Browsing by Subject "ergonomia"

Tutkielmassa tarkastellaan sidoksia, joilla kääntäminen ja typografia liittyvät toisiinsa. Tavoitteena on vahvistaa kääntäjien tietoisuutta typografisten valintojen merkityksestä ja selvittää nykykääntäjien typografista kompetenssia ja mahdollista koulutustarvetta. Kääntäjä tarvitsee typografiaa vahvistaakseen asiantuntijuuttaan viestinnässä ja tekstintuotannossa. Julkaisun ulkoasun vaikutusta viestin vastaanottamiseen tarkastellaan käännöstieteen, semiotiikan, typografian ja kulttuurisen tekstintutkimuksen näkökulmasta. Erikseen paneudutaan typografian merkitykseen sarjakuvan kääntämisessä. Käännöstieteellinen tarkastelu pohjautuu mm. Jürgen F. Schoppin typografiaa ja kääntämistä käsitteleviin teksteihin sekä Klaus Kaindlin tutkimuksiin typografian vaikutuksista sarjakuvan kääntämisessä. Typografian osalta keskeisimpiä lähteitä ovat Markus Itkosen, Sarah Hyndmanin ja Jorma Hinkan kirjoitukset sekä Riitta Brusilan kirjoittamat ja toimittamat tekstit. Typografian varhaisia teoreetikkoja edustavat Beatrice Warde ja Jan Tschichold. Marraskuussa 2017 sain 93 vastausta KAJ:n ja SKTL:n jäsenille tekemääni verkkokyselyyn, joka koski työelämän odotuksia ja kääntäjien typografisia valmiuksia. Kyselyssä oli monivalintatehtäviä, joista osaa oli mahdollista täydentää omin sanoin. Vastauksissa todentuu tekstin sisällön ja ulkoasun jopa symbioottinen suhde, ja tutkimuksesta voi tehdä seuraavat päätelmät: Tulkin työssä typografialla on selvästi vähäisempi rooli kuin useimmilla kääntäjillä, mutta kääntäjän työhön typografia nivoutuu monin tavoin. Kääntäjien työnkuvat ovat moninaisia, mistä johtuen osaamiseen kohdistuu vaihtelevia odotuksia. Typografiasta tullaan tietoisiksi viimeistään silloin, kun työhön liittyy esim. fontti-, merkki-, mahtumis- tai näkyvyysongelmia. Tekniset muutokset tai rajoitteet käyttöympäristössä vaikuttavat luettavuuteen. Eniten typografiaan liittyviä kysymyksiä pohtivat asiatekstinkääntäjät. Tilaongelmia ilmenee varsinkin av-kääntämisessä, lokalisoinnissa, ohjelmisto- ja käyttöliittymäkääntämisessä ja sekä runsaasti kuvitettujen julkaisujen kääntämisessä. Kirjaintyypit kiinnostavat pääosaa kääntäjistä, neljännestä paljon tai erittäin paljon. Vastaajat arvostavat kirjainten selkeyttä, neutraaliksi koettua luonnetta ja hyvää luettavuutta, mutta tarpeet ja mieltymykset vaihtelevat. Yli puolet vastanneista on ollut vastuussa julkaistavan tekstin ulkoasusta, runsas viidennes usein. Neljännes kertoi taittaneensa. Osaamisen taso on kirjava: vain harvoilla on typografista koulutustaustaa. Lähes puolet vastaajista on tehnyt työssään typografisia valintoja julkaistavaksi tarkoitetulle tekstille. Kieliversioita tekeviltä kääntäjiltä odotetaan vähintäänkin typografian hienosäätöä. Käännösmuistiohjelmissa vaikuttaa olevan kehittämisen varaa niin ergonomian kuin käytettävyyden osalta. Käyttämiinsä käännösmuistiohjelmiin tyytymättömiä oli vastaajista 18 prosenttia. Kääntäjät tuntevat typografian kulttuurikohtaisia konventioita, mutta typografisessa kompetenssissa on puutteita. 31 prosenttia vastaajista oli tästä tietoinen ja haluaisi parantaa osaamistaan. 33 prosenttia ei kuitenkaan kaivannut typografiaan liittyvää koulutusta ja 35 prosenttia ei osannut sanoa.

