ja 2 toimesta. Hevosten kokonaisepäsymmetrian vaihteluväli oli 13–211 ja mediaani 52. Silmämääräisen ontumatutkimuksen antaman AAEP-arvon mediaani oli 1,5 ja vaihteluväli oli 0–2,5. Inertiaalisensorien symmetrisesti liikkuvia hevosia oli viisi, kun taas AAEP:n mukaan yhdeksän hevosista liikkui ilman ontumaa. Arvioijien 1 ja 2 tulokset korreloivat keskenään merkitsevästi. Arvioijan 1 tulosten vaihteluväli oli 3–20 ja mediaani 9 ja Arvioija 2 tulosten vaihteluväli oli 1–19 ja mediaani 8. Merkitsevää korrelaatiota havaittiin myös Arvioija 2 ja kipuilmeiden kanssa. Muiden tulosten välillä ei havaittu merkitsevää korrelaatiota. Tutkimuksessa havaittiin useita haasteita kipukäyttäytymisen arvioinnissa, kuten videoiden huono laatu. Lopputulemana kuitenkin oli, että kipukäyttäytymisen arvioimista voidaan käyttää työkaluna, kun halutaan tunnistaa hevosen kipu ajoissa ja siitä voi olla hyötyä kaikille hevosten parissa toimiville henkilöille. Kipukäytöksen perusteella hevoselle ei kuitenkaan voida diagnosoida ontumaa. Muut kivunlähteet tulee aina huomioida ja poissulkea.
-
(2023)Tässä tutkielmassa käsitellään hevosen kipukäyttäytymisen yhteyttä ontumaan. Aiempien tutkimuksien mukaan ontuma on yksi urheiluhevosen yleisimmistä ongelmista. Hevosten kipuilmeitä on hyödynnetty useissa tutkimuksissa klinikkaolosuhteissa. Myös ontuman yhteydessä kipuilmeitä ja -käyttäytymistä on tutkittu. Ei ole kuitenkaan pystytty määrittämään käyttäytymismuotoja, jotka ovat merkki nimenomaisesti ontumasta. Kipukäyttäytymisen taustalla voi olla ontuman sijaan esimerkiksi kipu sisäelimissä, suussa tai selässä, epäsopivat varusteet tai liian vaikeat tehtävät. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, voiko jotain kipukäyttäytymisen muotoa pitää spesifisenä juuri ontumalle ja voiko kuka tahansa hevosten parissa toimiva henkilö hyötyä kipukäyttäytymisen arvioimisesta ja tunnistamisesta. Aineistona oli 30 ratsastuskouluhevosta, joiden mahdollinen ontuma määritettiin inertiaalisensorien sekä silmämääräisen ontumatutkimuksen avulla. Lisäksi hevosten kipuilmeitä tutkittiin ja niiden kipukäyttäytymistä ratsastaessa arvioitiin Arvioijien 1 ja 2 toimesta. Hevosten kokonaisepäsymmetrian vaihteluväli oli 13–211 ja mediaani 52. Silmämääräisen ontumatutkimuksen antaman AAEP-arvon mediaani oli 1,5 ja vaihteluväli oli 0–2,5. Inertiaalisensorien symmetrisesti liikkuvia hevosia oli viisi, kun taas AAEP:n mukaan yhdeksän hevosista liikkui ilman ontumaa. Arvioijien 1 ja 2 tulokset korreloivat keskenään merkitsevästi. Arvioijan 1 tulosten vaihteluväli oli 3–20 ja mediaani 9 ja Arvioija 2 tulosten vaihteluväli oli 1–19 ja mediaani 8. Merkitsevää korrelaatiota havaittiin myös Arvioija 2 ja kipuilmeiden kanssa. Muiden tulosten välillä ei havaittu merkitsevää korrelaatiota. Tutkimuksessa havaittiin useita haasteita kipukäyttäytymisen arvioinnissa, kuten videoiden huono laatu. Lopputulemana kuitenkin oli, että kipukäyttäytymisen arvioimista voidaan käyttää työkaluna, kun halutaan tunnistaa hevosen kipu ajoissa ja siitä voi olla hyötyä kaikille hevosten parissa toimiville henkilöille. Kipukäytöksen perusteella hevoselle ei kuitenkaan voida diagnosoida ontumaa. Muut kivunlähteet tulee aina huomioida ja poissulkea.
Now showing items 1-3 of 3