Browsing by Subject "finanssipolitiikka"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2018)A liquidity trap is a situation in which nominal interest rates are near or at zero, and as a result traditional monetary policy interventions to boost economic growth with lower interest rates become ineffective. However, different types of unconventional fiscal and monetary policies can still be used to circumvent the zero lower bound on interest rates. This thesis studies two different kinds of liquidity trap situations: expectations-driven liquidity traps that are caused by exogenous shocks to consumer confidence, and fundamental ones that are caused by discount factor shocks that affect the household's time preferences. The thesis mainly focuses on the expectations-driven traps, and also applies the analysis to the real situation in Japan and its long struggle with low economic growth and near-zero nominal interest rates. In the theoretical setup, the basic fiscal policy tools include government spending and two taxes: a lump-sum tax and labor income tax. In addition, the model includes taxes on consumption and profits. The purpose of the analysis is to see how both conventional and unconventional fiscal policies work in different types of liquidity traps, especially in the expectations-driven case. The main sources that form the basis for the theoretical setup in this thesis are Mertens and Ravn (2014) and Correia, Nicolini and Teles (2013). This thesis also includes a quantitative evaluation that is based on the theoretical model and uses the Japanese economy as a setting. This brings new contribution to existing research, as most of it has taken place in the U.S or Europe. The results of the quantitative evaluation suggest that combining both decreases in labor taxes and increases in consumption taxes could have a stronger effect on inflation than lowering labor taxes alone. However, it is also noted that the actual effects of similar policies in Japan have shown ambiguous results.
-
(2015)Suomen valtio sitoutui vuonna 1995 YK:n Pekingin julistuksen ja toimenpideohjelman allekirjoittaessaan ottamaan sukupuolinäkökulman huomioon kaikessa toiminnassaan. Pro gradu -tutkielma tarkastelee, miten sukupuolivaikutuksia arvioidaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonalakohtaisten talousarvioesitysten valmistelussa ja miten sukupuolinäkökulma ilmenee valtion talousarvioesityksessä. Tutkimuksen kontekstina ovat 1980- ja 1990-luvuilla tapahtuneet politiikan muutokset, jotka asettavat yhä tiukemmat reunaehdot tasa-arvopolitiikan suunnittelulle ja toimeenpanolle. Tutkielma soveltaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista käsittelevää kansainvälistä ja kansallista tutkimusta. Tämän lisäksi se pohjaa uusinstitutionalistiseen ja uusliberaalia hallintoideologiaa käsittelevään tutkimukseen. Tutkielman kirjalliseen aineistoon kuuluvat Suomen valtion talousarvioesitys vuodelle 2014, sosiaali- ja terveysministeriön toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma vuosille 2012–2015 sekä ministeriön toiminnallisen tasa-arvotyöryhmän työsuunnitelma vuodelle 2014. Tutkielman empiirinen haastatteluaineisto koostuu seitsemän henkilön asiantuntijahaastattelusta. Haastateltavat toimivat kahdessa tarkasteltavassa ministeriössä talousarviovalmisteluun tai tasa-arvovastuisiin liittyvissä tehtävissä. Tutkimustulosten perusteella sukupuolivaikutusten arvioinnit eivät ole vakiintuneet osaksi tarkasteltavien ministeriöiden valmistelu-työtä. Vastuu sukupuolivaikutusten arviointien tekemisestä on haastateltaville epäselvä, ja ministeriöiden sisäisten tasa-arvo-työryhmien asema talousarvioesityksen valmistelussa on epäselvä tai heikko. Ministeriöiden hallinnonalakohtaisissa yhteenvedoissa esityksen sukupuolivaikutuksista ilmenee eroja erityisesti siinä, ketkä osallistuvat yhteenvedon laatimiseen ja tehdäänkö arvio vuosittain. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ei ole tällä hallituskaudella juurikaan kehitetty osana talousarvioprosessia. Haastateltavat tunnistavat talousarvioesityksen sisällössä vähintään välillisiä sukupuolivaikutuksia. Samalla he katsovat, ettei tehdyillä sukupuolivaikutusten arvioinneilla ole välitöntä vaikutusta talousarvioesityksen sisältöön. Tasa-arvoon liitetyt tavoitteet tai sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen eivät esiinny talousarvioesityksen alun yhteenveto-osiossa, jossa esitellään hallituksen finanssipoliittinen linja ja esityksen määrärahojen pääpiirteet. Sukupuolivaikutusten arviointia ei mainita myöskään valtiovarainministeriön hallinnonalakohtaisen talousarvioesityksen kohdissa, jotka käsittelevät hallinto- ja talouspolitiikan valmistelua. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalakohtaisessa esityksessä mainitaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen kehittäminen talousarvion laatimisessa hallituksen tasa-arvo-ohjelman pohjalta, muttei mitään yksityiskohtaisempaa toimenpidettä tavoitteen edistämiseksi. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella on institutionaalisesti vahvempi asema sosiaali- ja terveysministeriössä kuin valtiovarainministeriössä. Tämä on nähtävissä sekä haastatteluaineistossa sekä talousarvioesityksessä, jossa valtavirtaistaminen mainitaan valtiovarainministeriön hallinnonalakohtaisessa yhteenvedossa, mutta se ei ole toimintatapana vakiintunut talousarvioesityksen valmistelussa. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen kuuluvien velvoitteiden institutionaalinen asema on heikko siksi, että niiden toimeenpanoa ei valvota eikä laiminlyöntiä ole sanktioitu. Valtavirtaistamisen epäselvä säädöspohja ja poliittinen tavoitteenasettelu näkyvät siinä, että vastuu toimeenpanosta nojaa lähinnä hallinnollisiin järjestelyihin, esimerkiksi verkostojen ja työryhmien toimintaan, joiden asema talousarvioesityksen valmistelussa on epäselvä tai heikko. Kehysbudjetoinnista ja Euroopan unionin finanssipoliittisesta sääntelystä aiheutuvien esteiden lisäksi talousarvioesityksen rakenteessa ja sen laatimiseen kuuluvassa prosessissa on institutionaalisia piirteitä, jotka vaikeuttavat sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen toimeenpanoa. Myös budjetoinnin panosorientoituneisuus asettuu sukupuolivaikutusten arviointeihin liittyvää tulosorientoitunutta budjetointia vastaan. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen säädöspohja tai poliittinen tavoitteenasettelu ei heijastele uusliberaalia hallintoideologiaa, mutta sen piirteitä ilmenee valtavirtaistamisen toimintatavoissa, esimerkiksi toiminnan horisontaalisuudessa sekä sukupuolineutraalissa kielessä ja toimintavoissa. Pohdittaessa, miten sukupuolivaikutusten arviointi voisi toteutua valtion talousarvioesityksen valmistelussa vaikuttavammin, keskeistä on, katsotaanko arvioinneilla olevan selkeä tarkoitus. Sukupuolivaikutusten arviointien tulisi liittyä ja vaikuttaa sekä talousarvioesitykseen sisältyvään hallinnonalojen toiminnan suunnitteluun että toimintaan osoitettaviin määrärahoihin, ja sitoa niiden valmistelua yhteen.
-
(2012)The East Asian crisis of the 1990s was the result of a rapid economic expansion that stemmed from the liberalization of financial markets and growth promoting policies, which at the same time rendered the economies vulnerable to financial crises. In the wake of the crisis, the previous currency crisis models have been questioned for their usefulness in explaining the East Asian crisis. As a result, a third generation of currency crisis models have emerged, which emphasize the role of private sector balance sheets as the primary cause of the crisis. This thesis aims to study the causes of the crisis and capture its fundamental characteristics in a theoretical framework. The thesis considers a third-generation currency crisis model, in which nominal price rigidities, foreign currency liabilities in the private sector’s balance-sheets and borrowing constraints make the economy vulnerable to currency crises. At the heart of the model is the possibility of multiple equilibria, i.e., currency crises may be triggered by expectational shocks. If domestic prices are rigid in the short-run, a currency depreciation increases the value of foreign currency debt and decreases the private sector’s profits and net wealth. Since private sector borrowing and output are positively correlated with profits, a depreciation of the domestic currency decreases future output. Due to arbitrage in the foreign currency market, a decrease in future output causes the domestic currency to depreciate immediately. Therefore, if agents in the economy expect the currency to depreciate, the currency may in fact depreciate, and thus, an expectational shock may push the economy to a currency crisis equilibrium. The mathematical models presented in this paper are general equilibrium models. The primary sources of the thesis are the articles by Aghion et al. (2000, 2001, 2004), Bergman & Hassan (2008) and Ormaechea (2010). In addition, the thesis discusses the appropriate monetary policy to prevent this type of currency crises. It is shown that the central bank may prevent a currency crisis by supporting the nominal exchange rate by tightening monetary policy, if it does not hurt supply of credit to domestic banks. Hence, tight monetary policy is optimal if the benefits of a higher nominal exchange rate outweigh the costs of decreased borrowing and investment. It is also shown that the central bank alleviate the adverse effect on investment by supplying credit to domestic banks via the discount window. Furthermore, the thesis finds that tight monetary policy is optimal if the uncovered interest rate parity holds in the short-run. If monetary policy is unable to influence the nominal exchange rate, then loose monetary policy is optimal in preventing this type of currency crisis. The thesis finds that the fundamental reasons for the East-Asian crisis were substantial foreign currency borrowing as well as less developed financial markets. The theoretical model reveals that a high proportion of foreign currency liabilities relative to liabilities denominated in the domestic currency make the economy more vulnerable to a currency crisis, because it increases the adverse balance-sheet effects related to a depreciation. However, the less rigid prices are in the short-run, the less vulnerable the economy is to a currency crisis. If changes in the nominal exchange rate are passed through to domestic prices, the adverse effects of depreciation become less severe.
Now showing items 1-3 of 3