The aim of this work was to study what kind of working grips people use to knit in Finland and decide if one grip is superior to others. I investigated how knitters have adopted their grips and how they experience their knitting. I also explored whether it is possible to change one's grip. To provide a theoretical basis for the research I observed knitting in terms of culture, skill and ergonomics. The first part of the study material comprised video recordings of the grips of 95 knitters together with background information collected via a questionnaire during the education of craft teachers at the University of Helsinki in spring 2004, 2005 and 2006. Using the data obtained I focused on three knitters, whose grip of the knitting needles clearly differed from the ergonomically good grip. In addition to them I interviewed one student, who had changed over to more ergonomic way of knitting after participating in the first part of this study. In this respect my study is a several events' case study. In order to analyse my data I used both qualitative and quantitative content analysis methods to complement each other. Most of my research participants had learned to knit in first years of elementary school or comprehensive school. Almost everyone had adopted the basics of knitting by imitating, and many of them had corrected "incorrect" positions from verbal instructions. Through practice the imitated position had gradually become the style unique to each knitter. The findings showed that students' background in knitting is quite varied due to the diverse level of craft teaching. This is reflected in their knitting grips and their interest in knitting. Students do not think that there is one right working grip. The most important thing is that working seems as fluent and relaxed as possible, at which point knitting is easy and flows freely. They often consider their own style so pleasing and well-functioning that they do not think there could be any room for improvement. This study pointed out that, while it is possible to change a knitter's working grip, there is a bigger challenge in acknowledging weaknesses in one's know how. According to the results of my research, the most common working grip among Finnish knitters' corresponds with the grip that has been described as ergonomically good. Over one third of all participants knitted this way. Hands keep the knitting firmly but without tension. The forefinger that guides the yarn from the ball rests gently against the knitting needle, and the yarn goes in front of the first joint of the forefinger. The position of the hands and loops is the same as in the ergonomically good grip, i.e. the fingertips of both hands and the loops are near the tips of the knitting needles, so that the fingers only have to move small distances. When knitters purl and plain, they commonly pick up the yarn from the back of the knitting needle in the same way as when knitting. While researching the common features of working grips I have learned what abnormal grips are like. Although I recognized many different ways to knit, all the peculiar grips were modifications of the continental way of knitting. The results of this study give a clear picture of those points knitters should focus their attention on in order to gain a good hold of the needles.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan valtioneuvoston kanslian kieliasiantuntijoiden (kääntäjien) kokemuksia ja näkemyksiä vuonna 2019 kanslian käännös- ja kielitoimialalla käyttöönotetun EU Council Presidency Translator konekääntimen (lyhyemmin Presidency Translator) käytöstä ja konekääntämisestä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia vaikutuksia Presidency Translatorin käytöllä kääntäjien mielestä on heidän työskentelyynsä ja miten kääntäjät toisaalta suhtautuvat konekääntimen käyttöön käännöstyössä ja konekääntämisen kasvavaan merkitykseen käännösalalla. Tutkielman teoriaosiossa taustoitetaan aihetta esittelemällä käännösteknologiaa ja konekääntämisen historiaa ja nykypäivää. Tavoitteena on muodostaa yleiskuva siitä, miten käännösteknologian kehitys on vaikuttanut käännösalaan ja sitä kautta kääntäjän toimenkuvaan. Teoriaosiossa tarkastellaan myös käännöstyön ergonomiaa ja sosioteknisiä haasteita, joita käännösteknologian käyttöön liittyy. Tutkimuksen kontekstin kuvaamiseksi teoriaosiossa esitellään lisäksi valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialaa ja konekäännöshankkeita, joissa kanslia on ollut mukana. Tutkimus toteutettiin kaksiosaisena kyselynä, joka lähetettiin yhteensä 62:lle valtioneuvoston kanslian englannin ja ruotsin kääntäjälle tammi–helmikuussa 2020. Ensimmäisen osan vastausprosentti oli 68 % ja toisen osan 52 %. Aineistona on kyselyn avulla kerätty vastausaineisto. Kyselyn vastauksia analysoidaan neljässä osassa: vastaajien taustatiedot, Presidency Translatorin käyttö, Presidency Translatorin käytön vaikutukset työskentelyyn ja kääntäjien suhtautuminen konekääntämiseen. Analyysissa hyödynnetään teoriaohjaavaa laadullista sisällönanalyysia. Analyysista käy ilmi, että Presidency Translatorin käytön keskeisin vaikutus kanslian kääntäjien työhön on työskentelyn nopeutuminen. Vaikutus perustuu siihen, että kääntäjä saa konekäännöksestä ideoita ja pohjan käännökselle, sekä siihen, että mekaaninen työ, kirjoitus, vähenee. Analyysissa todetaan, että kirjoittamisen vähenemisellä voi myös olla positiivinen vaikutus ergonomiaan. Lisäksi analyysissa havaitaan, ettei Presidency Translatorin käyttö keskimäärin kuormita kääntäjiä, vaan pikemminkin helpottaa kääntäjien työskentelyä, vaikka konekääntimen käyttöön joitain haasteita liittyykin. Analyysin perusteella valtioneuvoston kanslian kääntäjät suhtautuvat konekääntimen käyttöön käännöstyössä pääosin positiivisesti ja pitävät konekäännintä hyödyllisenä työkaluna. Suhtautuminen konekääntämisen yleistymiseen kääntäjän ammatin ja ammattiosaamisen kannalta on vaihtelevampaa, ja vastaajat näkevät kehityksessä samaan aikaan niin myönteisiä kuin kielteisiäkin puolia. Myönteisenä nähdään erityisesti konekääntimen hyödyllisyys käännösprosessissa. Vastaajissa aiheuttaa kuitenkin jonkin verran huolta kääntäjän ammatin arvostuksen ja kääntäjien ammattiosaamisen mahdollinen lasku tulevaisuudessa konekääntimien käytön yleistyessä. Enemmistö aihetta kommentoineista ei tosin usko, että konekääntimien käytön kasvu olisi uhka kääntäjän ammatille.