Browsing by Subject "funktionaalisuus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2018)Tässä tutkielmassa tarkastellaan alakoulun suomi toisena kielenä -harjoituskirjojen sanastotehtävien funktionaalisuutta. Tutkimuksessa selvitetään millaisia keinoja on opettaa sanastoa ja miten ne kytkeytyvät funktionaalisuuteen. Aineisto koostuu neljästä alakoulun suomi toisena kielenä -harjoituskirjasta. Harjoituskirjat on suunnattu eri-ikäisille oppilaille niin, että ne kattavat koko alakoulun vuosiluokat, vaikka suomi toisena kielenä – opetuksen lähtökohtana tulisi olla oppilaan kielitaitotaso eikä vuosiluokka, jolla hän opiskelee. Aineiston analyysi osoittaa, että sanaston opettamiseen ja oppilaan sanavaraston kartuttamiseen on runsaasti erilaisia keinoja ja menetelmiä, ja samoja keinoja voidaan käyttää eri-ikäisillä ja eri kielitaidon omaavilla oppilailla. Sanaston opettamisen keinoja ovat sanalistat, sanaperheet, synonyymit, vastakohtakohdat, johtamisen, yhdistämisen ja lainaamisen keinot sekä erilaiset keskustelu- ja pelitehtävät. Oppikirjoissa voidaan myös eksplisiittisesti selventää, miten oppilas voi tehostaa oman kielitaidon karttumista erilaisilla opiskelustrategioilla. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 suomi toisena kielenä -oppimäärän opetukselle on annettu lähtökohdaksi funktionaalisuus. Oppilasta rohkaistaan aktiiviseksi kielenkäyttäjäksi ja hän toimii vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kielen rakenteiden ja kielioppisääntöjen sijaan korostuu viestintä ja oppilaan tarve liittää opeteltava sanasto omiin kielenkäyttötilanteisiin. Tutkimuksessani tarkastelin, miten funktionaalisuus näkyy harjoituskirjojen sanastotehtävissä. Tutkimus osoittaa, että harjoituskirjojen sanastotehtävien välillä on runsaasti vaihtelua. Toiset tehtävistä ovat vahvasti funktionaalisia ja toiset irrallisia sanastotehtäviä ilman tiukempaa kytköstä funktionaalisuuteen ja sanavaraston tavoitteelliseen kartoittamiseen. Suomi toisena kielenä -opettajan rooli oppimateriaalin valitsemisessa korostuu, jotta oppimateriaali vastaa opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita ja funktionaalista lähestymistapaa kielen oppimiseen.
-
(2005)Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Viron kolmen suurimman naistenlehden kansijuttuja systeemis-funktionaalisen kieliopin menetelmällä. Lehdet ovat Anne, Eesti Naine ja Stiil. Aineisto, tammikuussa 2003 ? syyskuussa 2004 ilmestyneet 55 artikkelia, on pääosin haettu lehtien omista internetarkistoista. Tutkin kansijuttuja systeemis-funktionaalisen kieliopin menetelmällä. Tavoitteenani on ollut selvittää, minkälaisia arvoja, asenteita ja maailmankuvia teksteihin kirjoittuu. Lähestyn kansijuttuja ideationaalisen, interpersoonaisen ja tekstuaalisen metafunktion näkökulmista. Kaikki kolme metafunktiota esiintyvät kielellisissä ilmiöissä yhtä aikaa. Mitä tahansa puhuttua tai kirjoitettua lausetta on mahdollista analysoida minkä tahansa metafunktion kannalta. Ideationaalinen metafunktio tarkoittaa yhtäältä sitä, minkälaisena maailma ja ilmiöt teksteissä kuvataan, toisaalta sitä, minkälaisia prosesseja teksteissä representoidaan. Interpersoonainen metafunktio tarkoittaa teksteihin kirjoittuvia suhteita, vuorovaikutusta ja identiteettejä, esimerkiksi toimittajan ja lukijan välistä suhdetta ja heidän roolejaan. Kun tekstiä tutkitaan tekstuaalisen metafunktion kannalta, siitä nostetaan esiin kieliopillisia, sanastollisia ja syntaktisia piirteitä, joista tekstit rakentuvat koherenteiksi kokonaisuuksiksi. Pro graduni kuuluu kriittisen tekstintutkimuksen alaan. Kriittinen tekstintutkimus on monitieteinen menetelmä, jonka tavoitteena on selvittää kielellisesti representoituja valtasuhteita sekä eksplisiittisesti ja implisiittisesti lauseisiin kirjoittuvia arvotuksia. Kriittisen tekstintutkimuksen tavoitteena on osoittaa, millä tavalla ihmisten ajattelua pystytään ohjaamaan ja hallitsemaan kielellisten ratkaisujen keinoin. Viron kolmen suurimman naistenlehden kansijutuille yhteinen piirre on materialistinen maailmankuva, joka ilmenee teksteissä muun muassa korostuneena kulutustottumusten, ulkonäön ja elämäntyylin kuvailuna. Tekstit ovat avoimen kaupallisia. Selkein osoitus kaupallisuudesta on tunnetuttujen vaate-, kosmetiikka ja automerkkien näkyminen teksteissä, luonnollisena osana juttua. Kansijuttujen haastateltavat ovat eri aloja edustavia, korkeasti koulutettuja, itsenäisiä ja näkyvissä asemissa vaikuttavia henkilöitä, valtaosaltaan naisia. Juttuihin he representoituvat perhettä, isänmaata ja uskontoa arvostavina perusarvojen kannattajina, joita esimerkiksi tasa-arvokysymykset, syrjäytyminen tai globalisaatio eivät kiinnosta. Keskeinen kysymys onkin journalistinen prosessi, jonka tuloksena kansijutut ovat syntyneet. Vaikka kansijutuissa näennäisesti äänessä ovat voimakkaat virolaisnaiset, voi rivien välistä ymmärtää, että tarinan kerrontaan vaikuttavat myös julkaisijoiden taloudelliset intressit.
Now showing items 1-2 of 2